Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi tällä palstalla joillekin AMK on punainen vaate?
17.05.2025 |
Jos ihminen on sinut itsensä kanssa, hyvällä itsetunnolla ja terveellä järjellä varustettu, niin hänellä ei ole mitään tarveta solvata AMK:ta. Ei oikeasti korkeakoulutetut käyttäydy tuolla tavoin mitä täällä palstalla muka korkeakoulutetut käyttäytyy, kun keskustellaan AMK:sta. Oikeasti korkeakoulutettu yliopiston käynyt ihminen pystyy asialliseen keskusteluun eikä naura ja trollaa koko ajan.
Enkä ymmärrä mikä siinä AMK:ssa hiertää. Se on opinahjo muiden joukossa. Enkä ymmärrä miksi sieltä pitäisi valmistua maisteriksi. Maisterit tulee yliopistosta. Huvittavaa, kun jotkut kuvittelee kaikkien ammattikorkeakoululaisten haluvan sieltä maisterin tutkinnon.
Jotenkin niin puuduttavaa ja lapsellista AMK:n jatkuva mollaaminen.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa hiertää se, että ne yrittävät jatkuvasti olla niin akateemisia. Opiskelijakulttuuri on varastettu suoraan yliopistolta ilman mitään omaa panostusta. Englanninkielisissä tutkintonimikkeissä viljellään sanaa "university" ja yritetään sitä kautta erehdyttää onnettomia ulkomaalaisia. Amk-laiset itsekin häpeilevät "ammattia", kun puhuvat aina opiskelevansa korkeakoulussa tai olevansa korkeakoulutettuja. Tulee ihan mieleen lasten pihapelit, joissa natiaiset haluavat olla ronaldoja.
Oletko hieman yksinkertainen? Tai jotenkin itsetunto-ongelmainen? AMK:sta valmistuvat ovat korkeakoulutettuja, halusit tai et. Se ei ole toisen asteen tutkinto vaan ihan korkeakoulututkinto. Ja ulkomailla on ollut jo kauan univerisity of applied sciences- oppilaitoksia, jotka vastaava suomalaista ammattikorkeakoulua. Eikä siellä ketkään onnettomat itsetunnottomat luuseri yritä ylentää itseään mollaama
Olen eri, mutta jo pelkästään opinnäytetöiden laajuus ja sisältö kertoo aika paljon siitä, ettei ammattikorkeakoulussa opiskella mitään kovin korkealentoista ja haastavaa. Tämä on siis täysin ok ja hyvä asia, että jotkut valmistuvat käytännönläheisiin ammatteihin.
Ja tuosta sinun tekstin sisällöstä voi päätellä aika paljon, kenellä se itsetunto-ongelma on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa hiertää se, että ne yrittävät jatkuvasti olla niin akateemisia. Opiskelijakulttuuri on varastettu suoraan yliopistolta ilman mitään omaa panostusta. Englanninkielisissä tutkintonimikkeissä viljellään sanaa "university" ja yritetään sitä kautta erehdyttää onnettomia ulkomaalaisia. Amk-laiset itsekin häpeilevät "ammattia", kun puhuvat aina opiskelevansa korkeakoulussa tai olevansa korkeakoulutettuja. Tulee ihan mieleen lasten pihapelit, joissa natiaiset haluavat olla ronaldoja.
Ammattikorkeakoulu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole huomannut akateemisten aloittavan keskusteluita aiheesta. Lähinnä AMK-avaukset ovat olleet sellaisia, missä AMK:sta valmistuneet ihmettelevät, miksi heidän tutkintonimikettään ei voisi muuttaa vaikka muotoon maisteri (AMK). Sitten on ihasteltu niitä Theseuksesta löytyviä 11-sivuisia insinöörilopputöitä (en postaa linkkejä tähän, koska ylläpito poistaa), ja todettu, että niillä ei ihan yliopiston kursseista läpi pääsisi.
No kyllä on ollut useasti aloituksia missä heti alkuun mollataan AMK:ta. Sitä 11 sivuista inssin opinnäytetyötä on lähinnä kauhisteltu, että miten sillä on voinut päästä läpi. Kerroin tuosta työstä tuttavalle joka on AMK:n opettaja ja itse siis maisteri aiemman tutkintonsa lisäksi ja hän kysyi oliko ihan suomalainen tekijä. Sehän oli suomalaisen tekemä.
