Ero pelottaa hirveän paljon, koska jään ihan yksin
Rakastan miestä tosi paljon, mutta suhteesta ei vaan taida tulla mitään. Pitäisi tehdä päätös erosta, mutta pelottaa.
Asutaan pienellä paikkakunnalla pienessä talossa ja tähän myös eron tullen jäisin. Talon töissä pärjään, ellen menetä loppuakin terveyttä. En halua muuttaa tästä pois. Mutta, tulen jäämään hyvinkin yksin.
Kaikki sukulaiset asuu vähintään 3 tunnin ajomatkan päässä, samoin ystävät, paitsi paras ystävä muutti toiselle puolen Suomea eikä ehdi paljoa pitää yhteyttä. Tällä paikkakunnalla ei kavereita juurikaan ole, niillä harvoilla on "elämä täynnä". Ainoat tutut joilla on aikaa tavata, ovat puolituttuja vanhuksia ja jutut vähän erilaisia.
Ei ole kuin kissa. Miten sitä jaksaa yksin?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP haluaa erota, vaikka sanot rakastavasi miestäsi valtavasti? Outoa.
En ole ap mutta sekö riittää sun mielestä että toinen rakastaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP haluaa erota, vaikka sanot rakastavasi miestäsi valtavasti? Outoa.
En ole ap mutta sekö riittää sun mielestä että toinen rakastaa?
Sinäkö tiedät enemmänkin tämän pariskunnan asioista? EI Ap sanonut, ettei toinenkin rakastaisi. NO, saahan sitä olla salaperäinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP haluaa erota, vaikka sanot rakastavasi miestäsi valtavasti? Outoa.
En ole ap mutta sekö riittää sun mielestä että toinen rakastaa?
Sinäkö tiedät enemmänkin tämän pariskunnan asioista? EI Ap sanonut, ettei toinenkin rakastaisi. NO, saahan sitä olla salaperäinen
Sitä en tiedä, mutta aikuisena ihmisenä tiedän montakin syytä miksi suhteesta ei välttämättä tule mitään, vaikka toinen rakastaisi. Sullekin varmaan tulee jos hetken mietit. Ja aloittajahan ei kysynyt neuvoa suhteeseen vaan ketju liittyy yksinäisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksaa kun on pakko.
-Yksinäinen
Yksinäisyys on usein miten oma valinta.
Niin on ja oikein fiksu sellainen, jos vain pystyy elämään niin. Yksin on oikeasti kaikki, ihan kaikki paljon helpompaa. Ehkä sitten vanhana krämppänä ei enää olekaan niin, mutta siinä vaiheessa se mies on joka tapauksessa jo joko kuollut, tai sun pitää hoitaa häntä vaikka itsekin olet krämppä.
Ainoa riesa yksinäisyydessä on ihmisyys. Eli se, että meidät on kuitenkin luotu yhteisöllisiksi. Mutta se on sellainen asia, mihin löytyy myös vaihtoehtoja, jos yhteisöllisyyttä kaipaa. Parisuhde ei ole ainoa vaihtoehto olla tekemisissä ihmisten kanssa.
Itse olen vain kerran lyhyesti seurustellut ja vaikka se oli ihan hyvä mies, totesin elämän olevan ihan uskomattoman paljon helpompaa yksin. Ei tarvitse ottaa huomioon toista, eikä alvariinsa miettiä ulkonäköään ja vedellä jotain täyshulluksi tekeviä pillereitä vain, jotta mies saa vedellä paljaalla joka rööriin. Ihan paska diili.
Olen ollut siis käytännössä koko elämäni yksin. Olen jo lähes 50v. Se oli nuorena välillä vaikeaa, koska olin kova haaveilemaan romantiikasta ja jonkinlainen vauvakuumekin tuli jossain vaiheessa, mutta ohi sekin meni nopeasti. Muistaakseni se kesti vain yhden vuoden.
Nykyään olen ihan vilpittömästi onnellinen päätöksestäni. Tullut niin paljon perspektiiviä kun olen muiden eroja ja uusperhesotkuja seuraillut. Voin sanoa, että kaikki ne uusperheet olisi saaneet jäädä perustamatta. Mutta eron jälkeen ihmiset eivät osaa olla yksin ja sitten mennään sekoittamaan perheitä keskenään. Toivottavasti se hullutus loppuisi kokonaan, kun siitä on lähes kaikilla sellaisissa kasvaneilla huono kokemus.
Olkaa eron jälkeen yksin, etenkin jos teillä on lapsia! Ei se, ihan oikeasti, ole mikään maailmanloppu, vaikka se tuntuukin pahalta jopa vuosia. Kaikkeen tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP haluaa erota, vaikka sanot rakastavasi miestäsi valtavasti? Outoa.
Mitä outoa siinä on? Kyllä minäkin erosin vaikka rakastin. Ihmiset voivat olla vaan täysin vääriä toisillensa ja sitä ei tajua heti alussa kun vasta tutustutaan.
Esimerkiksi, jos mä en olisi jättänyt miestäni, hänellä ei olisi nyt 2 lasta. Eikä hyvää vaimoa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt alat miettimään mitä uusia harrastuksia haluaisit. Niissä tapaat uusia ihmisiäkin samalla. Sitäpaitsi yksin asuminen on ihanaa, kun ei tarvitse huomioida ketään. Totut siihen kyllä.
Ei kaikille toimi kodin ulkopuoliset harrastukset, kotiin puuhaa ja kävely. Ellei ole sopiva tila ja ihmiset. Mutta ei yksin jää sentään, maapallolla on muita ja lähisukulainen voi olla osalla. Some on ja messut, miitit. Kunhan ei joudu muiden aivopesuun siinä, että pitää puolensa. Riippuu mitä on saatavilla paikkakunnalla tai muuten jostain.
