Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomenkielisten tietokirjojen kustantaminen ja kääntäminen suomeksi uhkaa päättyä
18.05.2025 |
Valitettavasti suomenkieliselle tietokirjallisuudelle ei ole nykyaikana enää tarpeeksi kysyntää minkä lisäksi englanninkielisellä kirjallisuudella on muutenkin suuremmat markkinat ja suomalaisten englannin 8saaminen on vuosien mittaan parantunut ja yleistynyt.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Ymmärrän. Se haittapuoli tällaisessa ajattelussa on, että suomenkielinen kirjallisuus tulee tätä vauhtia häviämään. Suomi on erittäin pieni kielialue. Kustannustoiminta on liiketoimintaa, eikä se ole milloinkaan ollut täällä meillä niin kannattavaa kuin jollakin suuremmalla kielialueella. Jos kukaan ei osta suomen kielellä kirjoitettuja tai suomeksi käännettyjä kirjoja, niitä ei myöskään kukaan kustanna. Suomen kielellä kirjoitettujen kirjojen innokas lainaaminenkaan ei vielä pelasta tilannetta; yhä useamman pitäisi niitä nimenomaan ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.
Ihmiskunnankin tulevaisuus päättyy dna:han kumuloituviin koodausvirheisiin jolloin ihmisten elinkelpoisuus ja uusien sukupolvien syntymahdollisuus lopulta nollautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.
On mutta minkälainen? Kuuntele nyt näitä dorkimuksia.
Kun kulttuuri hävitetään, mitä ihmisyydestä jää jäljelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.
Ihmiskunnankin tulevaisuus päättyy dna:han kumuloituviin koodausvirheisiin jolloin ihmisten elinkelpoisuus ja uusien sukupolvien syntymahdollisuus lopulta nollautuu.
Colossalin tutkijat voivat de-extinctioida ihmisen cloonaamalla ihmisen simpanssin DNA:sta. He tekivät tämän jo kloonaamalla diresuden harmaansuden DNA:sta ja villamammutin hiiren DNA:sta.
Linkitetty mielipidejuttu alkaa oudolla tulkinnalla sananvapaudesta, jota en kyllä ainakaan itse allekirjoittaisi.
Nähdäkseni perinteisesti ajateltuna sananvapaus kyllä tarkoittaa vain sitä negatiivista vapautta, että kukaan ei rajoita henkilöiden vapautta ilmaista itseään. Perinteiseen sananvapauskäsitykseen ei kuulune, että kukaan olisi velvoitettu aktiivisesti edistämään kenenkään kykyä ilmaista itseään tai muuta vastaavaa.
Voidaan ajatella, että ihmisillä on sananvapauden lisäksi oikeus sivistykseen ja pääsyyn globaaliin korkeakulttuuriin, mutta tämä ei ole perinteisessä mielessä sananvapausasia, vaan jonkinlainen sivistyksellinen oikeus. Sananvapaus vou toteutua mitä takapajuisimmassa ja nurkkakuntaisessa yhteiskunnassa, kunhan kukaan siellä ei rajoita toisten oikeutta ilmaista itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Kirjallisuutta kirjoitetaan muillakin kielillä kuin englanniksi, hölmö.
Euroopassakin on aika monia kieliä, muusta maailmasta puhumattakaan.
Ennen putlerin sotia venäjällä taisi ilmestyä aika laajasti kirjoja eri Europan kielistä käännettyinä. Jos osasit englantia ja venäjää, niin oli mahdollist
"englanti globaali yhteiskieli..."
Olen ollut ymmärtämässä että puhuminen ja kirjan lukeminen ovat eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ollut asian laita jo vuosia. Kirjoitan tietokirjoja, mutta mikään kustantamo ei suostu niitä julkaisemaan, syynä se että kysyntää ei ole tarpeeksi. Paljon tietoa katoaa koko ajan ja sillä on vaikutuksia ihan kaikkeen. Kaikki tieto ei ole netissä.
Puhumattakaan siitä miten luotettavaa netistä löytyvä tieto on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ollut asian laita jo vuosia. Kirjoitan tietokirjoja, mutta mikään kustantamo ei suostu niitä julkaisemaan, syynä se että kysyntää ei ole tarpeeksi. Paljon tietoa katoaa koko ajan ja sillä on vaikutuksia ihan kaikkeen. Kaikki tieto ei ole netissä.
