Autismi aikuisella
Kommentit (213)
Autismia monesti myös autisti on oppinut piilottamaan. Eli et huomaa mitään eroa välttämättä muihin ympärillä oleviin ennenkuin on tarpeeksi kauan ollut sen kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä lasken aina kaikkea, varsinkin jos on tylsä tehtävä. Lasken montako pyykkiä ripustan narulle, montako astiaa tyhjennän koneesta, montako laitan sinne takaisin, montako autoa tulee vastaan tai kuinka monta autoa ohitan.
En tykkää äänistä. Jos kuuntelen musiikkia, kuuntelen sitä. Jos keskustelen, keskustelen. Molemmat samaan aikaan on kuormittavaa.
En tykkää valosta, olen mieluiten hämärässä sisällä.
Vaatteet tuntuvat pahalta päällä, saumat ahdistaa.
Joku sanoi aiemmin, että suhde lapsiin on "isämäinen". Olen siis äiti, ja tunnistan tämän. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, että olen tehnyt paljon töitä ja lapset ovat olleet isänsä kanssa.
Teen asiantuntijatyötä, varmistan faktat miljoona kertaa, ennenkuin esitän totuuden muille. Kun olen asiasta varma, voin kertoa sen kelle tahansa.
Jos asia on mielenkiintoinen, keskittymiskykyni on 100%. Jos asia ei ole mielenkiintoinen, sen ho
Paljon autismiin viittaavia piirteitä. Millainen lapsi olit?
Minulla on autismin lisäksi erityisherkkyys. Aistiyliherkkyys liittyy molempiin. Ennen diagnoosia ajattelin, että olen vain eksentrinen persoona ja herkkis.
Erityisherkkyys on yhden henkilön perustama liike ja on käytännössä autismipiirteisyyttä. Seassa on ehkä myös adhd:ta. Kaikki tuntemani erityisherkät ovat selvästi nepsypiirteisiä. Tulee myös jyrkkä ja ehdoton kiisto jos esittää että voisi olla kyse autismipiirteistä. :)
Vierailija kirjoitti:
Helposti loukkaantuva.
Häh? Meidän autistien yleinen ongelma on teidän muiden loukkaantuminen. Ainakaan minä en oikeastaan edes ymmärrä koko käsitettä.
Loukkaantuakseen pitäisi katsos välittää muiden mielipiteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta vahvasti kirjolla olevasta, mutta diagnosoimattomasta miehestäni voin kertoa, että huomaa valtavasti asioita. Pienetkin yksityiskohdat, nippelitieto, turhat pikkuasiat.
Tämän tietotulvan käsitteleminen on kuitenkin vaikeaa, ei osaa/pysty erottamaan mikä on oleellista ja mikä ei. Priorisoiminen, tarpeettomien asioden huomiotta jättäminen tai toisinaan arkisten tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa. Saattaa jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään sivuseikkaan eikä varsinaista asiaa saada hoidettua.
Esimerkkinä vaikkapa, että kotona pitäisi keskustella jostain tärkeästä asiasta kuten muuton aikataulu, lasten hoitojärjestelyt kesällä, lomamatkan varaaminen tai remontin suunnitteleminen. Keskustelu tyssää usein alkuunsa, koska mies jää kiinni yksittäiseen sanaan, mielestään väärään lauserakenteeseen, suunnitelmaa x ei voida toteuttaa lainkaan koko kesänä koska kesäkuussa on asia y. Ja tähän asiaan y
Toivottavasti huomioit omassa toiminnassasi ja puheissasi, että mies on tahattomasti autistinen eikä sinun kiusaksesi. Tässä tapauksessa miehellä on yhtä paljon aihetta kritisoida _sinun_ käytöstäsi ja odotuksiasi, koska sinä olet nentti. Mikset itse mukaudu ja sopeudu miehen autismiin? Koska kirjoituksestasi paistaa selvästi läpi se, että miehesi käytös häiritsee sinua kovasti ja haluaisit hänen olevan erilainen. Sinähän suorastaan nälvit ja ivaat miehesi toimintatapoja! Aika kauheaa... 😢 Fakta: autisti käyttäytyy noin, eikä muutu nentiksi, koskaan. Ei vaikka miten haukkuisit ja "kouluttaisit".
Minusta miehesi kuulostaa tosi kivalta ja toivottavalta kumppanilta, mutta olenkin itse asperger.
Minusta kertomus oli hauska vaikka kirjoittajaa taitaa harvemmin naurattaa.
Ikävimpiä piirteitä autisteissa on vaatimus suvaitsevaisuudesta mutta eivät ole itse suvaitsevaisia eivätkä kykene nauramaan itselleen. Tietenkään tämä ei koske kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista tuota nippelitiedon hahmottamista. Päinvastoin olen mielestäni hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia. Olennaisen. Monesti ärsyttää ihmiset, jotka eivät näe metsää viherkasveilta.
