Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomenkielisten tietokirjojen kustantaminen ja kääntäminen suomeksi uhkaa päättyä
18.05.2025 |
Valitettavasti suomenkieliselle tietokirjallisuudelle ei ole nykyaikana enää tarpeeksi kysyntää minkä lisäksi englanninkielisellä kirjallisuudella on muutenkin suuremmat markkinat ja suomalaisten englannin 8saaminen on vuosien mittaan parantunut ja yleistynyt.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.
Ihmiskunnankin tulevaisuus päättyy dna:han kumuloituviin koodausvirheisiin jolloin ihmisten elinkelpoisuus ja uusien sukupolvien syntymahdollisuus lopulta nollautuu.
Colossalin tutkijat voivat de-extinctioida ihmisen cloonaamalla ihmisen simpanssin DNA:sta. He tekivät tämän jo kloonaamalla diresuden harmaansuden DNA:sta ja villamammutin hiiren DNA:sta.
Ei luoja suomen rappiota. Olet oiva esimerkki, mitä tapahtuu, kun ei enää osata kieltä.
Herättää henkiin, kloonata, luolasusi, harmaasusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan sitä voi kustantaa suomenkielisen tietokirjansa itse ja tuottaa sen omakustanteena. Ei kannata sitten hämmästyä, jos kauppa ei käykään niin, että se olisi kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Kuinka hyvin osaat englantia verrattuna natiivipuhujaan? En usko että osaat lähellekään sen mitä kieleen syntymästään asti oppinut osaa. Kielen nyansseihin kuuluu myös paikallinen kulttuuri, jota ei voi oppia kuin asumalla siellä. Jopa suomen kielessä sanoilla on eri vivahteita riippuen tilanteesta ja missä päin sitä käytetään.
Missä "siellä"? Englantia puhutaan virallisena kielenä muuallakin kuin Englannissa, usko tai älä.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_and_territories_where…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Kuinka hyvin osaat englantia verrattuna natiivipuhujaan? En usko että osaat lähellekään sen mitä kieleen syntymästään asti oppinut osaa. Kielen nyansseihin kuuluu myös paikallinen kulttuuri, jota ei voi oppia kuin asumalla siellä. Jopa suomen kielessä sanoilla on eri vivahteita riippuen tilanteesta ja missä päin sitä käytetään.
Missä "siellä"? Englantia puhutaan virallisena kielenä muuallakin kuin Englannissa, usko tai älä.
Siellä eli kenen kielitaitoon verrataan. Jos vertaat Englantiin niin sitten siellä. Jos vertaat Yhdysvaltoihin niin sitten siellä. Jos johonkin muuhun niin sitten siellä.
Populaatio jakautuu jyrkästi.
Pelkän kansa/kansalaiskoulun käyneetkin hankkivat yleistajuisia tietokirjoja, katsoivat telkusta mm. Avaraa luontoa ja A-studiota.
Nyt peruskoulu/amisväki ylpeilee sillä, että ei ole ikinä lukenut yhtään kirjaa, mediasta seurataan tosi-TV:tä. Yleistiedon taso laskee kuin lehmän häntä.
Pari-kolmekymppiset eivät tiedä Suomen itsenäistymisvuotta ja luulevat, että Suomi kuului joskus Neuvostoliittoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei käy. Jotkin tietokirjalliset julkaisut voidaan halutessa tarkastaa perinpohjaisemmin, kuten esimerkiksi tieteelliset julkaisut, mutta siltikin tarkastelijakunta on melko suppea verrattuna avoimemmin arvioitaviin artikkeleihin.
On myös hieman harhaanjohtavaa sanoa, että "Wikipedia sisältää paljon virheitä", sillä on hieman hankala hahmottaa, mitä tässä oikein verrataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei käy. Jotkin tietokirjalliset julkaisut voidaan halutessa tarkastaa perinpohjaisemmin, kuten esimerkiksi tieteelliset julkaisut, mutta siltikin tarkastelijakunta on melko suppea verrattuna avoimemmin arvioitaviin artikkeleihin.
On myös hieman harhaanjohtavaa sanoa, että "Wikipedia sisältää paljon virheitä", sillä on hieman hankala hahmottaa, mitä tässä oikein verrataan.
Wikipedia ei ole luotettava lähde. Se on kätevä, mutta oikeasti tärkeät asiat kannattaa tarkistaa myös muualta. Virallisista lähteistä mikäli sellainen on mahdollista. Esimerkkinä luotatko enemmän viralliseen tietokirjaan vai wikipedian artikkeliin samasta aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei käy. Jotkin tietokirjalliset julkaisut voidaan halutessa tarkastaa perinpohjaisemmin, kuten esimerkiksi tieteelliset julkaisut, mutta siltikin tarkastelijakunta on melko suppea verrattuna avoimemmin arvioitaviin artikkeleihin.
On myös hieman harhaanjohtavaa sanoa, että "Wikipedia sisältää paljon virheitä", sillä on hieman hankala hahmottaa, mitä tässä oikein verrataan.
Wikipedia ei ole luotettava lähde. Se on kätevä, mutta oikeasti tärkeät asiat kannattaa tarkistaa myös muualta. Virallisista lähteistä mikäli sellainen on mahdollista. Esimerkkinä luotatko enemmän viralliseen tietokirjaan vai wikipedian artikkeliin samasta aiheesta?