Omakustanne kysynnän mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Kuinka hyvin osaat englantia verrattuna natiivipuhujaan? En usko että osaat lähellekään sen mitä kieleen syntymästään asti oppinut osaa. Kielen nyansseihin kuuluu myös paikallinen kulttuuri, jota ei voi oppia kuin asumalla siellä. Jopa suomen kielessä sanoilla on eri vivahteita riippuen tilanteesta ja missä päin sitä käytetään.
Englannissa on niin valtavan paljon sanoja, että vain erittäin korkeastikoulutetut ja lahjakkaat englantilaiset osaavat kieltä kattavasti. No, lähes kattavasti. Luin aiheesta nuorena ja se oli kyllä mielenkiintoista. Siinä kerrottiin myös, että työläistaustasta tulevat ja vain pakollisen koulun käyneet ihmiset osaavat siellä äidinkieltään todella vähän. Jo jonkin klassisen kirjan tai hieman mutkikkaamman tekstin lukeminen ja ymmärtäminen olisivat viimeksimainitulle ryhmälle mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nykyään haluaa kirjoittaa kirjan niin kannattaa se jo alusta lähtien kirjoittaa englanniksi. Enemmän lukijoita, isommat markkinat ja paremmat tulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Kuinka hyvin osaat englantia verrattuna natiivipuhujaan? En usko että osaat lähellekään sen mitä kieleen syntymästään asti oppinut osaa. Kielen nyansseihin kuuluu myös paikallinen kulttuuri, jota ei voi oppia kuin asumalla siellä. Jopa suomen kielessä sanoilla on eri vivahteita riippuen tilanteesta ja missä päin sitä käytetään.
Englannissa on niin valtavan paljon sanoja, että vain erittäin korkeastikoulutetut ja lahjakkaat englantilaiset osaavat kieltä kattavasti. No, lähes kattavasti. Luin aiheesta nuorena ja se oli kyllä mielenkiintoista. Siinä kerrottiin myös, että työläistaustasta tulevat ja vain pakollisen koulun käyneet ihmiset osaavat siellä äidinkieltään todella vähän. Jo jonkin klassisen kirjan tai hieman mutkikkaamman tekstin lukeminen ja ymmärtäminen olisivat viimeksimainitulle ryhmälle mahdotonta.
Näin juuri. Suomessa moni ilmoittaa rehvakkaasti kuinka osaa täydellistä englantia ja kuinka voi verrata natiivikansalaisen kielitaitoon. Osaavat varmasti hyvin ja pärjäävät arkielämässä, mutta turha sanoa osaavansa täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Nuanssit. Hoono soomi.
"Nyanssi" on typerä väännös kun se on englanniksi "nuance".
Kirjatkin vois olla cirjat. Se ois niinku kansainvälisempää.
Se lausuttaisiin sitten tsirjat tai sirjat jotain sinnepäin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni teistä osaa lukea tietokirjoja saksaksi, ranskaksi, italiaksi, japaniksi - tai edes pohjoismaisilla kielillä? Ei niitä kaikkia käännetä englanniksi.
Entä kiina ja espanja, joita puhuu suuri määrä ihmisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tarvittava tieto löytyy nykyisin netsitä ja aina voi kysyä ChatGPT:ltä jos ei löydä jotain. Painettu kirjallisuus ei ole enää nykyaikaa.
mutta trollaus on 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englanti on muutenkin tieteen oma kieli sillä tieteestä suurin osa tehdään englanniksi ja siksi sitä voi ainoastaan vain ymmärtää englanniksi.
Tämä. Kemian ja fysiikan tunnitkin ovat kouluissa nykyään emglanniksi koska saatavilla oleva oppimateriaali on englanniksi ja suomeksi kemiaa ja fysiikkaa olisi muutenkin vaikeampaa ymmärtää.
Kyllä. Kemia ja fysiikka ei päde ellei sitä opeteta englanniksi. Ilmanko suomalaiset ovat juntteja.
