Miten pääsee yli totaalisesta rakastumisesta, kun suhdetta ei voi syntyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokaiseen asiaan on tietysti poikkeuksia, mutta mikään yksityiskohta ap:n jutussa ei viittaa siihen, että mies olisi ihastunut saati rakastunut ap:hen. Jos mies olisi ihastunut, hän ei esimerkiksi satavarmasti jättäisi yhtään illanviettoa ja jatkoja väliin, koska ap on siellä. Hänelle ap on vain yksi muiden joukossa ja jos mies on komea, niitä riittää."

 

Ihan vain välihuomatuksena, että itse ihastuneena miehenä olen nimenomaan jättänyt väliin työpaikan illanviettoja, koska tiesin ihastukseni olevan siellä. Syy oli se että olen varattu ja pelkään että alkoholia nautittuani sanoisin ihastukselleni jotain, mitä katuisin myöhemmin. Jos hän ei olisi ollut siellä, olisin osallistunut, koska ne illanvietot ovat hauskoja.

Ihastuksen tunteelle en voi mitään, mutta pysyn tietoisesti poissa tilanteista, joissa saattaisin tehdä jotain tyhmää. Älkää siis olettak

Miehellä ei olisi mitään oikeaa estettä kertoa tunteistaan ja olla tekemisissä, koska hän on sinkku. Sen vuoksi uskon, että hän ei ole kiinnostunut ap:sta eikä edes seksisuhteesta ap:n kanssa. 

Onhan hänellä este. Katsos kun kaikki eivät edes, vaikka olisi kyse rakkaudesta, ole niin moraalittomia että haluaisivat ja suostuisivat viemään asioita pidemmälle jo varatun kanssa. En minäkään haluaisi oikein kääntää veistä haavassa ja roikuskella varatussa enää sen jälkeen kun on tullut selväksi ettei hän ole eroamassa vuokseni. On typeryyttä ja itsensä kiusaamista olla ottamatta etäisyyttä jos on ihastunut tai rakastunut varattuun, joka ei kuitenkaan aio erota.

Vierailija kirjoitti:

Poissa silmistä, poissa mielestä.

Ei ole muuta keinoa kuin keskittyä johonkin aivan muuhun. 

Itselläni samaa kamaa, olen varattuna varattuun ihastunut. Ei tätä tapahdu minulle. Oma ratkaisu: puhun typeriä ja häröjä juttuja ja yritän, että hlö siten muuttuisi minua kohtaan varautuneeksi ja torjuvaksi. Vielä ei ole toiminut. :(

Eihän ole ainoa keino. Aina voi erota.

Ei se välttämättä mene koskaan ohi. Itselläni on kestänyt yli 30 vuotta. Mutta tiesin kyllä heti alussa, ettei tämä ole ohimenevää. Jossain vaiheessa jopa luulin että olin päässyt tyypistä yli, mutta en ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mies kyllä lähtisi jatkoille, jos olisi sinusta niin kiinnostunut. Jokainen haluaa viettää aikaa hyvässä seurassa, vaikkei aikoisikaan suhdetta muodostaa kanssasi. Mielenkiinnon kohteet taitavat olla toisaalla. 

En minäkään ole lähtenyt mihinkään muuhun kuin pakollisiin silloin kun olen ollut ihastunut varattuun.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän vapaaehtoistyö on sellaista mistä ei pääse pois? Ei vaikuta kovin vapaaehtoiselta.

Tai on sellaista, että teidän pitää "työskennellä" jatkuvasti yhdessä? Jos on tosiaan vapaaehtoistyö, kai silloin voi vaikuttaa itse siihen milloin ja mihin vuoroihin menee, ja pyrkiä sillätavoin välttelemään tätä ihanuutta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täydellisestä miehestä on erottu, siinä yksi juttu, jota voit miettiä. 

Auttaisiko se, jos ajattelet, ettei hän ole sinusta kiinnostunut, ei edes pienen seksiseikkailun merkeissä? Olen samaa mieltä tuosta, että jos miestä kiinnostaa, ei hän jätä asiaa sikseen. Hän on todennäköisesti rakastunut johonkin toiseen, mieheen, naiseen tai vaikka työpaikkansa 20 vuotta nuorempaan harjoittelijaan. 

