Lue keskustelun säännöt.
Autismi aikuisella
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Onko autisteilla tapana olla tykkäämättä fiktiosta? En itse ole ymmärtänyt harry potterien viehätystä ikinä, ja kauhuleffat tuntuvat aina niin epärealistisilta.
Yksilöllistä. Tiedän autisteja, joilla on erityismielenkiinnonkohteina nimenomaan juuri Potterit ja muut fantasiatarinat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanheneva mies itseriittoinen täysi kusipää ja hullu.
Vierailija kirjoitti:
Vanheneva mies itseriittoinen täysi kusipää ja hullu.
Minä olen juuri tällainen paitsi nainen 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko autisteilla tapana olla tykkäämättä fiktiosta? En itse ole ymmärtänyt harry potterien viehätystä ikinä, ja kauhuleffat tuntuvat aina niin epärealistisilta.
Yksilöllistä. Tiedän autisteja, joilla on erityismielenkiinnonkohteina nimenomaan juuri Potterit ja muut fantasiatarinat.
Topi Borg on myös innokas elokuva- ja TV-sarjaharrastaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko autisteilla tapana olla tykkäämättä fiktiosta? En itse ole ymmärtänyt harry potterien viehätystä ikinä, ja kauhuleffat tuntuvat aina niin epärealistisilta.
Eikö moni autisti nimenomaan ole fantasianörtti ja tykkäävät esimerkiksi roolipeleistä.
Todella on. Vihdoinkin maailma, jossa on säännöt kaikelle ja mihin tysin uppoutua. Ovat hyvin erikoista sakkia muuten. Osa varmaan myös ADHD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin kirjolaisena voin sannoa et 99% käyttäytyy todella ala-arvoisesti naisia ja lapsia kohtaan, oikein oksettaa ja pistää vihaksi retardien touhu, tekis mieli sanoo nyt kaikki maholliset voimasanat.
itse olen vastuuntuntoinen, muut huomioon ottava inttrovertti, kaipaan läheisyyttä, vaistoan ihmisistä helposti asioita, ja tunnetiloja, olen aivan liian kiltti.
paitsi jos koen oloni uhatuksi niin silloin kiihdyn nollasta sataan alta aika yksikön.
Vierailija kirjoitti:
Omasta vahvasti kirjolla olevasta, mutta diagnosoimattomasta miehestäni voin kertoa, että huomaa valtavasti asioita. Pienetkin yksityiskohdat, nippelitieto, turhat pikkuasiat.
Tämän tietotulvan käsitteleminen on kuitenkin vaikeaa, ei osaa/pysty erottamaan mikä on oleellista ja mikä ei. Priorisoiminen, tarpeettomien asioden huomiotta jättäminen tai toisinaan arkisten tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa. Saattaa jäädä jumittamaan johonkin merkityksettömään sivuseikkaan eikä varsinaista asiaa saada hoidettua.
Esimerkkinä vaikkapa, että kotona pitäisi keskustella jostain tärkeästä asiasta kuten muuton aikataulu, lasten hoitojärjestelyt kesällä, lomamatkan varaaminen tai remontin suunnitteleminen. Keskustelu tyssää usein alkuunsa, koska mies jää kiinni yksittäiseen sanaan, mielestään väärään lauserakenteeseen, suunnitelmaa x ei voida toteuttaa lainkaan koko kesänä koska kesäkuussa on asia y. Ja tähän asiaan y
Kuinka jaksat tuollaista ukkoa? Hermot menee jo lukiessa kuvaustasi. Miksi alunperin menit kimppaan tuollaisen jäykkiksen kanssa, täytyihän noiden piirteiden tulla jo silloin esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autistinen on todellakin isänä ja puolisona hirviö. Parhaiten voi mennä toisen samanlaisen kanssa, tunnetarpeet kohtaa. Jälkeläiset lähes varmuudella perii saman vian. Kaikki tyytyväisiä tavallisuuteen, kun ovat samanlaisia.
Jos ei ihan hirviö, niin kovin haastava kumppanina. Tilannetaju puuttuu usein ja ajattelee kaikkea vain omalta kantiltaan. Vastuunkanto omista möhläyksistä lähes olematonta, syyttelee niistä aina muita. Ei ymmärrä satiiria tai sketsejä, nauraa sitten vasta, kun puolisokin niin tekee. Vanhemmiten vetäytyy vielä enemmän omiin oloihinsa, yhteiset perhettä koskevat asiat eivät liikuta. Liikenteessä tapahtuu läheltä piti-tilanteita tuon tuosta, kun ei ota muita huomioon. Julkisilla paikoilla saattaa töniä puolisoaan hermostuksissaan, eikä edes ymmärrä hävetä sitä.
Jollekin lapsista autismi tietysti on sitten periytynyt. Lapsi epätavallisen kiinnostunut nettimaailmasta, ei ihmissuhteista. Luennoi jostain pelihahmosta vaikka puolituntia, vaikkei kuuntelija kaikkea ymmärtäisikään. Tietysti tämä lapsi ja isänsä ymmärtävät toisiaan niin hyvin, että voisivat asua kaksistaan. Itse olisin jo valmis lähtemään muualle. Olisipa joku aikanaan varoittanut, kun aloitin tämän suhteen liian nuorena. Silloin ei vielä puhuttu diagnooseista.
Vierailija kirjoitti:
näin kirjolaisena voin sannoa et 99% käyttäytyy todella ala-arvoisesti naisia ja lapsia kohtaan, oikein oksettaa ja pistää vihaksi retardien touhu, tekis mieli sanoo nyt kaikki maholliset voimasanat.
itse olen vastuuntuntoinen, muut huomioon ottava inttrovertti, kaipaan läheisyyttä, vaistoan ihmisistä helposti asioita, ja tunnetiloja, olen aivan liian kiltti.
paitsi jos koen oloni uhatuksi niin silloin kiihdyn nollasta sataan alta aika yksikön.