Kummallista jankutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ollut asian laita jo vuosia. Kirjoitan tietokirjoja, mutta mikään kustantamo ei suostu niitä julkaisemaan, syynä se että kysyntää ei ole tarpeeksi. Paljon tietoa katoaa koko ajan ja sillä on vaikutuksia ihan kaikkeen. Kaikki tieto ei ole netissä.
Puhumattakaan siitä miten luotettavaa netistä löytyvä tieto on.
Netistä julkisempi tieto on usein paljon suuremman käyttäjäkunnan arvioimaa ja korjattavissa. Esimerkiksi valtavirtaan kuuluvia Wikipedia-artikkeleita luetaan paljon, ja jos niissä esiintyy virheitä, voidaan virheet nopeasti korjata. Tyypillisen tietokirjan lukijakunta on paljon suppeampi, eikä niiden sisältöä ole suoraan mahdollista korjata tai kyseenalaistaa.
Yhtä lailla kuin on hörhösivustoja on hörhökirjojakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Ymmärrän. Se haittapuoli tällaisessa ajattelussa on, että suomenkielinen kirjallisuus tulee tätä vauhtia häviämään. Suomi on erittäin pieni kielialue. Kustannustoiminta on liiketoimintaa, eikä se ole milloinkaan ollut täällä meillä niin kannattavaa kuin jollakin suuremmalla kielialueella. Jos kukaan ei osta suomen kielellä kirjoitettuja tai suomeksi käännettyjä kirjoja, niitä ei myöskään kukaan kustanna. Suomen kielellä kirjoit
Kirjojen ystävät ostaisivat varmasti, jos heillä olisi varaa siihen. Monta kiinnostavaa kirjaa on jäänyt hankkimatta viime vuosina. En pysty tilaamaan Amazoniltakaan, koska en osaa hoitaa tulliselvityksiä ja verotuksene liittyvää puolta netissä. Osaan kirjautua niille sivuille, mutten tehdä oikeita toimenpiteitä.
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ollut asian laita jo vuosia. Kirjoitan tietokirjoja, mutta mikään kustantamo ei suostu niitä julkaisemaan, syynä se että kysyntää ei ole tarpeeksi. Paljon tietoa katoaa koko ajan ja sillä on vaikutuksia ihan kaikkeen. Kaikki tieto ei ole netissä.
Puhumattakaan siitä miten luotettavaa netistä löytyvä tieto on.
Netistä julkisempi tieto on usein paljon suuremman käyttäjäkunnan arvioimaa ja korjattavissa. Esimerkiksi valtavirtaan kuuluvia Wikipedia-artikkeleita luetaan paljon, ja jos niissä esiintyy virheitä, voidaan virheet nopeasti korjata. Tyypillisen tietokirjan lukijakunta on paljon suppeampi, eikä niiden sisältöä ole suoraan mahdollista korjata tai kyseenalaistaa.
Yhtä lailla kuin on hörhösivustoja on hörhökirjojakin.
Tietokirja käy läpi tarkemman seulan. Esimerkkinä käyttämäsi wikipedia sisältää paljon virheitä, mutta valtavasta käyttäjämäärästä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, niitä ei korjata. Ei niistä ilmoiteta koska kai joku muu sen tekee. Tai ei jakseta, viitsitä yms. tekosyitä. Tai ei vain tiedetä minne ilmoitetaan tai edes osata ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin lukenut edes kaunokirjallisuutta suomeksi. Englanniksi kirjoitettu on vain parempaa eikä kaikki nuanssit ja sävyt välity käännöksissä. Näkisin kuitenkin että käännöskirjallisuudella on vielä paikkansa lasten parissa, jotka eivät ole vielä oppineet englantia. Mutta heti kun oppivat kielen niin suosittelen hiljalleen siirtymään englanninkieliseen kirjallisuuteen sillä he tulevat tarvitsemaan kieltä aikuisena ja työelämässä.
Nuanssit. Hoono soomi.
"Nyanssi" on typerä väännös kun se on englanniksi "nuance".
Kirjatkin vois olla cirjat. Se ois niinku kansainvälisempää.
"Ele lyö ciria cuin sica, waicca henes on vähän wica", sanoi jo Agricola aikoinaan
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se edelleen on niin, että suurin osa suomalaisista ei viitsi lukea englanninkielisiä kirjoja eikä läheskään kaikilla riitä siihen kielitaitokaan.