Jos mies on oikeasti täydellisen komea, fiksu, ym. on se johon hän rakastuu vastaavanlainen. Oletko sinä sellainen, johon miehet rakastuvat päätäpahkaa?

Mistä päättelet, että miehestä on erottu? Ehkä mies oli se, joka erosi rasittavasta, valittavasta, itsekkäästä ja egoistisesta eksästään.

Molemmat puolisot eroavat toisistaan

Toisinaan vikaa ei ole kummassakaan, vaan on vain käynyt niin valitettavasti, että kaksi toisilleen sopimatonta ihmistä ovat päätyneet yhteen.

Ainka usein niissä suhteissa, joissa tekee mieli pettää ja muut ihmiset houkuttelee rakkausmielessä enemmän kuin oma kumppani on kyse juuri tästä. Epäsopivuudesta, jota ei kehdata ajoissa myöntää ja erota silloin kun järkevää on.

Vierailija kirjoitti:

Ei se välttämättä mene koskaan ohi. Itselläni on kestänyt yli 30 vuotta. Mutta tiesin kyllä heti alussa, ettei tämä ole ohimenevää. Jossain vaiheessa jopa luulin että olin päässyt tyypistä yli, mutta en ollutkaan.

Sama, vaikka ei ole kestänyt noin kauaa. Osa täällä kommentoijista vain rohkaisee lakaisemaan ongelman maton alle ja teeskentelemään ettei ap tunne jotain järisyttävää ja kenties hänen elämässään ainutlaatuista, joka voi jäädä ainoaksi kerraksi koko elämän aikana. Neuvotaan heittämään jotain sellaista hukkaan, minkä elämättäjättämistä suree sitten kasikymppisenä kun mahdollisesti se elämän suuri rakkaus on jo kuollut. Ainakin selvää on että Ap on väärässä suhteessa. Hyvässä suhteessa ei tule haikailtua muualle ja hullaannu noin vakavasti jostain toisesta. Toivottavasti Ap löytää voimaa erota suhteesta joka ei selkeästikään ole häntä varten. Hänhän myönsi että pysyy siinä vain ihan muiden syiden takia kuin itse suhteen tai rakkauden takia.

Jos tutustutte lähemmin, ehkä sitten huomaat ettei hän olekaan niin ihana kuin olet luullut ja ongelma ratkeaa.

Oksenna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se välttämättä mene koskaan ohi. Itselläni on kestänyt yli 30 vuotta. Mutta tiesin kyllä heti alussa, ettei tämä ole ohimenevää. Jossain vaiheessa jopa luulin että olin päässyt tyypistä yli, mutta en ollutkaan.

Sama, vaikka ei ole kestänyt noin kauaa. Osa täällä kommentoijista vain rohkaisee lakaisemaan ongelman maton alle ja teeskentelemään ettei ap tunne jotain järisyttävää ja kenties hänen elämässään ainutlaatuista, joka voi jäädä ainoaksi kerraksi koko elämän aikana. Neuvotaan heittämään jotain sellaista hukkaan, minkä elämättäjättämistä suree sitten kasikymppisenä kun mahdollisesti se elämän suuri rakkaus on jo kuollut. Ainakin selvää on että Ap on väärässä suhteessa. Hyvässä suhteessa ei tule haikailtua muualle ja hullaannu noin vakavasti jostain toisesta. Toivottavasti Ap löytää voimaa erota suhteesta joka ei selkeästikään ole häntä

Ap on yksipuolisesti ihastunut. Aika harlekiiniosastoa heität, mutta ap ei tosiaan kertaakaan kwrtonut rakastavansa aviomiestään. Siinä se ongelma eikä miehessä jota tuskin tuntee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mies siis kuitenkin on vapaalla? Miten on onnistunutkin, jos kerran on kertakaikkisen ihana?

Hän erosi itse muutama vuosi sitten, ja harvinaista kyllä, ei harrastele yhdenyön juttuja, ei käy baareissa, ei ole deittisovelluksissa eikä ota ketään joka ei oikeasti häneen kolahda täysiä. Tyrkyllä hänelle olisi kyllä naisia vaikka kuinka, en varmastikaan ole ainoa joka häneen on tälläkin hetkellä ihastunut... Enkä kyllä ole edes aivan varma, huolisiko hän minusta vaikka vapaa olisinkin... 

