N38 enkä tiedä haluanko lapsia -- normaalia? (avautuminen)
Olisi ihanaa jos voisi ensin elää kumppanin kanssa ns. huolettomasti ainakin 5-10 vuotta ennen kuin edes harkitsee lapsia. Mutta enää se ei ole mahdollista kun on pitkälle yli 30v ikää. Nyt pitäisi kiirehtiä jos haluaa saada lapsia. Mutta pelottaa että se johtaa huonoihin kumppanivalintoihin koska pitäisi jo heti ensitreffeillä kertoa, mihin projektiin on ryhtymässä. Ei 1-2 vuodessakaan ehdi tutustua kumppaniin ja pitäisi olla valmis luottamaan oma elämä 18v+ vuodeksi toisen käsiin. Siinähän ollaan vielä aika ventovieraita vielä 1-2v seurustelun jälkeenkin.
Tukiverkkoa on vähän enkä tietenkään oletakaan että lapsi olisi muiden vastuulla koska se on omalla vastuulla, mutta käy se silti mielessä kuinka yksin sitä jäisi.
Entä jos erotaankin heti lapsen syntymän jälkeen? Tuntuu että näitä tarinoita on joka puolella ja minähän en yh-äidiksi ala missään olosuhteissa. Sen olen aina tiennyt. Mutta kun asia ei ole minun käsissäni... minkäs minä sille voin? Lasta ei voi palauttaa takaisin, kun lapsenhoito ei tunnu enää mukavalta. Ystäväpiiristäni kuulen jatkuvasti juttuja kuinka rankkaa ja epäreilua lapsiperhe-elämä on... ei se ainakaan rohkaise minua.
Mietin myös lapsen tulevaisuutta. Jos nyt lähden kyseenalaisella motivaatiolla yrittämään lasta, minä varmaan katuisin sitä. Ja sitten kun lapsi syntyy, hän aistii jo nuorena, jos vanhemmat eivät osoita rakkautta. Teini-iässä viimeistään tajuavat, että oli ns. FOMO-lapsi eli neljääkymppiä lähestyvien hätävauva, jota vanhemmat salaa katuvat. Pelottaisi olla tuossa tilanteessa koska se ei ole lapselle oikein. Se tuntuu vaan niin itsekkäältä. Vanhemmuuteen pitäisi haluta 100% ja 99% ei riitä koska se yksikin puuttuva prosentti on väärin lasta kohtaan.
Entä jos taloustilanne huononee entisestään ja lapsille ei ole tarjota muuta kuin ns. välttämätön yhteiskunnan tuella? En haluaisi olla se perhe joka on luokan köyhin ja lapset jäävät paitsi kaikesta mitä muut lapset tekee. Saanko lapset hyvään kouluun jossa ei ole kiusaamista? Pääsevätkö heti töihin, jääkö pätkätyöloukkuun, vai alkaako syrjäytyminen koulun jälkeen? Onko edes halua opiskella? Varsinkin pojilla tämä tuntuu olevan ihan epidemia maailmassa. En voi taata lapselle mitään varmuudella ja pahimmillaan on tarjota näköalaton tulevaisuus. Luultavasti lapsi saisi jonkinlaisen keskivertoelämän mutta voiko siihenkään luottaa? Miksi haluaisin lapselle "vain" keskinkertaisen keskivertoelämän kun sen eteen joutuu nähdä niin paljon vaivaa? Se tuntuu jotenkin epäreilulta ja itsekkäältä että minä teen päätöksen lapsen tulevaisuudesta jo ennen kuin hän on ehtinyt syntyä.
Anteeksi ajatustenvirrasta mutta oli pakko päästä avautumaan. Mielelläni kuulisin muidenkin ajatuksia.
Kommentit (195)
Ap, ole rauhassa se, joka olet. Palstalaiset keskimäärin vittuillessaan eivät ole sinulle avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen
Nainen haluaa Suomessa keskimäärin ainakin yhden lapsen
Ja hankkii ainakin yhden lapsen
JokainenVäärin. Oikea luku on 25%. 75% suomalaisista naisista on ns. suvun kuivia oksia, ei saa koskaan lasta.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/73-prosenttia-2034-vuotiaista-naisis…
Juttusi tietyn ikäisistä...
Kyllä keskimäärin jokainen nainen synnyttää yhden lapsen.
Tästä on kyse
Venäjä käy Pietarin trollien avulla sotaa Suomea vastaan. Yhtenä keinona on vauvavastaisuus, turvallisista koronarokotteista levitettävät valheet ja pelon lietsonta. Tarkoitus poistaa suomalaisen väestön luottamus sen omiin instituutioihin ja heikentää valtion kykyä toimia sotatilanteessa.
Demokraattisissa maissa instituutioiden voima syntyy kansan tuesta ja luottamuksesta diktatuurissa pelosta ja väkivallasta. Vanhusten yhteiskunta on helppo tuhota.