Yksikään mun lähipiirin autistisista (miehistä) ei käyttäydy ala-arvoisesti naisia ja lapsia kohtaan, vaan ihan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
näin kirjolaisena voin sannoa et 99% käyttäytyy todella ala-arvoisesti naisia ja lapsia kohtaan, oikein oksettaa ja pistää vihaksi retardien touhu, tekis mieli sanoo nyt kaikki maholliset voimasanat.
itse olen vastuuntuntoinen, muut huomioon ottava inttrovertti, kaipaan läheisyyttä, vaistoan ihmisistä helposti asioita, ja tunnetiloja, olen aivan liian kiltti.
paitsi jos koen oloni uhatuksi niin silloin kiihdyn nollasta sataan alta aika yksikön.
Yksikään mun lähipiirin autistisista (miehistä) ei käyttäydy ala-arvoisesti naisia ja lapsia kohtaan, vaan ihan päinvastoin.
Aamen. Autismi ja kusipäisyys ovat kaksi eri asiaa. Joitakin vaivaa autismi muttei kusipäisyys, joitakin kusipäisyys muttei autismi. Joillakin on molemmat.
Autistinen kusipäämies on todennäköisesti fiksaantunut autismin mustavalkoisella ajattelulla misogyniaan ja inkkeliyyden ihmemaahan. Isäni kuuluu tähän autismiporukkaan.
Itse omaan normaalit kohteliaat käytöstavat, vaikka olenkin autisti. Autismi ei ole mikään vapaudu vankilasta-kortti vapaalle perzeilylle.
Tuntuuko muistakin autisteista ettei useimmat ihmiset oikein hyväksy meitä? Rasittavaa elää tälläisessä maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, minun tietämäni autistit eivät todellakaan perseile, vaan päin vastoin vetäytyvät sosiaalisista tilanteista mahdollisimman paljon, koska tietävät, että ne ovat heille vaikeita ja kuluttavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosikkomaista ja joustamatonta
Itse olen kyllä adhd-autistina tosikon vastakohta.
Vierailija kirjoitti:
Mä lasken aina kaikkea, varsinkin jos on tylsä tehtävä. Lasken montako pyykkiä ripustan narulle, montako astiaa tyhjennän koneesta, montako laitan sinne takaisin, montako autoa tulee vastaan tai kuinka monta autoa ohitan.
En tykkää äänistä. Jos kuuntelen musiikkia, kuuntelen sitä. Jos keskustelen, keskustelen. Molemmat samaan aikaan on kuormittavaa.
En tykkää valosta, olen mieluiten hämärässä sisällä.
Vaatteet tuntuvat pahalta päällä, saumat ahdistaa.
Joku sanoi aiemmin, että suhde lapsiin on "isämäinen". Olen siis äiti, ja tunnistan tämän. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, että olen tehnyt paljon töitä ja lapset ovat olleet isänsä kanssa.
Teen asiantuntijatyötä, varmistan faktat miljoona kertaa, ennenkuin esitän totuuden muille. Kun olen asiasta varma, voin kertoa sen kelle tahansa.
Jos asia on mielenkiintoinen, keskittymiskykyni on 100%. Jos asia ei ole mielenkiintoinen, sen ho
Ihan normaalilta ihmiseltä kuulostat, ei mikään noista piirteistä kuulosta erityisen poikkeavalta. Noilla ei tulisi vielä mitään diagnoosia.
Vierailija kirjoitti:
Puolisona ja perheenisänä melkoinen painajainen.
Varsinkin kun ei kertonut ongelmastaan mitään ja jätti minut ihmettelemään käytöstään.
Mieheni ei kyennyt antamaan/vastaanottamaan hellyyttä tai rakkautta edes lapsilleen saati minulle.
Kaikki tehtiin kuten hän halusi. Ei edes lasten tarpeet menneet hänen ohi.
Kyky kompromissiin tai keskusteluun puhdas nolla. Ei kyennyt havaitsemaan minkäänlaista sanatonta viestintää. Möläytteli kaiken loukkaavankin, mikä päähän sattui tulemaan ilman minkäänlaista harkintaa.
Täysin päätöntä rahankäyttöä ja raivokohtauksia kun niihin yritti puuttua.
Seksielämä täysin tunteetonta, mekaanista ja kylmää.
Eroa teimme vuosia ja kun se lopulta tuli, hän valitti, että ero tuli aivan yhtäkkiä, varottamatta.
Oli hänessä tietysti hyviäkin puolia, mutta ne ei juuri nyt tule mieleen kun erosta on niin vähän aikaa.
Mikä sai sinut menemään yhteen ja tekemään lapsia tuollaisen ihmisen kanssa? Järjestetty pakkoavioliitto? Jos on oikeasti autismista kyse, piirteet ovat kyllä olleet näkyvissä koko ajan, eivät ne yhtäkkiä puhkea esille.
Miten muilta nepsyiltä sujuu ajaminen? Ihan kotikaupungissakin ajaminen voi olla stressavaa kun on pimeää ja autistina on vaikeampaa tehdä nopeita päätöksiä. Ja adhd aiheuttaa sen, että saatan unohdella päivänselviä asioita, kuten missä on kolmio. Tuli äskön ajaessa tunne, että ei helvetti olen kujalla :D
Sanomattakin selvää, että mihinkään Helsinkiin en lähde ajelemaan, siitä tulee vaan ahdistusta ja itkua :D
Autisti tarjoamassa "empatiaa".