Ap

Ja sinä uskoit? Et ole ensimmäinen, jota on vastaavilla jutuilla höynäytetty.

Kyllä moinen naisilta ainakin onnistuu. Eli myönnätte että heteromiehet ei etsi tositarkoituksella puolisoa? Pillua vaan? Ja silti haluatte näitä miehiä...

Itelle auttoi se kun päästin oikein mojovan valkosipulipierun ihan tarkoituksella. Rakastin ihastustani mutta en halunnu särkeä perhettä. Se pieru antoi ihastus miehelle singaalin, jotta nyt tästä ei tule mitään. Oltiin oltu eka grillillä hänen kanssaan ja sitten istuttiin iltaa.

"Sinä se et tätä "rakastamaasi" miestä kunnioita laisinkaan kun salaa toivot että hän tekisi sinun vuoksi kaikkensa, vaikka teidän keskinäinen juttune riippuu ainoastaan SINUN valinnoistasi. Haluaisit kuitenkin että hän havittelisi sinua eikä välittäisi vaikka olet valinnut jo jonkun toisen kuin hänet. Kun hän ei tätä hyvänä ja sinua kunnioittavana miehenä tee, käytät sitä epäreilusti perusteluna häntä vastaan ja sille miksei mies edes olisi tosissaan sinun kanssa. Pakenet häntä olemalla itse pelkuri."

Tää havittelu-juttu on ihan jostain simppelistä harlekiini kioskikirjallisuudesta. Tuollaisia on myös varatuissa miehissä: olen palveluksessasi, mutta omilla ehdoillani eli en eroa. Lapsellista ja juuri sitä, ettei ota vastuuta itse. 

Youtube on täynnä tästä aiheesta englanniksi.

Eli pähkinänkuoressa kyse on limerenssistä, joka on voimakkuudeltaan kuin huumeriippuvuus. Limerenssi on periaatteessa aivan päätöntä rakastumista sellaiseen kohteeseen, jota ei olosuhteiden vuoksi voi saada ja siinä pitää olla myös toivon elementti eli hullaantumisen kohde on jossain kohtaa antanut siimaa.

Tämmöinen hullaantuminen on pahimmillaan jollakin kestänyt 50 vuotta, mutta yleisimmin se kestää vuodesta noin viiteen vuoteen.

Kyseessä on rakastuminen haavekuvaan, koska toista ei voi täysin tuntea, sillä hänen kanssaan ei ole päädytty parisuhteeseen. Silloin täyttää aukkokohdat mieleisekseen. 

Eli elementit pitää olla aina nämä: jokin ulkopuolinen este estää suhteen muodostumisen (esim. molemmat tai jompi kumpi varattu), ihastumisen kohde on antanut jotain signaalia ihastumisesta ja kolmantena elementtinä on yleensä lapsuudessa koettu hylkäystrauma, jota ihastuja yrittää korjata aikuissuhteessa. Eli pakonomaisesti on ihastunut vuodesta toiseen ja haaveilee toisesta, vaikka on esteitä. Jotkut haaveilevat hautaan asti ja oma elämä jää siinä sitten osin elämättä.

Limerenssistä pääsee eroon vain ottamalla totaalisen no contact linjan, poissa silmistä ja poissa mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poissa silmistä, poissa mielestä.

Ei ole muuta keinoa kuin keskittyä johonkin aivan muuhun. 

Itselläni samaa kamaa, olen varattuna varattuun ihastunut. Ei tätä tapahdu minulle. Oma ratkaisu: puhun typeriä ja häröjä juttuja ja yritän, että hlö siten muuttuisi minua kohtaan varautuneeksi ja torjuvaksi. Vielä ei ole toiminut. :(

Eihän ole ainoa keino. Aina voi erota.

Joo, totta. Se olisi paras ratkaisu joka tapauksessa, vaikka sitten olisin loppuelämäni sinkkuna.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on omassa päässäsi.

Olin itse rakastunut kollegaan, jonka kanssa olin työskennellyt 9 vuotta siinä vaiheessa, kun hän yhtäkkiä alkoi itse osoittaa merkkejä samasta taudista. Tästä meni pääni ihan sekaisin ja olin rakastuneempi kuin ikinä kehenkään. Olimme molemmat varattuja.