Yksityiskohtien havaitseminen ja jopa niihin juuttuminen on kyllä tyypillistä autismia. Autisti myös hahmottaa kaikki itseään(kin) koskevat asiat minäkeskeisesti. Esim. porukassa syömään mentäessä haluaa ehdottomasti oman laskun. Ikävä sanoa, mutta välillä autistin säästäväisyys menee överiksi. Ja olen siis itsekin assi.
Yksityiskohtiin juuttuminen kokonaisuuden kustannuksella on todellakin tyypillistä.
Mutta voiko kokonaisuuksia hahmottaa jos ei ole mitään tietoa yksityiskohdista? Voisin väittää että kun havannoi tarpeeksi (tarkasti) yksityiskohtia niin aukeaa niitä kokonaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on outoa, jos joku kuvittelee, että puoliso pysyy samanlaisena loppuun asti. Enkä nyt tarkoita vain autisteja. Minusta on luonnollista, että rakastuneena käyttäytyy rakastettuaan kohtaan eri tavalla kuin muita ihmisiä kohtaan. Sitten kun rakastumisen tunne hiipuu, käytös muuttuu varmaan aina jonkin verran. Ja sen jälkeenkin ihminen muuttuu kokemustensa myötä jatkuvasti.
Minun autistimieheni teki kyllä ihan 100% käännöksen huonompaan suuntaan kun saimme lapsia.
Hän alkoi elämään ihan erillistä elämää perheen sisällä. Perheensä hän huomasi silloin,
kun piti purkaa pahaa mieltä/oloa haukkumalla ja huutamalla. Muuten häntä ei näkynyt kun ruokapöydässä.
Lapset stressas ja pelkäsi, minä lakkasin nukkumasta öitä ja tarvitsin lopulta unilääkkeet.
Kaikki tämä lasten stressi ja pelko katosi, kun hän lähti pois. Ja itsekin aloin voimaan paljon paremmin.
Tuollainen muutos viittaa siihen että kuorma kävi liian suureksi. Onko tuollaiseen olemassa apua jolla tilanteen saisi kuntoon?
Vierailija kirjoitti:
näin kirjolaisena voin sannoa et 99% käyttäytyy todella ala-arvoisesti naisia ja lapsia kohtaan, oikein oksettaa ja pistää vihaksi retardien touhu, tekis mieli sanoo nyt kaikki maholliset voimasanat.
itse olen vastuuntuntoinen, muut huomioon ottava inttrovertti, kaipaan läheisyyttä, vaistoan ihmisistä helposti asioita, ja tunnetiloja, olen aivan liian kiltti.
paitsi jos koen oloni uhatuksi niin silloin kiihdyn nollasta sataan alta aika yksikön.
Aika poikkeavaa, että autisti käyttää ilmaisua "99 %" noin epätarkasti ja epätotuudenmukaisesti, sen sijaan, että oikeasti kyseessä olisi 99 %.
Yksikään minun tuntemani autisti ei käyttäydy ala-arvoisesti naisia ja lapsia kohtaan, vaan ihan päinvastoin.
Tietenkin autisteissakin on kusipäitä - mutta ei 99 % autisteista.
Minun on vaikea tehdä asioita jotka eivät kiinnosta minua. Esimerkiksi kun minut raahataan Ikeaan, meinaan nukahtaa seisaaltani, kun on niin tylsä paikka. Ja koulussa aineet jotka eivät kiinnostaneet, suoritin minimienergialla. Sitten taas jos jokin kiinnostaa, perehdyn siihen suurella innolla. Esimerkiksi töissä typerät höpöhöpöpalaverit ovat kauheita, todella vaikeaa pysyä niissä hereillä, mutta kun taas pääsen opettelemaan jotain mielenkiintoista uutta asiaa, olen siinä hyvä.
Minut saa aika helposti hämmentymään. Ei tarvitse kuin kasa ihmisiä tulla vaatimaan jotain heti ja ajatukseni hajoavat enkä muista mitä kaikkea piti tehdä.
Suhtaudun kaikkiin asioihin analyyttisesti ja tämä ärsyttää välillä ihmisiä, kun pitäisi olla tunteellisempi.
Vierailija kirjoitti:
Todella uhkaava suuttuessaan.Äitinä välillä pelkään kun poikani hermostuu.Hän on sitä mieltä ,että vain hänen mielipiteensä on oikea.Joustamattomuus on arkea haittaavaa kaikin tavoin .
