Mä ihmettelen näitä sinkkuja jotka eivät löydä muka suhdetta

Et kyllä aloituksen perusteella vaikuta tervepäiseltä vaan erittäin huonovointiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en millään onnistu saamaan kumppania, ja ongelma on nimenomaan siinä, että olen aivan valtavan nirso.

Monet ovat kyllä kiinnostuneet minusta, mutta eivät ne, joista minä puolestani olen aidosti kiinnostunut. Ja kyllä, kiinnostun vain niistä huipputyypeistä, joilla on "kaikki": hyvä ulkonäkö, hyvä luonne, ja menestystä elämässä.

Sitten voi käydä niin, että loppuelämä tulee vietettyä yksin.

Tiedän. Ja minulle tulee käymään juuri noin, jos en pysty vähentämään nirsouttani. Mutta en usko että pystyn. 

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut yhden ystäväni miehen hakuprosessia. 

Erosi siis lastensa isästä ja on nyt viimeiset 5-10v. tavannut eri miehiä, parin kanssa oikeasti seurustelikin.

Kaikissa on aina lopulta joku vika, joka kuulostaa omaan korvaan ihan ihmeelliseltä. Ja sama kierros uudestaan. 

Olenkohan minä tämä ystäväsi :D ? Aika lähelle osuu kuvaus 

En vaadi naiselta paljoa . 

 

victorias secret malli

kroppa täydellinen

hiusraja täydellinen

seksiä kolmesti päivässä 

miljoonaomaisuus

mukava luonne

en ole edes kovin nirso mutta kyllä täydellinen pitää olla

Lähtee siitä että suurpiiretein sama koulutustaso, ellei itse oo varakas niin varakkuus ei oo kriteeri, mikäli haluaa lapsen niin lapsimyönteinen, arvot suurpiirtein samat, harrastukset jne

Aika monessa ihmisessä on se vika, että he etsivät äitiä tai isää, eivät tasaveroista kumppania. Pätee niin naisiin kuin miehiinkin.

Olen aloittaja kuten sinäkin mutta otapas se ero ja heräät todellisuuteen. Liiallinen optimismikin on epäedullista ja jopa haitallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en millään onnistu saamaan kumppania, ja ongelma on nimenomaan siinä, että olen aivan valtavan nirso.

Monet ovat kyllä kiinnostuneet minusta, mutta eivät ne, joista minä puolestani olen aidosti kiinnostunut. Ja kyllä, kiinnostun vain niistä huipputyypeistä, joilla on "kaikki": hyvä ulkonäkö, hyvä luonne, ja menestystä elämässä.

Sitten voi käydä niin, että loppuelämä tulee vietettyä yksin.

Tiedän. Ja minulle tulee käymään juuri noin, jos en pysty vähentämään nirsouttani. Mutta en usko että pystyn. 

Onko sulla mikä koulutustaso, ulkonäkö, luonne, ootko menestyn yt??????????????

Mikä siinä yksinelossa niin pelottaa?

Olin aika rankassa suhteessa 16 vuotta. Nyt yksinoloa takana useampi vuosikymmen. En ole etsinyt suhdetta. Joku ihastuminen on ollut mutta olen torjunut tunteen ja ihmisen. vaikka onkin ollut joskus vaikeaa torjua. Parempi yksin, ehkä...

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä liity mun suhteeseeni vaan siihen, että kun ihmisiä on maailma pullollaan niin kuulostaa oudolta, ettei muka löytyisi jotain kivaa tyyppiä.

Pitäisi osata nähdä ne hyvät puolet muissa ihmissä eikä vaan miettiä koko ajan, että mitä se toinen voi antaa.

Itse olen suhteissani antanut enemmän kuin itse saanut, jonka seurauksena olen ollut lopulta henkisesti kun kuivaksi imetty pesusieni.

Siksi todellakin yksi tärkeimmistä kriteereistöni on, että mitä minä saan siltä suhteelta. Yksinolo on sen verran mukavaa, ettei ole tarvetta lähteä mihin tahansa suhteeseen vain jotta olisi joku. 

En minä ihmettelen ikisinkkuutta mutta aika monta kertaa ihmetellyt. että miksi juuri minun oma kohtaloni on olla yks heistä (ikisinkuista). - Joskus tuntuuki sille kuin asia kasautuisivat. Olen elämäni aikana tavannu useammankin, jotka ovat löytäneet ja kohdanneet sen elämänsä suuren rakkausen ja intohimon useamman kerran samassa ajassa kun taas itse olen ollut sinkkuna. 

Toisinaan on käynyt mielessä, että osa jopa toivoo, että pysynkin sinkkuna, niin voivat lohduttautua, että jos ei elämässä muuta ole, niin se, että useimmat voivat onnitella ja taputtaa itseään olalla siitä, että ovat saaneet mahdollisuuden olla ja elää parisuhteesa, eivätkä aina sinkkuina kuten minä.

