Miehen harrastus kahdestaan toisen naisen kanssa
Mieheni harrastaa musiikkia, soittamista ja nyt suunnittelee, että alkaisi treenaamaan kahdestaan työkaverinaisen kanssa, joka harrastaa laulua. Eli perustaisivat kahdestaan jonkinlaisen duon.
Olenko ihan hassu, kun minusta tuo ei tunnu kivalta idealta? Joku isompi harrastusporukka, jossa olisi naisia ja miehiä olisi kyllä ok, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että harrastavat vain kahdestaan. Eikä vapaa-aikaa muutenkaan ole kaiken arjen pyörityksen keskellä liikaa, joten minusta tuo kahdenkeskinen harrastuksensa ei nyt ole se, mihin haluaisin perheemme aikaa käytettävän.
Kommentit (1331)
Kuten sanottu, näissä mustasukkaisuuksissa on kyse omasta haavasta, joka puretaan sitten siihen toiseen. Ja eihän siinä siis sinänsä mitään, toki saa pitää oman rajan millaisessa suhteessa haluaa olla mutta silloin tosiaankin kannattaa olla itselleen rehellinen mistä siinä on kysymys. Vain sinusta, ei siitä toisesta ja hänen tekemisistään.
Jokaisessa parisuhteessa on omat sääntönsä. Aivan samalla tavoin mieheni pitäisi varmasti outona jos haluaisin yhtäkkiä perustaa duon miespuolisen työkaverini kanssa ja viettää paljon intiiimiä kahdenkeskistä aikaa hänen kanssaan mieluummin kuin mieheni kanssa.
Meidän parisuhde on sellainen, että me nimenomaan halutaan viettää aikaa yhdessä. Miksi muuten olisimme edes yhdessä?
Ja ei, tämä ei tarkoita, että ei saisi olla mitään parisuhteen ulkopuolisia suhteita tai eri sukupuolta olevia ystäviä.
Ihmettelen kyllä edelleen, että näin monelle näyttää olevan ihanneparisuhde sellainen, jossa ei välitetä toisen menemisistä ja tulemisista vähääkään.
Kas, kun näin voi todistaa ettei ole lainkaan mustasukkainen toisesta. Ikäänkuin välinpitämättömyys toisesta olisi parisuhteen ideaalitila. Jos joku haluaa olla tuollaisessa kulissisuhteessa, ei se toki ole minulta pois.
"Siksi lähtisin nykyään ihan välittömästi, jos toinen kertoisi haluavansa viettää aikaa toisen naisen kanssa. Siinähän viettää vaikka 24/7, mutta minä en ole enää kotona odottelemassa.
Eikä ole kiristystä, lähtisin vaikka alkaisi perua puheitaan."
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monella on jo vuosien takaiset kaverit, kun aloitat suhdetta jonkun kanssa. Et edes pääse suhteeseen, jos heti olet torppaamassa toisen ystävät.
Vierailija kirjoitti:
"Siksi lähtisin nykyään ihan välittömästi, jos toinen kertoisi haluavansa viettää aikaa toisen naisen kanssa. Siinähän viettää vaikka 24/7, mutta minä en ole enää kotona odottelemassa.
Eikä ole kiristystä, lähtisin vaikka alkaisi perua puheitaan."
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monella on jo vuosien takaiset kaverit, kun aloitat suhdetta jonkun kanssa. Et edes pääse suhteeseen, jos heti olet torppaamassa toisen ystävät.
Ilmeisesti parempi on seurustella jonkun kanssa, jolla ei ole lainkaan ystäviä, tai sitten on oltava vain miespuolisia ystäviä.
Mitäs jos mies paljastuukin homoksi?
Vierailija kirjoitti:
"Siksi lähtisin nykyään ihan välittömästi, jos toinen kertoisi haluavansa viettää aikaa toisen naisen kanssa. Siinähän viettää vaikka 24/7, mutta minä en ole enää kotona odottelemassa.
Eikä ole kiristystä, lähtisin vaikka alkaisi perua puheitaan."
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monella on jo vuosien takaiset kaverit, kun aloitat suhdetta jonkun kanssa. Et edes pääse suhteeseen, jos heti olet torppaamassa toisen ystävät.