Rakas poika ,mutta huoli on jatkuva .Ikää pojalla 27,asuu omillaan mutta pärjääminen vaikeaa.
Se äärimmäinen joustamattomuus on iso ongelma. Ei tartte ihmetellä, että ei ihmissuhteet kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella uhkaava suuttuessaan.Äitinä välillä pelkään kun poikani hermostuu.Hän on sitä mieltä ,että vain hänen mielipiteensä on oikea.Joustamattomuus on arkea haittaavaa kaikin tavoin .
Rakas poika ,mutta huoli on jatkuva .Ikää pojalla 27,asuu omillaan mutta pärjääminen vaikeaa.
Se äärimmäinen joustamattomuus on iso ongelma. Ei tartte ihmetellä, että ei ihmissuhteet kestä.
Onkohan tuo joustamattomuus yleisempää miehillä kuin naisilla?
Ei sillä, en muutenkaan kyllä allekirjoita, että autistit olisi joustamattomampia kuin neurotyypilliset, vaan mielestäni on kyse siitä, että neurotyypilliset on joustamattomia sosiaalisesti hyväksytyissä asioissa, kun taas autistit voi olla sitä asioissa, joissa sitä ei pidetä yleisesti sosiaalisesti hyväksyttynä ja normaalina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin: merkityksetön laskeminen ja hahmojen näkeminen ovat osa autismitestin kriteerejä.
Mistä tällainen autismitesti löytyy? Itse en ole tuollaisiin kriteereihin törmännyt.
Nämä löytyvät julkisen terveydenhuollon käyttämän autismikirjon testin väittämäpatteristosta. En nyt muista paljonko niitä väittämiä oli eri aihealueilta, ainakin 50, ehkä enemmän. Olen siis itse saanut autismidiagnoosin, ja ensimmäisellä kerralla täytin tuommoisen testipumaskN.
Ok. Olen itse tehnyt jonkin tuollaisen testin, kun eräs psykologi epäili kohdallani Aspergerin syndroomaa. Pistemäärä tosin ei antanut minkäänlaisia viitteitä epäilyjen vahvistukseksi. En muista tuollaisia kysymyksiä kyseisestä testistä, mutta toki kyselyjä on erilaisia.
Riittävän tasoissa olevat piirteet autismia ja ADHD:tä vaikeuttavat molempien tunnistamista seulontatesteillä (ja muutenkin). Ainoa seulontatesti joka antaa minulle "korkeat pisteet" on ASRS a-osa ja olen etsinyt netistä mahdollisimman paljon ADHD- ja autismitestejä. Osaava ammattilainen tunnisti ensimmäisellä tapaamisella ja esim. DIVA:ssa kriteerit täyttyy.
Silläkin on vaikutusta että nepsy saattaa kuvitella elävänsä normaalia elämää. "Onko sinulla usein abc?" Ee-ei (vertaa mielessään omaan perheeseen, kaveripiiriin, omaan kuplaan.) Ammattilaisen kertoessa mitä se usein oikeasti tarkoittaa, huomaakin että kyllä, todellakin.
En ymmärrä juoruilua ja ihmisten pohjatonta uteliaisuutta toisten ihmisten yksityisasioista. Esim. nämä potilastietojen urkinnat. Ollaan valmiita ottamaan riski kiinnijäännistä ja jopa linnaan päätymisestä vain, koska halutaan lukea naapurin peräpukamista.
Työpaikoilla oon joutunut usein vaikeuksiin, koska en osallistu juorukerhoihin. Käyn kyllä useimmiten näiden kanssa kahvilla koska se on vaan sellainen normi, mutta olen vain hiljaa. Sekin triggeröi monia.
Sosiaaliset tilanteet kuormittavia koska paljon signaaleja, jotkin hajut voi olla esim erittäin epämiellyttäviä. Saattaa vaipua täysin keskittymään yhteen asiaan niin paljon jopa että unohtaa syödä, tarvitsee helposti omaa turvaa ja rauhallista tuttua ympäristöä ja paikkaa esim tietty istumapaikka. Saattaa ruveta murehtimaan traumaa tai virhettä mikä on tapahtunut 20 vuotta sitten tilanteessa millä ei ole mitään tekemistä sen trauman tai virheen kanssa. Joissakin tapauksissa keskottyy todella paljon johonkin esim taiteeseen että kehittyy hyväksi siinä (unohtaa kaiken muun ympäriltä). Yms yms. Paljon on erilaisia asioita autismissa. Itse tein testit ja testitulokset suositteli menemään tutkittavaksi. Mutta autismissa on samanlaisia oireita esim trauma ja mielenterveys tapauksien kanssa. Autismin kartoittaminen on pitkä prosessi. Myös autisti ei ole välttämättä tyhmä.