Kevään paras ylioppilas jälleen eliittilukiosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimellä ja pärstäkertoimella noita laudatureja saadaan. Esseet jne. kaikki on tulkinnan varaisia, miten niitä arvostellaan.

Eri oppilaiden ja lukioiden tuloksia luetaan eritavalla. Johan se nyt meni ennen vanhaankin noin jo kansakoulussa, ala- ja yläasteella, että rikkaiden penikat sai parhaimmat numerot, vaikka osaaminen oli huonompaa kuin duunareiden lapsilla.

Huutonaurua, kun edes kokelaan nimeä ei lue paperissa.

 

Huutonaurua, käyty lukio näkyy.

Muistaakseni näin oli. Vai oliko se yliopistossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimellä ja pärstäkertoimella noita laudatureja saadaan. Esseet jne. kaikki on tulkinnan varaisia, miten niitä arvostellaan.

Eri oppilaiden ja lukioiden tuloksia luetaan eritavalla. Johan se nyt meni ennen vanhaankin noin jo kansakoulussa, ala- ja yläasteella, että rikkaiden penikat sai parhaimmat numerot, vaikka osaaminen oli huonompaa kuin duunareiden lapsilla.

Huutonaurua, kun edes kokelaan nimeä ei lue paperissa.

Kyllä se nimi on pakko olla vastauspaperissa, sillä muutoin ei tiedetä, kuka vastauksen on kirjoittanut.

Numerollahan siinä mennään.

Ja numeron on pakko liittyä nimeen. Pelkkä numero ei kerro mitään, jos se liity nimeen. 

Onko tuo nyt yllättävää, jos lukion keskiarvoraja, että sinne ylipäätään on hyväksytty opiskelemaan on ollut yli yhdeksikön. On tietenkin totta, että kaikki ysin keskiarvon saaneet eivät ole yhtälainen joukko. Myös lukioiden resursseissa on eroja. Vanhempien tai yleisemmin  sosioekonomisissa lähtökohdissa on eroja. Jopa asuin alueen ilmapiirillä saattaa olla vaikutusta. - Minusta on hienoa, että omasta lukioluokasta suurin osa jatkoi lukuion jälkeen opintojaan haluamssa paikassa lukion jälkeen ja vielä suurempi osa parin vuoden jälkeen ylioppilaskirjoitusten jälkeen vaikka lukioomn sisään pääsemiseen riitti suunnilleen se, että sai koulun ulko-oven auki. Luokka-kvareistani paras sai viisi laudaturia (tämä ennen reaalikokeen uuditusta). Ei minusta kovin huonosti. Ku lukion resurssit ei kovin montaa täydentävän täydentävää oppiainetta tai kursseja mahdollsitanut ja harraste-kerhoja ei ollut ensimmäistäkään.  

PS: En tiedä millainen keskiarvo raja on ollut Mikkelin lukion jossa lienee edelleen suoritettu suomen ennätys laudaturien määrässä, kun siellä jokun vuosi sitten "Vikke"  kirjoittanu  Vikke sai kokooan 12 Laudaturia. (https://yle.fi/a/3-8900379)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimellä ja pärstäkertoimella noita laudatureja saadaan. Esseet jne. kaikki on tulkinnan varaisia, miten niitä arvostellaan.

Eri oppilaiden ja lukioiden tuloksia luetaan eritavalla. Johan se nyt meni ennen vanhaankin noin jo kansakoulussa, ala- ja yläasteella, että rikkaiden penikat sai parhaimmat numerot, vaikka osaaminen oli huonompaa kuin duunareiden lapsilla.

Huutonaurua, kun edes kokelaan nimeä ei lue paperissa.

Kyllä se nimi on pakko olla vastauspaperissa, sillä muutoin ei tiedetä, kuka vastauksen on kirjoittanut.

Numerollahan siinä mennään.

Ja numeron on pakko liittyä nimeen. Pelkkä numero ei kerro mitään, jos se liity nimeen. 