Kuule, parempi yksin kun huonon kanssa. Harmittaa kun en eronnut aiemmin, sen kun tein niin nukuin pari viikkoa stressiä pois. Ihana kun saa olla yksin, kissan kans minäkin. Nautin kun saa tehdä mitä haluaa, mennä miten haluaa, ja olla mitenpäin haluaa, nyt olen paljon onnellisempi, nukun paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alat miettimään mitä uusia harrastuksia haluaisit. Niissä tapaat uusia ihmisiäkin samalla. Sitäpaitsi yksin asuminen on ihanaa, kun ei tarvitse huomioida ketään. Totut siihen kyllä.
Ei kaikille toimi kodin ulkopuoliset harrastukset, kotiin puuhaa ja kävely. Ellei ole sopiva tila ja ihmiset. Mutta ei yksin jää sentään, maapallolla on muita ja lähisukulainen voi olla osalla.
--- Some on ja messut, miitit.
Kunhan ei joudu muiden aivopesuun siinä, että pitää puolensa. Riippuu mitä on saatavilla paikkakunnalla tai muuten jostain.
Kirkoissa on messuja sunnuntaisin ja muinakin päivinä hartauksia, konsertteja, harrastustoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdetta en halua enää koskaan. Ap
Eihän kukaan nainen koskaan halua, mutta siellä ne Tinderissä sitten vinkuu, miten eivät kestä olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP haluaa erota, vaikka sanot rakastavasi miestäsi valtavasti? Outoa.
En ole ap mutta sekö riittää sun mielestä että toinen rakastaa?
Sinäkö tiedät enemmänkin tämän pariskunnan asioista? EI Ap sanonut, ettei toinenkin rakastaisi. NO, saahan sitä olla salaperäinen
Saahan sitä uhriutua, mutta faktat yleensä pilaa sen. Ei ap myöskään kerro, miksi mökkiin on pakko jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP haluaa erota, vaikka sanot rakastavasi miestäsi valtavasti? Outoa.
En ole ap mutta sekö riittää sun mielestä että toinen rakastaa?
Sinäkö tiedät enemmänkin tämän pariskunnan asioista? EI Ap sanonut, ettei toinenkin rakastaisi. NO, saahan sitä olla salaperäinen
Saahan sitä uhriutua, mutta faktat yleensä pilaa sen. Ei ap myöskään kerro, miksi mökkiin on pakko jäädä.
Kertoohan, heti aloituksessa. "En halua muuttaa tästä pois."
Sen pitää sulle riittää.
Mä olin eron jälkeen pitkään yksin, ainakin 12 vuotta. Olin jo vannoutunut ikisinkku. Kunnes aloin tapailla erästä tuttua, ja nyt kihloissa. Että toivoa on
Ala katselemaan harrastusmahdollisuuksia ja lähde niiden kautta tutustumaan ihmisiin. Voi olla vaikka mitä kerhotoimintaa siellä pienelläkin paikkakunnalla tai lähialueella. Myös yksin voit opetella taitoja siihen harrastukseen liittyen. Voi olla käsitöitä, liikuntaa, taidetta, musiikkia, lintubongausta, ihan mitä vaan. Netistä löytyy vaikka mitä listoja, joita voit selailla, ja kirjallisuutta myös. Voit lähteä opiskelemaan uutta kieltä ja matkustaa maahan, jossa sitä puhutaan, tutustua siellä ihmisiin kielikoulujen sun muiden kautta. Maailma on pullollaan ihmisiä, ei romanttinen kumppani ole enää nykypäivänä ainut sosiaalinen elämä valtaosalla ihmisistä. Tsemppiä.
Onhan tuo tilanne varmasti hieman pelkoa ja epävarmuutta herättävä. Muuten siis pärjäät, mutta yksinäisyys tuntuu raskaalta. Maalla olisi hyvä olla joitakin tuttuja, joilta saisi apua tarvittaessa ja tietysti myös siksi, että voisi joskus kyläillä jne. Kyläyhteisöihin voi olla vaikea päästä mukaan, joten tuttujen löytäminen ei ehkä ole kovin helppoa.
Mutta jos olet varma, että suhdetta ei ole hyvä enää jatkaa, niin ero on silloin oikea ratkaisu. Asumisen järjestäminen eron jälkeen on toinen asia. Pääset sitä miettimään kunnolla eron jälkeen. Varmaan on vaikeaa jäädä yksin taloon ja ainakin aluksi ankeuskin voi vallata mielen, vaikka ero onkin hyvä ratkaisu. Tässä ei oikein ole helppoja ratkaisuja. Sinun kannattaa ylläpitää tuttavuuksia, joita sinulla lähistöllä on, myös mainitsemiasi vanhuksia. Vaikkei yhteydenpito olisikaan kovin tiivistä, he muodostavan tietynlaisen tuttupiirin sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Muuta ulkomaille ja aloita alusta.
😆
Äitini löysi vielä lähes 60-vuotiaana uuden rakkauden kun isäni jätti hänet yllättäen.
🤣
Tosin ei siis ulkomailta mutta itse varmaan muuttaisin pois Suomesta jos jäisin yksin.
😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei sulla on kaksi vahvuutta. Sulla on talo ja sulla on pillu. Niillä saa varmasti miehen.
M60
Vanha impo tekstaa.
Mut ei sekstaa.
Miksi AP haluaa erota, vaikka sanot rakastavasi miestäsi valtavasti? Outoa.