1) Venäjä käy Pietarin nettitrollien avulla sotaa Suomea vastaan
2) Venäjä haluaa näivettää Suomen
3) Rokotevastaisuus on venäjän propagandaa
4) Vauvavastaisuus on venäjän propagandaa
YLE
Tossa lässä munasolut on jo auttamatta menettäny parasta ennen - päiväyksensä. Viimeinen käyttöpäivä ei ole vielä mennyt, mutta tulevan lapsen laatu ei ole enää yhtä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen
Nainen haluaa Suomessa keskimäärin ainakin yhden lapsen
Ja hankkii ainakin yhden lapsen
JokainenVäärin. Oikea luku on 25%. 75% suomalaisista naisista on ns. suvun kuivia oksia, ei saa koskaan lasta.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/73-prosenttia-2034-vuotiaista-naisis…
Juttusi tietyn ikäisistä...
Kyllä keskimäärin jokainen nainen synnyttää yhden lapsen.
Keskimäärin olet pölvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ihastuminen mieheen kestää sen 1-3 vuotta. Jos tuossa ajassa ei lasta saa alulle, parisuhteen edellytykset katoavat naisen osalta.
Olet yli 35, joten todennäköisyytesi saada lapsi on jo aika huono.
Jos et jo ole parisuhteessa, kannattaa pikkuhiljaa unohtaa lapsentekohaaveet... Oletko harkinnut hulluksi kissanaiseksi ryhtymistä?
Minäkään en vissiin sitten oikeasti ole olemassa? Äitini oli nelikymppinen syntyessäni.
Voi kuule, sen kyllä sun jutuista huomaa.
Vierailija kirjoitti:
raskaana oleva nainen
hot
Siinäpä on ulkonäöllisesti 120-prosenttisesti minun unelmanainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen
Nainen haluaa Suomessa keskimäärin ainakin yhden lapsen
Ja hankkii ainakin yhden lapsen
JokainenMiksi valehtelet?
Ymmärrätkö sanan "keskimäärin" merkityksen?
En. Sen ymmärrän, että valehtelet ja provoilet. Miten tämä jankkauksesi auttaa kenenkään pohdintoja raskaaksi hankkiutumisesta? Olet keskimäärin pölvästi.
Et ymmärrä sen ratkaisevan sanan merkitystä mutta silti raivoat minulle?
Tuon ikäisenä en sotkisi miehiä lapsen tekoon, jos parisuhdetta ei jo ole. Todennäköisyys hyvän ja pysyvän kumppanin löytämiseen noin lyhyellä aikataululla on pieni ja lapsen tekeminen pitäisi aloittaa käytännössä heti ilman tutustumisia. Jos haluat lapsen, tee se yksin. Jos lapsen kanssa yksin jääminen on täysin poissuljettua, unohda koko lapsi ja jatka elämääsi kuten tähänkin saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raskaana oleva nainen
hotSiinäpä on ulkonäöllisesti 120-prosenttisesti minun unelmanainen.
Josta voit vain unelmoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen
Nainen haluaa Suomessa keskimäärin ainakin yhden lapsen
Ja hankkii ainakin yhden lapsen
JokainenVäärin. Oikea luku on 25%. 75% suomalaisista naisista on ns. suvun kuivia oksia, ei saa koskaan lasta.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/73-prosenttia-2034-vuotiaista-naisis…
Juttusi tietyn ikäisistä...
Kyllä keskimäärin jokainen nainen synnyttää yhden lapsen.
Keskimäärin olet pölvästi.
Tilastojen mukaan ihmiset ovat keskimäärin keskimääräisen älykkäitä, eivät pölvästejä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen saaminenhan ei koskaan kaduta. Tiedän, että tästä aiheesta ollaan erimielisiä ja jossakin vaiheessa kirjoitettiin lehtijuttujakin, mutta totuus on, että ei, lasta ei kadu, jos on itse siis ihan tasapainoinen tavallinen ihminen, ei persoonallisuushäiriö tms. Se rakkaus ja kiintymys omaa lasta kohtaan on niin valtavaa, että sitä ei lapseton ihminen osaa kuvitella. Lapsi myös tuo todella paljon sisältöä, uusia kokemuksia, omaa kasvamista ja merkityksellisyyden tunnetta elämään. Jos sinulle on mahdollista, niin yritä saada lapsi. Sinun iässäsi se ei enää tosin ole mikään itsestäänselvyys.
Kyllä katuu. Aihe vaan on sellainen että siitä on aika vaikeaa keskustella missään kun saa samantien sinun kaltaisesi kimppuun.