Ylempi viesti lähti vahingossa nimimerkittä ja ilman lainausta, mutta tosiaan se oli tarkoitettu vastauksena siihen tietokirjojen seulontaan liittyvään asiaan.
Ja Wikipedia voi hyvinkin olla luotettavampi lähde kuin mikään yksittäinen tietokirja, ja kyllä luottaisin. En ihan tiedä, mitä tarkoitat "virallisella tietokirjalla", mutta jos tarkoitat esimerkiksi koulujen oppikirjoja, niin kyllä silloinkin. Ainakin ellei aihe ole sellainen, ettei se herätä yleistä kiinnostusta, kuten esimerkiksi jokin suomen kieleen tai paikallishistoriaan liittyvä seikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei käy. Jotkin tietokirjalliset julkaisut voidaan halutessa tarkastaa perinpohjaisemmin, kuten esimerkiksi tieteelliset julkaisut, mutta siltikin tarkastelijakunta on melko suppea verrattuna avoimemmin arvioitaviin artikkeleihin.
On myös hieman harhaanjohtavaa sanoa, että "Wikipedia sisältää paljon virheitä", sillä on hieman hankala hahmottaa, mitä tässä oikein verrataan.
Wikipedia ei ole luotettava lähde. Se on kätevä, mutta oikeasti tärkeät asiat kannattaa tarkistaa myös muualta. Virallisista lähteistä mikäli sellainen on mahdollista. Esimerkkinä luotatko enemmän viralliseen tietokirjaan vai wikipedian artikkeliin samasta aiheesta?
Ylempi viesti lähti vahingossa nimimerkittä ja ilman lainausta, mutta tosiaan se oli tarkoitettu vastauksena siihen tietokirjojen seulontaan liittyvään asiaan.
Ja Wikipedia voi hyvinkin olla luotettavampi lähde kuin mikään yksittäinen tietokirja, ja kyllä luottaisin. En ihan tiedä, mitä tarkoitat "virallisella tietokirjalla", mutta jos tarkoitat esimerkiksi koulujen oppikirjoja, niin kyllä silloinkin. Ainakin ellei aihe ole sellainen, ettei se herätä yleistä kiinnostusta, kuten esimerkiksi jokin suomen kieleen tai paikallishistoriaan liittyvä seikka.
Minä itse en luota Wikipediaan yhtä paljon kuin viralliseen tahoon, koska Wikipediaan voi kirjoittaa kuka tahansa. Kirjoituksia tietysti valvovat ylläpitäjät, mutta ylläpitäjäksi voi periaatteessa päästä kuka tahansa.
Viralllinen tietokirja tarkoittaa tässä tapauksessa virallista teosta jonka on hyväksynyt aiheeseen perehtynyt taho. Tämä taho voi olla yliopisto, tutkija, kunta, valtio, yritys jne. Jossain tapauksessa vaikka naapurin Martta mikäli hän kirjoittaa reseptikirjaa hyväksi havaituista leivonnaisista.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei käy. Jotkin tietokirjalliset julkaisut voidaan halutessa tarkastaa perinpohjaisemmin, kuten esimerkiksi tieteelliset julkaisut, mutta siltikin tarkastelijakunta on melko suppea verrattuna avoimemmin arvioitaviin artikkeleihin.
On myös hieman harhaanjohtavaa sanoa, että "Wikipedia sisältää paljon virheitä", sillä on hieman hankala hahmottaa, mitä tässä oikein verrataan.
Wikipedia ei ole luotettava lähde. Se on kätevä, mutta oikeasti tärkeät asiat kannattaa tarkistaa myös muualta. Virallisista lähteistä mikäli sellainen on
Ylempi viesti lähti vahingossa nimimerkittä ja ilman lainausta, mutta tosiaan se oli tarkoitettu vastauksena siihen tietokirjojen seulontaan liittyvään asiaan.
Ja Wikipedia voi hyvinkin olla luotettavampi lähde kuin mikään yksittäinen tietokirja, ja kyllä luottaisin. En ihan tiedä, mitä tarkoitat "virallisella tietokirjalla", mutta jos tarkoitat esimerkiksi koulujen oppikirjoja, niin kyllä silloinkin. Ainakin ellei aihe ole sellainen, ettei se herätä yleistä kiinnostusta, kuten esimerkiksi jokin suomen kieleen tai paikallishistoriaan liittyvä seikka.
Minä itse en luota Wikipediaan yhtä paljon kuin viralliseen tahoon, koska Wikipediaan voi kirjoittaa kuka tahansa. Kirjoituksia tietysti valvovat ylläpitäjät, mutta ylläpitäjäksi voi periaatteessa päästä kuka tahansa.
Viralllinen tietokirja tarkoittaa tässä tapauksessa virallista teosta jonka on hyväksynyt aiheeseen perehtynyt taho. Tämä taho voi olla yliopisto, tutkija, kunta, valtio, yritys jne. Jossain tapauksessa vaikka naapurin Martta mikäli hän kirjoittaa reseptikirjaa hyväksi havaituista leivonnaisista.
Lisään vielä, että luotan tietokirjaan myös sen vuoksi, että sen tekemiseen vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Sitä ei kirjoiteta hetken mielijohteesta vaan sille pitää etsiä painotalo jne. Täytyy olla oikeasti tietoa ja halua kertoa se.
Alue: Aihe vapaa
Toi on just hyvä. On tosi cansainvälistä. Onx toi joku tubettaja?