Mä en tunne ketään AMK:sta valmistunutta tai siellä opiskelevaa
No kommentoiko hän, miten voi suomalaisesta AMK:sta valmistua insinööriksi 11-sivuisella 3D-tulostamista käsittelevällä lopputyöllä, missä on kaksi lähdettä (toinen Wikipedia, toinen printterin manuaali), ja missä itse tekstiä on parin sivun verran, ja siinäkin lähinnä spekuloidaan 3D-printterin käyttömahdollisuuksilla yhden wikipediasivun perusteella? Sillä työllä ei todellakaan läpäisisi yhtäkään tekun kurssia saati valmistuisi dippainssiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole huomannut akateemisten aloittavan keskusteluita aiheesta. Lähinnä AMK-avaukset ovat olleet sellaisia, missä AMK:sta valmistuneet ihmettelevät, miksi heidän tutkintonimikettään ei voisi muuttaa vaikka muotoon maisteri (AMK). Sitten on ihasteltu niitä Theseuksesta löytyviä 11-sivuisia insinöörilopputöitä (en postaa linkkejä tähän, koska ylläpito poistaa), ja todettu, että niillä ei ihan yliopiston kursseista läpi pääsisi.
No kyllä on ollut useasti aloituksia missä heti alkuun mollataan AMK:ta. Sitä 11 sivuista inssin opinnäytetyötä on lähinnä kauhisteltu, että miten sillä on voinut päästä läpi. Kerroin tuosta työstä tuttavalle joka on AMK:n opettaja ja itse siis maisteri aiemman tutkintonsa lisäksi ja hän kysyi oliko ihan suomalainen tekijä. Sehän oli suomalaisen tekemä.
Mä en tunne ket
Ei hän sitä työtä nähnyt ja ihmetteli kovasti miten sillä on voinut valmistua. Mä siis kuvailin hänelle sen työn. Kyse on ihan eri alan opettajasta, joten ei hänellä ole pätevyyttä arvioida inssin työtä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun diplomityö oli 107-sivuinen ja siinä oli yli 80 lähdeviitettä. Kirjoitin diplomityötä 8 kuukautta samalla, kun olin palkkatöissä työnantajalla, joka diplomityön tilasi. Sen ohella tein yliopistolla labrakokeita, joita työnantajala ei voinut toteuttaa. Yliopistolla minua ohjasi professori, yrityksessä minua ohjasi kaksi muuta dippainssiä.
Mites ammattikorkeassa? Eipä sillä, olisihan se tosi outoa, jos ammattikorkeassa (alempi korkeakoulututkinto) vaatimustaso olisi sama kuin ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Ihan turhaa verrata, kun kyseessä on kaksi täysin eri tutkintoa ja molemmilla tutkinnoilla on oma arvonsa.
Vierailija kirjoitti:
Mun diplomityö oli 107-sivuinen ja siinä oli yli 80 lähdeviitettä. Kirjoitin diplomityötä 8 kuukautta samalla, kun olin palkkatöissä työnantajalla, joka diplomityön tilasi. Sen ohella tein yliopistolla labrakokeita, joita työnantajala ei voinut toteuttaa. Yliopistolla minua ohjasi professori, yrityksessä minua ohjasi kaksi muuta dippainssiä.
Mites ammattikorkeassa? Eipä sillä, olisihan se tosi outoa, jos ammattikorkeassa (alempi korkeakoulututkinto) vaatimustaso olisi sama kuin ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Ihan turhaa verrata, kun kyseessä on kaksi täysin eri tutkintoa ja molemmilla tutkinnoilla on oma arvonsa.
Mikä sun pointti oli? Se, että pääset pätemään ja alentamaan?
En ole missään väittänyt, että AMK ja yliopisto on sama asia. AMK on kuitenkin kolmannen asteen tutkinto eli korkeakoulututkinto. Se nyt on vain asia joka sun pitää hyväksyä. Mulle on ihan ok, että toiset ovat valmistuneet yliopistosta. Ei vaikuta mun elämään, jokaista meistä tarvitaan. Tuollaista ylimielistä asennetta en kuitenkaan ymmärrä mikä sulla on. Kyseessä on kaksi korkeakoulua jotka kuitenkin eri tasoisia. Melkoisen lapsellista alkaa tekemään tuollaista vertailua. Ei kovin aikuismaista käytöstä sulta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole huomannut akateemisten aloittavan keskusteluita aiheesta. Lähinnä AMK-avaukset ovat olleet sellaisia, missä AMK:sta valmistuneet ihmettelevät, miksi heidän tutkintonimikettään ei voisi muuttaa vaikka muotoon maisteri (AMK). Sitten on ihasteltu niitä Theseuksesta löytyviä 11-sivuisia insinöörilopputöitä (en postaa linkkejä tähän, koska ylläpito poistaa), ja todettu, että niillä ei ihan yliopiston kursseista läpi pääsisi.