Mutta sitten miehestä selvisi yllättäen ominaisuuksia, joiden takia suhde olisi luultavasti ollut mahdoton joka tapauksessa. Mitään täydellistä ihannemiestä ei ollut olemassa. 

Tästä huumasta ja pettymyksestä oli vaikea toimia. Onneksi liittoni säilyi. 

Mielenkiinnosta kysyn, että millaisia ominaisuuksia tästä miehestä sitten selvisi? Tappoiko ne tunteesi? 

Vierailija kirjoitti:

Youtube on täynnä tästä aiheesta englanniksi.

Eli pähkinänkuoressa kyse on limerenssistä, joka on voimakkuudeltaan kuin huumeriippuvuus. Limerenssi on periaatteessa aivan päätöntä rakastumista sellaiseen kohteeseen, jota ei olosuhteiden vuoksi voi saada ja siinä pitää olla myös toivon elementti eli hullaantumisen kohde on jossain kohtaa antanut siimaa.

Tämmöinen hullaantuminen on pahimmillaan jollakin kestänyt 50 vuotta, mutta yleisimmin se kestää vuodesta noin viiteen vuoteen.

Kyseessä on rakastuminen haavekuvaan, koska toista ei voi täysin tuntea, sillä hänen kanssaan ei ole päädytty parisuhteeseen. Silloin täyttää aukkokohdat mieleisekseen. 

Eli elementit pitää olla aina nämä: jokin ulkopuolinen este estää suhteen muodostumisen (esim. molemmat tai jompi kumpi varattu), ihastumisen kohde on antanut jotain signaalia ihastumisesta ja kolmantena elementtinä on yleensä lapsuudessa koettu hylkäystrauma,

Eihän ap ole missään limessä vaan trolli ja lapsellinen. Psykologisesti on mahdotonta rakastua yksin. Ei pelkillä aukkojen itsetäytöllä toimi. 

Kyllä nimenomaan ihmiset rakastuvat pakonomaisesti ja täysin yksipuolisesti. Tästä aiheestahan on laulettu ja maalattu vuosisatoja.

Yksipuolinen, pakonomainen rakastuminen on voimakkuudeltaan kuin huumeriippuvuus ja tilaa pahentaa, mikäli kohde välillä antaa hieman ymmärtää, mutta sitten vetäisee liinat kiinni. Ja tämmöistä kylmää kuumaa kohtelua kun saa, niin se aktivoi aivoissa addiktion.

"Yksipuolinen, pakonomainen rakastuminen on voimakkuudeltaan kuin huumeriippuvuus ja tilaa pahentaa, mikäli kohde välillä antaa hieman ymmärtää, mutta sitten vetäisee liinat kiinni. Ja tämmöistä kylmää kuumaa kohtelua kun saa, niin se aktivoi aivoissa addiktion."

No tuommoisessahan on kyse manipuloinnista ja kun sen tunnistaa, niin se on siinä.

Limerenssin eli pakonomaisen, lähes pakkomielteisen ja addiktoivan rakastumisen tunteen resepti on tässä:

- suhde on mahdoton ulkopuolisista syistä 

- tietynlainen epävarmuus toisen tunteista eli et voi tietää, onko toinen rakastunut myös sinuun

- rakastumisen kohde antaa tasaisin väliajoin pieniä vihjeitä, että tykkäisi sinusta, mutta sitten etääntyy jne. tämä toistuu tasaisin väliajoin

- lapsuuden hylkäystrauma taustalla (monesti tiedostamaton, esim. vauva-aikana joutunut liikaa eroon)

- toivo siitä, että jossain kohtaa olosuhteet muuttuvat ja pääsee kunnon parisuhteeseen. Kun suhde ei etene normaalin parisuhteen tavoin, koska yhteen ei voida mennä, niin ihminen jää vellomaan siihen alun ensirakkauden voimakkaaseen tunteeseen täyttäen aukkokohdat mieleisekseen.

Resepti: ulkopuolinen este, epävarmuus, toivo ja trauma. Siinäpä se. Olkaa hyvä.