Ei minun tarvitse päästä suhteeseen, jossa niitä itselleen tärkeitä naisista on jo joka puolella. Mihin ihmeeseen siinä minua edes tarvittaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanottu, näissä mustasukkaisuuksissa on kyse omasta haavasta, joka puretaan sitten siihen toiseen. Ja eihän siinä siis sinänsä mitään, toki saa pitää oman rajan millaisessa suhteessa haluaa olla mutta silloin tosiaankin kannattaa olla itselleen rehellinen mistä siinä on kysymys. Vain sinusta, ei siitä toisesta ja hänen tekemisistään.
Jokaisessa parisuhteessa on omat sääntönsä. Aivan samalla tavoin mieheni pitäisi varmasti outona jos haluaisin yhtäkkiä perustaa duon miespuolisen työkaverini kanssa ja viettää paljon intiiimiä kahdenkeskistä aikaa hänen kanssaan mieluummin kuin mieheni kanssa.
Meidän parisuhde on sellainen, että me nimenomaan halutaan viettää aikaa yhdessä. Miksi muuten olisimme edes yhdessä?
Ja ei, tämä ei tarkoita, että ei saisi olla mitään parisuhteen ulkopuolisia suhteita tai eri sukupuolta olevia ystäviä.
Ihmettelen kyllä edelleen, että näin monelle näyttää
Aikamoiset johtopäätökset pelkästään siitä, että joku haluaa harjoittaa bänditoimintaa vapaa-ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Siksi lähtisin nykyään ihan välittömästi, jos toinen kertoisi haluavansa viettää aikaa toisen naisen kanssa. Siinähän viettää vaikka 24/7, mutta minä en ole enää kotona odottelemassa.
Eikä ole kiristystä, lähtisin vaikka alkaisi perua puheitaan."
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monella on jo vuosien takaiset kaverit, kun aloitat suhdetta jonkun kanssa. Et edes pääse suhteeseen, jos heti olet torppaamassa toisen ystävät.
Ei minun tarvitse päästä suhteeseen, jossa niitä itselleen tärkeitä naisista on jo joka puolella. Mihin ihmeeseen siinä minua edes tarvittaisiin?
Pirttihirmu kling kling kling.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Siksi lähtisin nykyään ihan välittömästi, jos toinen kertoisi haluavansa viettää aikaa toisen naisen kanssa. Siinähän viettää vaikka 24/7, mutta minä en ole enää kotona odottelemassa.
Eikä ole kiristystä, lähtisin vaikka alkaisi perua puheitaan."
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monella on jo vuosien takaiset kaverit, kun aloitat suhdetta jonkun kanssa. Et edes pääse suhteeseen, jos heti olet torppaamassa toisen ystävät.
Ei minun tarvitse päästä suhteeseen, jossa niitä itselleen tärkeitä naisista on jo joka puolella. Mihin ihmeeseen siinä minua edes tarvittaisiin?
Öö panemiseen?
Vierailija kirjoitti:
Kilpatanssissa, pariluistelussa jne. lähelläkään kaikki parit eivät ole parisuhteessa toistensa kanssa, eivätkä sinkkuja, vaan heillä on omat puolisonsa. Ja voivat silti harrastaa lajiaan.
Oletko sitten täysin varma, että tämä ei aiheuta mitään mustasukkaisuutta heidän kumppaneissaan? Vaatii mielestäni kumppanilta aikamoista pitkämielisyyttä, sen verran fyysistä läheisyyttä noissa lajeissa ja niiden paljon aikaa vaativissa harjoituksissa on.
Tanssii tähtien kanssa Englannin versiossa toimittaja Stacey Dooley rakastui tanssipariinsa. Molemmat olivat parisuhteessa, mutta erosivat tahoillaan, että joo, kyllä sitä pettämistä tapahtuu.
Mulle itselleni ihanneparisuhde ei ole sellainen, jossa vallitsee täysi vapaus (=välinpitämättömyys) siitä kenen kanssa oma kumppani kulloinkin viettää aikaa.
Mun kanssa parisuhteessa oleminen ei ole ikävä velvollisuus, jota pitää paeta antoisampiin ihmissuhteisiin
Eiköhän noissa lajeissa ole sillai että valtaosa miehistä on hanuristeja ja ne ketkä eivät ole tekevät sitä mitä miehet on luotu tekemään, täyttämään maa.
Vierailija kirjoitti:
Haiseeko mies seksille tullessaan laulamasta?
Tai kenties suihkunraikkaalta?