No kyllä on ollut useasti aloituksia missä heti alkuun mollataan AMK:ta. Sitä 11 sivuista inssin opinnäytetyötä on lähinnä kauhisteltu, että miten sillä on voinut päästä läpi. Kerroin tuosta työstä tuttavalle joka on AMK:n opettaja ja itse siis maisteri aiemman tutkintonsa lisäksi ja hän kysyi oliko ihan suomalainen tekijä. Sehän oli suomalaisen tekemä.
Mä en tunne ket
Korkeakouluissa on todella suuria eroja. Espoossa valmistunut diplomi-insinööri on "hieman" eri tasoa kuin jostain Oulusta valmistunut. Sama pätee ammattikorkeisiin. Metropoliaan on vaikeampi päästä sisään ja valmistua sieltä, kuin läpäistä jokin tutkinto Itä-Suomen yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
AMK-inssinä tienasin viisi vuotta myöhemmin paremmin kuin 90% samaan aikaan valmistuneista dippainsseistä.
Tuli myös juuri tuona vuotena valmistuttua myös dipaksi, mutta eipä siellä enää työn puolesta oppinut mitään uutta mitä AMK:ssa tai duunissa en olisi jo oppinut.
Tänään tienaan edelleen paremmin kuin 90% dippainsseistä. Eikä hajuakaan akateemisuudesta tms ylevästä.
Olisit vielä kertonut, että Bill Gates jätti Harvardin kesken. Ruvetaan kaikki koulupudokkaiksi niin rikkaudet odottavat! Tiedeyliopistossa oppii myös sen, että näillä anekdooteilla ei ole mitään arvoa. Kiinnostavampaa olisi verrata miten amk-inssien ja dippainssien aloituspalkka ja työllisyys eroavat toisistaan. Veikkauksia siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMKin lopputyöt sentään tehdään ja saadaan tutkintopaperi kouraan. Minua autettavat ne, jotka ovat käyneet vuosia yliopistoa ja on gradun valmistumisesta kiinni se, että saa tutkinnon suoritettua. Gradusta on tehty asia, josta otetaan mielettömät paineet. Se on työ, jolla näytetään että osataan tutkia asioita tieteellisellä tavalla. Täälläkin on vaikka kuinka monta ketjua gradu-ahdistuksesta.
Herää kysymys, että koska suurin osa ei yliopistosta valmistumisensa jälkeen kuitenkaan suuntaisi tieteelliseen tutkimustyöhön, onko gradu nykymaailmassa enää tarkoituksenmukainen mittaamistapa sille, että ihminen on opiskellut valmiiksi ja tutkinnon voi katsoa suoritetuksi?
Keski- ja Etelä-Euroopassa mennään työelämään jo kandin teon jälkeen. Maisteriksi opiskelevat he, jotka haluavat akateemisen tutkijan uralle. Sitäkin kannattaa pohtia, että kun puhutaan työurien pidentämisestä, kannattaako työnantajien odottaa maistereita vai kelpaisiko jo kandi töihin? Mitä lisäarvoa sillä maisterin tutkinnolla on kandiin verrattuna? Mikä juuri suomalaisessa työelämässä tekee sen, että pitää olla maisteri?
Jokainen ymmärtää, että lisävuodet opinnoissa tarkoittavat esimerkiksi perheenperustamisen myöhäistymistä ja osa jää kokonaan ilman lapsia. Tarkoitan heitä, jotka oikeasti olisivat halunneet lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun diplomityö oli 107-sivuinen ja siinä oli yli 80 lähdeviitettä. Kirjoitin diplomityötä 8 kuukautta samalla, kun olin palkkatöissä työnantajalla, joka diplomityön tilasi. Sen ohella tein yliopistolla labrakokeita, joita työnantajala ei voinut toteuttaa. Yliopistolla minua ohjasi professori, yrityksessä minua ohjasi kaksi muuta dippainssiä.
