Oonko ainoa jolla ottaa joka kerta sydämestä kun laps lähtee mopoilemaan?
Joka kerta muistutan ajamaan sääntöjen mukaan ja varoen ja joka kerta rukoilen että hän tulee ehjänä kotiin. Ehkä se vaikuttaa kun tällä lapsella muutenkin aina sattuu ja tapahtuu. Tiedän että hän on tunnollinen mutta pelkään silti. Nytkin pelkään vaikka hän lähti vain kesätöihin.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Et varmasti ole ainoa. On järkevää ymmärtää että elämässä voi tapahtua mitä tahansa ja siksi on pidettävä huolta ihmisistä ja turvallisuudesta mahdollisimman pitkälle. Jaksamista sinulle, elämässä huolia riittää.
Näinhän se menee vaikka ei siltikään kaikki oo omissa käsissä ja se just pelottaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et varmasti ole ainoa. On järkevää ymmärtää että elämässä voi tapahtua mitä tahansa ja siksi on pidettävä huolta ihmisistä ja turvallisuudesta mahdollisimman pitkälle. Jaksamista sinulle, elämässä huolia riittää.
Näinhän se menee vaikka ei siltikään kaikki oo omissa käsissä ja se just pelottaakin.
Sen takia juuri pitää ymmärtää arvostaa elämää ja ihmisiä nyt.
Ei kertaakaan ottanut mistää kun lähti, millon mopolla, millon mönkijällä. Nyt se on jo autoillutkin reilun vuoden kun sai kortin 17 v.
Vierailija kirjoitti:
No mitä ostit sille mopon, pahvi?
Yksinkertaisesti siksi, että hän pääsee vapaammin liikkumaan ja se helpottaa meidän vanhempien kuskausurakkaa ja lapsen elämää.
Jännitti ekakerroilla, lapset saivat ekat mopot 4 - 6 vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et varmasti ole ainoa. On järkevää ymmärtää että elämässä voi tapahtua mitä tahansa ja siksi on pidettävä huolta ihmisistä ja turvallisuudesta mahdollisimman pitkälle. Jaksamista sinulle, elämässä huolia riittää.
Näinhän se menee vaikka ei siltikään kaikki oo omissa käsissä ja se just pelottaakin.
Sen takia juuri pitää ymmärtää arvostaa elämää ja ihmisiä nyt.
Kyllä. Mutta kun on näin ylihuolehtivaisuuteen sortuva niin se rakkaus aiheuttaa huolta vaikka pitäisi oppia olemaan rennompi.
Osaako poika ajaa mopolla rajoituksia noudattaen? Toki aina hopealle jää jos mopolla/moottoripyörällä on kolarissa ajoi liikennesääntöjen mukaan tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei kertaakaan ottanut mistää kun lähti, millon mopolla, millon mönkijällä. Nyt se on jo autoillutkin reilun vuoden kun sai kortin 17 v.
Hyvä että sulle on ollut helpompaa luottaa. Oma lapsi on kerran vetänyt pyörälläkin ympäri niin että ranne jouduttiin leikkaamaan ja sairaalareissu siitä tuli. Kai nuo edelleen jotenkin siellä taustalla kummittelee että jos se tapahtuu uudelleen ja mopon kanssa riskit on isommat.
Minun äitini sanoi kun kinusin mopoa : "sulla on hyvä pyörä." Vaihtoehtojakin on.
Minä olen samanlainen. Mopoa ei ollut mutta sai kevarikortin 16-vuotiaana. Kyllä aina hirvitti, kun lähti ajamaan ja hirvittää edelleen vaikka on jo päälle 20v ja kokenut kuski.
Vierailija kirjoitti:
Osaako poika ajaa mopolla rajoituksia noudattaen? Toki aina hopealle jää jos mopolla/moottoripyörällä on kolarissa ajoi liikennesääntöjen mukaan tai ei.