Tässä on vain yksi kysymys: haluatko sinä lapsia vai et? Kaikki muu sun ympärillä ja sinä itse voit muuttua minä hetkenä hyvänsä. Saatat kuolla synnytyksessä tai se täydellinen isä johonkin muuhun. Sota voi syttyä jne. Kun on terve mieli ei pelkää kohtuuttomasti epätodennäköisiä tapahtumia turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen
Nainen haluaa Suomessa keskimäärin ainakin yhden lapsen
Ja hankkii ainakin yhden lapsen
JokainenVäärin. Oikea luku on 25%. 75% suomalaisista naisista on ns. suvun kuivia oksia, ei saa koskaan lasta.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/73-prosenttia-2034-vuotiaista-naisis…
Juttusi tietyn ikäisistä...
Kyllä keskimäärin jokainen nainen synnyttää yhden lapsen.
Keskimäärin olet pölvästi.
Tilastojen mukaan ihmiset ovat keskimäärin keskimääräisen älykkäitä, eivät pölvä
Sinä olet poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen saaminenhan ei koskaan kaduta. Tiedän, että tästä aiheesta ollaan erimielisiä ja jossakin vaiheessa kirjoitettiin lehtijuttujakin, mutta totuus on, että ei, lasta ei kadu, jos on itse siis ihan tasapainoinen tavallinen ihminen, ei persoonallisuushäiriö tms. Se rakkaus ja kiintymys omaa lasta kohtaan on niin valtavaa, että sitä ei lapseton ihminen osaa kuvitella. Lapsi myös tuo todella paljon sisältöä, uusia kokemuksia, omaa kasvamista ja merkityksellisyyden tunnetta elämään. Jos sinulle on mahdollista, niin yritä saada lapsi. Sinun iässäsi se ei enää tosin ole mikään itsestäänselvyys.
Kyllä katuu. Aihe vaan on sellainen että siitä on aika vaikeaa keskustella missään kun saa samantien sinun kaltaisesi kimppuun.
Ei lapsen hankkimista kukaan kadu. Vain lapseton voi luulla, että sellainen edes tulisi ihmiselle mieleen, jolla on lapsia.
Kaikki nämä katumuspuheet on kirjoittanut joku lapseton ihmishirviö. Hän ei voi tuntea kuten me lapsia hankkineet tunnemme.
Tämä ihmishirviö on propagandaa suoltava lapseton ääliö.
Haluatko olla äiti? Kestätkö kakkaa, oksennusta, huutoa, kiukuttelua, muiden nega kommentteja, rahamenoa, väsymystä, työtaakkaa, huolta jne? Jos rakkautta riittää noista huolimatta, olet kypsä äidiksi. Lapsi sitoo. Jos et ole sinut asian kanssa, se on aivan sama mitä ympäristö sanoo. Jos sulla ei ole verkostoa auttamassa, mieti miten jaksat hoitaa lasta kun olette molemmat kipeitä esim. Jäytännön asioita. Mieti käytäntöasioiden järjestymistä.
Etkö pitempää aloitusta jaksanut kirjoittaa?
Ymmärrän oikein hyvin ajatuksiasi. Itse olen 32v eikä sopivaa kumppania ole. Kovasti mietityttää myös tämä lapsiasia, monesti tuntuu että elämäni ei ole valmis ennenkuin on lapsi, vaikka en mitenkään ole varma haluanko lapsiperhe-elämää, äitinä olo kuulostaa ihan kivalta mutta se lapsiperhe-elämä ei välttämättä. Ainakaan se eka 10 vuotta.
Kokojan ahdistaa ajan kuluminen, kun itse haluaisin myös elää mahdollisen kumppanin tavatessa huoletonta elämää reissaillen ja vapaudesta nauttien. Taloudellinen puoli on hyvällä mallilla ainakin nyt ja toistaiseksi, mutta kun et mitenkään voi olla varma että se on sitä myös aina. Helpompi olla itse köyhyydessä kuin että koko perhe olisi. Toisaalta näin yksin ollessa on ihanan vapaata mutta välillä myös merkityksetön olo sekä olo etten elä oikein. Tuntuu että sukulaisten ja muiden läheisten silmissä olen myös jossakin välivaiheessa ja odotetaan miehen löytymistä ja perheen perustamista, ei ikäänkuin nähdä elämääni "valmiina" tällaisena, no toisaalta en itsekään aina näe.
Teini-iän kuvitelmissahan minulla oli perhe jo 25 vuotiaana ja 30 vuotiaat oli vanhoja ja oikeasti aikuisia. Hah. Mielestäni tästä olisi pitänyt puhua enemmän ollessa nuori, siis jotenkin valmistaa nuoria siihen ajatukseen että elämät menee eri tavalla ja kaikkien tavat elää on oikeita, eikä tarvitse tavoitella perhettä ja uraa jos ne ei tunnu omalta. Pääasia että on joku oma juttu ja omanlainen mieleinen tapa elää.
Niin. Äitis.