Mites ammattikorkeassa? Eipä sillä, olisihan se tosi outoa, jos ammattikorkeassa (alempi korkeakoulututkinto) vaatimustaso olisi sama kuin ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Ihan turhaa verrata, kun kyseessä on kaksi täysin eri tutkintoa ja molemmilla tutkinnoilla on oma arvonsa.Mikä sun pointti oli? Se, että pääset pätemään ja alentamaan?
En ole missään väittänyt, että AMK ja yliopisto on sama asia. AMK on kuitenkin kolmannen asteen tutkinto eli korkeakoulututkinto. Se nyt on vain asia joka sun pitää
Kerropa nyt konkreettisesti, missä näet pätemistä tai alentamista? Teet ihan omassa päässäsi ihan järjettömiä tulkintoja ja oletuksia. En ole väittänyt mitään tuollaista. Tietysti amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, enkä ole sitä koskaan kyseenalaistanut. Sulla täytyy olla tosi paha alemmuuskompleksi, kun näet pätemistä ja alentamista joka paikassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMKin lopputyöt sentään tehdään ja saadaan tutkintopaperi kouraan. Minua autettavat ne, jotka ovat käyneet vuosia yliopistoa ja on gradun valmistumisesta kiinni se, että saa tutkinnon suoritettua. Gradusta on tehty asia, josta otetaan mielettömät paineet. Se on työ, jolla näytetään että osataan tutkia asioita tieteellisellä tavalla. Täälläkin on vaikka kuinka monta ketjua gradu-ahdistuksesta.
Herää kysymys, että koska suurin osa ei yliopistosta valmistumisensa jälkeen kuitenkaan suuntaisi tieteelliseen tutkimustyöhön, onko gradu nykymaailmassa enää tarkoituksenmukainen mittaamistapa sille, että ihminen on opiskellut valmiiksi ja tutkinnon voi katsoa suoritetuksi?
Keski- ja Etelä-Euroopassa mennään työelämään jo kandin teon jälkeen. Maisteriksi opiskelevat he, jotka haluavat akateemisen tutkijan uralle. Sitäkin kannattaa pohtia, että kun puhutaan työurien pidentämisestä, kannattaako työnantajien odottaa maistereita va
Mun oli pakko saada tutkinto tehtyä loppuun koska mun työtä ei voi tehdä loputtomiin ilman tutkintoa. Opiskelijana voi sijaistaa, mutta ihan laki vaatii tutkinnon, että voi töitä alalla jatkaa.
Ap
"Korkeakouluissa on todella suuria eroja. Espoossa valmistunut diplomi-insinööri on "hieman" eri tasoa kuin jostain Oulusta valmistunut. Sama pätee ammattikorkeisiin. Metropoliaan on vaikeampi päästä sisään ja valmistua sieltä, kuin läpäistä jokin tutkinto Itä-Suomen yliopistossa."
Metropöljän inssiopiskelijat eivät pääsisi Itä-Suomen yliopiston teknillisessä fysiikassa edes perusopintoja läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kätevää hallitukselle kun AMK- ja yliopistoihmiset tappelevat keskenään, voi rauhassa jatkaa kummankin rahoituksesta leikkaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun diplomityö oli 107-sivuinen ja siinä oli yli 80 lähdeviitettä. Kirjoitin diplomityötä 8 kuukautta samalla, kun olin palkkatöissä työnantajalla, joka diplomityön tilasi. Sen ohella tein yliopistolla labrakokeita, joita työnantajala ei voinut toteuttaa. Yliopistolla minua ohjasi professori, yrityksessä minua ohjasi kaksi muuta dippainssiä.
Mites ammattikorkeassa? Eipä sillä, olisihan se tosi outoa, jos ammattikorkeassa (alempi korkeakoulututkinto) vaatimustaso olisi sama kuin ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Ihan turhaa verrata, kun kyseessä on kaksi täysin eri tutkintoa ja molemmilla tutkinnoilla on oma arvonsa.Mikä sun pointti oli? Se, että pääset pätemään ja alentamaan?
En ole missään väittänyt, että AMK ja yliopisto on sama asia. AMK on kuitenkin kolmannen asteen tutkinto eli korke
Ei ole alemmuuskompleksi. En vain ymmärtänyt mikä sun pointti oli tuoda tuollainen asia esille tässä ketjussa. Ei mitään merkitystä tuolla sun jutulla. Vaikutat vain ylimieliseltä ja tulit pätemään, kun sä teit sitä tätä ja tuota. Sitten kysyt, että mites AMK:ssa. No kyllä jokaisen pitäisi tietää, että AMK:n opinnäytetyön ei ole sama asia kuin diplomityö. Eli mikä sun pointti siis oli?