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki toimii parhaiten. Ala sinä harrastaa tanssia jonkun hunksin kanssa. Sanot vaan että harkoissa menee sitten myöhään. Tulet kotiin hiukset sekaisin, kun harjoittelitte vähän kiihkeämpää rytmiä. Jos miestä vielä laulattaa, niin anna sitten laulaa. Sulla on todennäköisesti kuitenkin kivempaa.
Esimerkkisi toimii jos työkaveri on missitasoa tai muutenkin laajemminkin katseenkestävyyttä nauttiva. Tietysti jos haluaa ylilyödä niin miksi ei lopettaisi suhdetta jo suoraan, kun teet jotain naisen tahdon vastaisesti?
Nuorena olin pitkään sinkkuna. Sijaistraumatisoiduin jo tyttökaverieni kertomuksista omista parisuhteistaan. Monella miehellä alkoi menojalka vipattaa jo melko varhaisessa vaiheessa parisuhdetta. Yhteinen aika tyttöystävän kanssa oli ikävää pakkopullaa, joka piti minimoida. Mikä tahansa muu meno, harrastus tai kaverit menivät aina edelle.
Yhden kundikaveri lähti Afrikkaan keräämään graduaineistoa ja toi tuomisinaan seksitaudin. Luultavasti nuo suhteet kestivät aikansa vain helpon ja säännöllisen seksin takia. Sitä varten vakkarityttöystäväkin oli kätevä.
Silloin päätin, että en ikinä halua vastaavaa parisuhdetta. Yhdessä lyhyessä seurustelusuhteessa mies oli loppuaikoina kovin kiireinen. Tämä suhde loppuikin pian minun aloitteestani. Mies oli hiukan hölmistynyt. Hänen mielestään meillä meni varmaan ihan hyvin.
Onneksi tapasin sittemmin mieheni. Naimisissa olemme olleet jo kohta 25 vuotta. Ja yhä nautimme toistemme seurasta. Hän on elämäni tärkein ihmissuhde, jonka edelle ei mikään harrastuskaveri tai meno mene.
Totta kai meillä molemmilla on myös omia menoja ja kavereita, mutta parisuhteen ykkösasema on molemmille itsestäänselvyys.
Jos en olisi löytänyt mieheni kaltaista kumppania, olisin ollut mieluummin yksin.
Haittaako jos nainen ihan sysi" sysi" ruma? Meneekö aikaa vähempi sitt jos pertsan kaa pelaisi?
"Vaatii mielestäni kumppanilta aikamoista pitkämielisyyttä."
Sinäkö et ole valmis tähän, kehittymään ihmisenä, ymmärtäväisemmäksi ja pitkämielisemmäksi? Onko joku sanonut sinulle että avioliitto on helppo nakki? Olette täydellisiä kumppaneita toisillenne tuosta noin vain, kaikki tarpeet täyttyy itsestään, ilman pienintäkään komprimissia?
Kummankin pitää kyetä kommunikoimaan, kypsymään ja kasvamaan, jos haluaa että liitto on onnellinen.
kokemuksen rintaäänellä
Onnellinen lintu ei lennä pois... Ketään ei liene voi omistaa.
Aattele kun töissäkin joutuu oleen ihan lähellä päivät pitkät, monesti vielä ihan kahdestaan!
Pakko vaihtaa eri duuniin ,)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Siksi lähtisin nykyään ihan välittömästi, jos toinen kertoisi haluavansa viettää aikaa toisen naisen kanssa. Siinähän viettää vaikka 24/7, mutta minä en ole enää kotona odottelemassa.
Eikä ole kiristystä, lähtisin vaikka alkaisi perua puheitaan."
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monella on jo vuosien takaiset kaverit, kun aloitat suhdetta jonkun kanssa. Et edes pääse suhteeseen, jos heti olet torppaamassa toisen ystävät.
Ei minun tarvitse päästä suhteeseen, jossa niitä itselleen tärkeitä naisista on jo joka puolella. Mihin ihmeeseen siinä minua edes tarvittaisiin?
Öö panemiseen?
Potun keittoon ja muuhun toimintaan. Vaimo voi harrastaa sitten naapurin miehen kanssa jos samat menot.
Sinäkö et ole valmis tähän, kehittymään ihmisenä, ymmärtäväisemmäksi ja pitkämielisemmäksi? Onko joku sanonut sinulle että avioliitto on helppo nakki? Olette täydellisiä kumppaneita toisillenne tuosta noin vain, kaikki tarpeet täyttyy itsestään, ilman pienintäkään komprimissia?