Osaa varmasti mutta mua huolettaa erityisesti yksi risteys missä liityttävällä tiellä autot saavat ajaa satasta. Kun kaikki vaan olisi valppaina eikä mitään arviointivirheitä tulisi. Ja mistä sitä tietää miten laps käyttäytyy kavereiden kanssa silloin kun vanhemmat ei ole näkemässä. Toivon että hyvin mutta ihan oman ammatinkin takia tiedän että se toiminta voi olla erilaista ja tyhmyys tiivistyä porukassa. En usko siihen mutta silti pelkään sitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini sanoi kun kinusin mopoa : "sulla on hyvä pyörä." Vaihtoehtojakin on.
Niin on mutta täällä perukoilla pyörä ei aina ole vaihtoehto. Täällä suunnalla asuville kavereille sillä pääsee mutta keskustaan ja esim tuonne kesätöihin ei nyt ainakaan joka kerta viitsi mennä kun matkaa on lähes kymppi suuntaansa. Täällä on lähes kaikilla mopot just tästä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Osaako poika ajaa mopolla rajoituksia noudattaen? Toki aina hopealle jää jos mopolla/moottoripyörällä on kolarissa ajoi liikennesääntöjen mukaan tai ei.
Missä sanottiin, että poika? En itse ainakaan huomannut. Jos meni minulta ohi, oikaisethan. Minulla on entisenä mopoilevana tyttönä ja nykyisenä mopoilevan tyttären äitinä kai päällä omat näkemykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ostit sille mopon, pahvi?
Yksinkertaisesti siksi, että hän pääsee vapaammin liikkumaan ja se helpottaa meidän vanhempien kuskausurakkaa ja lapsen elämää.
On ollut täysin teidän oma valintanne asua syrjäseudulla, missä ei ole julkista liikennettä.
Muistan kun täällä Seinäjoella takavuosina 16v poika hölmöili kevarilla. Keskustassa kiihdytti keula pystyssä auton kylkeen ja henki pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kertaakaan ottanut mistää kun lähti, millon mopolla, millon mönkijällä. Nyt se on jo autoillutkin reilun vuoden kun sai kortin 17 v.
Hyvä että sulle on ollut helpompaa luottaa. Oma lapsi on kerran vetänyt pyörälläkin ympäri niin että ranne jouduttiin leikkaamaan ja sairaalareissu siitä tuli. Kai nuo edelleen jotenkin siellä taustalla kummittelee että jos se tapahtuu uudelleen ja mopon kanssa riskit on isommat.
Täysin normaalia liikkuvilla lapsilla. Toki meilläkin kaatuivat fillarilla ja mopoillakin, joku lääkäri reissu. Varsinaisesti mopoikäisenä ei enää mitään sattunut kun jo taito hyppysissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ostit sille mopon, pahvi?
Yksinkertaisesti siksi, että hän pääsee vapaammin liikkumaan ja se helpottaa meidän vanhempien kuskausurakkaa ja lapsen elämää.
On ollut täysin teidän oma valintanne asua syrjäseudulla, missä ei ole julkista liikennettä.
Kyllä. Ja ihan on oma valintamme myös mopon hommaaminen. Saa se silti jännittää. Ja kyllä ollaan siitä hänelle sanottu että yksikin hölmöily niin mopo lähtee jäähylle. Hän tietää varsin hyvin itsekin että se on tarkoitettu liikkumista eikä pelleilyä varten.
Olen niitä äitejä joka en ole kuuna kuunvalakiana ostanut lapselle näitä tapaturmariskivehkeitä. Rakastan heitä liikaa. Hekin rakastavat minua eivätkä ole niitä vinkuneet. Mielestäni aivojen on hyvä kehittyä valmiiksi asti, sitten autokouluun. Pyörähän kaikilla on oltava, ja pyöräkypärä ja valot siinä pyörässä, viimeistään peruskouluikäisenä.
Et varmasti ole ainoa. On järkevää ymmärtää että elämässä voi tapahtua mitä tahansa ja siksi on pidettävä huolta ihmisistä ja turvallisuudesta mahdollisimman pitkälle. Jaksamista sinulle, elämässä huolia riittää.