Ap
Vierailija kirjoitti:
"Korkeakouluissa on todella suuria eroja. Espoossa valmistunut diplomi-insinööri on "hieman" eri tasoa kuin jostain Oulusta valmistunut. Sama pätee ammattikorkeisiin. Metropoliaan on vaikeampi päästä sisään ja valmistua sieltä, kuin läpäistä jokin tutkinto Itä-Suomen yliopistossa."
Metropöljän inssiopiskelijat eivät pääsisi Itä-Suomen yliopiston teknillisessä fysiikassa edes perusopintoja läpi.
Miksi ei pääsisi? Metropoliaan on vaikeampi päästä sisään ja useampi jopa valmistuu. Itä-Suomen yliopistossa jää monet tutkinnot puolitiehen, kun ei se lähtötaso ole sen ihmeellisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan katkeria käveleviä besserwisserereitä, jotka kärsivät Dunning-Krugerista, kun lukivat 10 vuotta kasvatustieteitä ja ovat nyt lastentarhasssa töissä pienellä palkalla.
Tuskin kasvatustieteilijät. TKK:lla me kyllä laulettiin sitseillä ammattisurkeasta ja komediaesityksissä amk oli yleinen vitsin aihe. Usein puhuttiin, että jos perusmatikat eivät suju, niin joutuu maitojunalla amkiin.
Tämä on kyllä totta. Teekkarina tiedän tämän, että on yleistä puhua ammattisurkeasta. Itse en tällaista sanaa käytä, mutta en ole arvannut, että sanan käyttö voisi mennä niin pahasti ihon alle. Parjaavathan teekkarit myös oman yliopiston sisällä eri osastoja ja muista yliopisto-opiskelijoista erityisesti humanisteja, mutta ei se ole heitä provoisunut - ei ainakaan silloin, kun minä vielä opiskelin.
Ammattisurkea ja ammattikorkeasaari, noista puhuttiin eniten. Humanistit olivat myös yleinen vitsailun aihe ja erityisesti naureskeltiin humanistiselle ammattikorkeakoululle, jossa "kaksi pahaa yhdistyy".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Korkeakouluissa on todella suuria eroja. Espoossa valmistunut diplomi-insinööri on "hieman" eri tasoa kuin jostain Oulusta valmistunut. Sama pätee ammattikorkeisiin. Metropoliaan on vaikeampi päästä sisään ja valmistua sieltä, kuin läpäistä jokin tutkinto Itä-Suomen yliopistossa."
Metropöljän inssiopiskelijat eivät pääsisi Itä-Suomen yliopiston teknillisessä fysiikassa edes perusopintoja läpi.
Miksi ei pääsisi? Metropoliaan on vaikeampi päästä sisään ja useampi jopa valmistuu. Itä-Suomen yliopistossa jää monet tutkinnot puolitiehen, kun ei se lähtötaso ole sen ihmeellisempi.
Mitä väliä jollain sisäänpääsyllä on? HY:lle matikan opintoihin on myös varsin helppo päästä sisään papereilla. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka vaikeita opinnot ovat. Vai ajattelitko, että joku kauppis on vaikeampi kuin matikka, koska kauppikseen on vaikeampi päästä sisään?
Vierailija kirjoitti:
"Korkeakouluissa on todella suuria eroja. Espoossa valmistunut diplomi-insinööri on "hieman" eri tasoa kuin jostain Oulusta valmistunut. Sama pätee ammattikorkeisiin. Metropoliaan on vaikeampi päästä sisään ja valmistua sieltä, kuin läpäistä jokin tutkinto Itä-Suomen yliopistossa."
Metropöljän inssiopiskelijat eivät pääsisi Itä-Suomen yliopiston teknillisessä fysiikassa edes perusopintoja läpi.
Todella lapsellista kirjoittaa Metropöljä. On se kummallista, kun ei pystyä asialliseen keskusteluun. Asiansa voi ilmaista myös asiallisesti ilman tuollaisia ilmaisuja.
Ap
Alue: Aihe vapaa
AMK on ollut olemassa Suomessa 90-luvulta lähtien ja edelleen se hiertää joitakin lapsellisia kitisijöitä.