Kummankin pitää kyetä kommunikoimaan, kypsymään ja kasvamaan, jos haluaa että liitto on onnellinen.
kokemuksen rintaäänellä
Kokemuksen eli 25 vuoden avioliiton rintaäänellä puhun minäkin. Olin ystäväpiirissäni pisimpään sinkkuna. Minua pidettiin ikuisena vanhanapiikana, vaikeana naisena, potentiaalisena pirttihirmuna jne., joka ei osaa joustaa ja ymmärtää kuten kunnon tyttöystävän kuuluu. Nyt olemme mieheni kanssa ystäväpiirissämme lähes ainut pari, joka ei ole eronnut.
Totta kai jokaisessa parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja ja kasvaa ihmisenä. Mutta ihan yhtä tärkeätä on kuunnella omia tunteitaan ja uskoa omaa intuitiotaan. Ne joustavat ja ymmärtäväiset naiset ovat järjestään olleet niitä, jotka ovat tulleet petetyiksi ja jätetyiksi. Niitä, jotka ovat sysänneet syrjään omat tunteensa ja tarpeensa pitääkseen suhteensa kasassa ja sulkeneet silmänsä miehen teoilta ja laiminlyönneiltä.
Tärkeintä on löytää kumppani, joka kanssa aidosti jakaa samat arvot, tavoitteet ja elämäntavat. Varmasti minäkään en olisi pystynyt näin pitkään parisuhteeseen jonkun muun miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mun kanssa parisuhteessa oleminen ei ole ikävä velvollisuus, jota pitää paeta antoisampiin ihmissuhteisiin. Jos mun mies haluaisi perustaa duon naispuolisen työkaverinsa kanssa, niin siitä vaan, en ole esteenä, mutta en myöskään kotona odottamassa lämpimän ruoan kanssa."
Oikeasti, jättäisit rakkaasi mustasukkaisuutesi vuoksi? Eihän joku duo tarkoita pakenemista tai sitä että se olisi antoisampi ihmissuhde, vaan että se on harrastussuhde.
Avioliitossa kohta 30v
Kuten sanottu, näissä mustasukkaisuuksissa on kyse omasta haavasta, joka puretaan sitten siihen toiseen. Ja eihän siinä siis sinänsä mitään, toki saa pitää oman rajan millaisessa suhteessa haluaa olla mutta silloin tosiaankin kannattaa olla itselleen rehellinen mistä siinä on kysymys. Vain sinusta, ei siitä toisesta ja hänen
Mitä ihmettä? Kyse oli duosta kaverin kanssa, ja sinä puhut 1000-päisestä apinalaumasta? Kuka se sumuttaa ja ketä :(
Sinkkuelämälle päinvastoin elän pitkässä avioliitossa hyvän ja uskollisen kumppanin kanssa. Luottamus pelaa, eikä duo naisen kanssa pelottaisi, eikä miestäni minun duo miehen kanssa, eli saadaan harrastaa.
"Ihmettelen kyllä edelleen, että näin monelle näyttää olevan ihanneparisuhde sellainen, jossa ei välitetä toisen menemisistä ja tulemisista vähääkään."
Aika epä-älyllistä liioittelua nyt.
Minä olen ammattipianisti ja olen soittanut kahdestaan lukuisien eri miesmuusioiden kanssa tässä avioliittomme aikana. Tuntejakin on kulunut kun ollaan intiimisti hiottu ohjelmisto keikkakuntoon. Erotiikkaa ei kuitenkaan näissä ole ollut, puhtaasti musiikin tekemistä. Emme ole mustasukkaisia, mutta eihän se nyt tarkoita, etteikö toisen menoista välitetä. Avoimesti olen kertonut, ja mieheni on luottanut minuun. Ja on ollut paljon ihan kahdenkeskistä aikaakin.
Väärin eletty?
Itse tein aikoinaan kaikkeni ollakseni se hyvä tyttöstävä. Mutta eipä siinä kohtaa mikään riitä, kun halutaan kokea sitä jännityksen huumaa. Ja toinenhan odottelee kotona kiltisti itsestäänselvyytenä, niin miksi mitään jarruttelisi.
Siksi lähtisin nykyään ihan välittömästi, jos toinen kertoisi haluavansa viettää aikaa toisen naisen kanssa. Siinähän viettää vaikka 24/7, mutta minä en ole enää kotona odottelemassa.
Eikä ole kiristystä, lähtisin vaikka alkaisi perua puheitaan.