Onneksi vuosien varrella itsetunto on sen verran kasvanut, että enää en olisi valmis ja halukas kenen tahansa kanssa, ainakin yrittämään parisuhteessa olemista, vaan tiedostan, että parempi elää ja olla vastakin sinkkuna kuin käyttää valveilla olo aikansa siihen, että metsästäisin ja hakisin kumppania vain voidakseni lopulta olla parisuhteessa, jonkun kanssa

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittaja kuten sinäkin mutta otapas se ero ja heräät todellisuuteen. Liiallinen optimismikin on epäedullista ja jopa haitallista. 

Niin. - Naisilla tämä saattaa olla hankalampaa. Moni parisuhteessa oleva mies löytää helpommin ja mutkattomammin kumppanin jos on "jo" parisuhteessa, koska uskoo itse ja moni muukin uskoo hänen olevan vähintään hyvä mies kun on parisuheessa, kun kaikki parhaat  mieheton aina varattuja, tai heidän ei ainakaan tarvitse kauaa sinkkuna olla Kun taas naisten kohdalla asia vaikuttaisi olevan lähes täysin päinvastoin; sen jälkeen kun on päässyt parisuhteeseen, niin uuden kumppanin löytämien voi olla yllättävänkin vaikeaa...

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut yhden ystäväni miehen hakuprosessia. 

Erosi siis lastensa isästä ja on nyt viimeiset 5-10v. tavannut eri miehiä, parin kanssa oikeasti seurustelikin.

Kaikissa on aina lopulta joku vika, joka kuulostaa omaan korvaan ihan ihmeelliseltä. Ja sama kierros uudestaan. 

Todennäköisesti tuolla ystävällä ei vain ole kunnolla herännyt kiinnostus. Silloin täysin mitättömätkin "viat" tökkivät. Jotkut eivät onnistu kehittämään sen vertaa itseymmärrystä, että tajuaisivat, että niin, tämä ihminen on varmaan ihan kelpo tyyppi, hän ei vain ole minua varten.

Mutta miten päin vain niin ei niistä suhteista olisi hyviä tullut, jos hän olisi jäänyt niihin roikkumaan.

Huumorintajuinen ja välittävä mies on toki tosi tärkeä, mutta itselleni ei riitä pelkkä se. Kyllä siinä täytyy olla myös yhteinen arvomaailma ja samankaltaiset tulevaisuuden tavoitteet. Itse esimerkiksi kaipaan kumppania, joka haluaa elää digital nomad -elämää, kiertää maailmaa ja asua eri maissa. Usein se, että haen juuri tällaista elämäntyyliä, on se suurin syy miksi oikeanlaisen kumppanin löytäminen on haastavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut yhden ystäväni miehen hakuprosessia. 

Erosi siis lastensa isästä ja on nyt viimeiset 5-10v. tavannut eri miehiä, parin kanssa oikeasti seurustelikin.

Kaikissa on aina lopulta joku vika, joka kuulostaa omaan korvaan ihan ihmeelliseltä. Ja sama kierros uudestaan. 

Todennäköisesti tuolla ystävällä ei vain ole kunnolla herännyt kiinnostus. Silloin täysin mitättömätkin "viat" tökkivät. Jotkut eivät onnistu kehittämään sen vertaa itseymmärrystä, että tajuaisivat, että niin, tämä ihminen on varmaan ihan kelpo tyyppi, hän ei vain ole minua varten.

Mutta miten päin vain niin ei niistä suhteista olisi hyviä tullut, jos hän olisi jäänyt niihin roikkumaan.

Jep. Itse pitkään sinkkuna olleena olen niin kyllästymiseen asti kuunnellut tuttujen valitteluita avo- ja aviopuolisoistaan, että välillä epäsuorasti kysellytkin, että miksi olette yhä yhdessä jos kaikki on niin kamalaa? No, se ero nyt ei kuulema mikään ratkaisu voi olla.

Itse elelen mieluummin tyytyväisenä yksin kuin valittelisin huonoa parisuhdetta. Siksi jos parisuhteen aloittaisin, tulisi toisen olla lähes superihminen.

Kaikki eivät halua "muka suhdetta" vaan oikean suhteen. Moni on mielummin yksin kuin "muka suhteessa"

Vierailija kirjoitti:

Huumorintajuinen ja välittävä mies on toki tosi tärkeä, mutta itselleni ei riitä pelkkä se. Kyllä siinä täytyy olla myös yhteinen arvomaailma ja samankaltaiset tulevaisuuden tavoitteet. Itse esimerkiksi kaipaan kumppania, joka haluaa elää digital nomad -elämää, kiertää maailmaa ja asua eri maissa. Usein se, että haen juuri tällaista elämäntyyliä, on se suurin syy miksi oikeanlaisen kumppanin löytäminen on haastavaa.

Tollainen äijä sulle löytyis ehkä ulkomailta. Elät vaan ite sitä elämää ja saatat treffata samankaltaisen jossain päin maailmaa.

Olen aikoinaan tehnyt huonoja valintoja. Kaksi pitkää parisuhdetta toivat elämääni kärsimystä ja tuskaa. Eipä tosiaankaan huvita enää. Yksin on hyvä olla.

Minä en ihmettele koska mua ei kiinnosta. Itse en edes halua minkäänlaista seuraa niin ehkä siksi mua ei kiinnosta muiden seuranhaku.