Älä helkkarissa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän huvittava asia, että miten vähän kirjoitukset ennustavat, mitä ihminen saa tulevaisuudessa aikaan. Kirjoitukset mittaavat ensijaisesti tunnollisuutta ja perustuvat preppaamiseen eli päähän pänttäämiseen. Mitä enemmän pänttää asioita päähänsä, sitä paremmin menestyy kirjoituksissa. Kirjoitukset eivät kuitenkaan pysty mittaamaan sitä, kuinka tunnollisesti ihminen tekee asioita tulevaisuudessa.

Ei laajoja asiakokonaisuuksia pysty painamaan mieleensä pänttäämismenetelmällä. Ja laajoja asiakokonaisuuksia tuossa ainakin ennen piti hallita, esim. minä luin historiaa.

Yleissivistykseni on pitkälle rakentunut tuolle pohjalle. Olen sitä mieltä, että historian ja yhteiskuntaopin pitäisi olla pakollisia aineita, jos aiomme säilyttää toimivan demokratian tulevaisuudessakin. Tuo pitkän matikan painotus on aivan naurettava. 

6xL. Vuosi 1987. Ei ollut meillä pikkupaikkakunnalla mitään eliittilukioita :D

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

Varmasti löytyy monenlaisista perheistä olevia. Meidän suvun "ressulainen", oli perheestä, jossa isoisä oli vaikeasti alkoholisoitunut, mikä heijastui hänen lastensakin elämään

Lapsista yksikään ei jatkanut opiskelua lukiossa. Mutta lapsenlapsissa sitten jo löytyikin innokkuutta ja kapasiteettia opiskeluun. Älykkyyttä suvussa on aina ollut, mutta ei välttämättä varallisuutta. Suvun nuorempi polvi on sitten menestynyt myös taloudellisesti.

Somali ?

Vierailija kirjoitti:

"Seuraavaksi eniten eli yhdeksän laudaturia kirjoittivat ylioppilaat Kouvolan Yhteislyseosta ja Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukiosta." 

Jos jompikumpi käytti näistä vain 3 vuotta niin se on parempi tulos kuin 11 laudaturia 4 vuodessa. 

Joka tapauksessa kaikki paperilla hyviä suorituksia, eli ainakin teoriavalmiudet näillä erinomaisia.

Ei mitään järkeä kirjoittaa noin montaa ainetta, on vain leuhkimista. Lääkikseenkin katsotaan 6 ainetta, enkä usko, että minnekään katsotaan sen enempää. Vaikka kuinka monellahan olisi mahdollisuudet saada 10 laudaturia, mikäli niin monen aineen kirjoittamisesta olisi mitään hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo nyt yllättävää, jos lukion keskiarvoraja, että sinne ylipäätään on hyväksytty opiskelemaan on ollut yli yhdeksikön. On tietenkin totta, että kaikki ysin keskiarvon saaneet eivät ole yhtälainen joukko. Myös lukioiden resursseissa on eroja. Vanhempien tai yleisemmin  sosioekonomisissa lähtökohdissa on eroja. Jopa asuin alueen ilmapiirillä saattaa olla vaikutusta. - Minusta on hienoa, että omasta lukioluokasta suurin osa jatkoi lukuion jälkeen opintojaan haluamssa paikassa lukion jälkeen ja vielä suurempi osa parin vuoden jälkeen ylioppilaskirjoitusten jälkeen vaikka lukioomn sisään pääsemiseen riitti suunnilleen se, että sai koulun ulko-oven auki. Luokka-kvareistani paras sai viisi laudaturia (tämä ennen reaalikokeen uuditusta). Ei minusta kovin huonosti. Ku lukion resurssit ei kovin montaa täydentävän täydentävää oppiainetta tai kursseja mahdollsitanut ja harraste-kerhoja ei ollut ensimmäistäkään.  

PS: En tiedä

Mulla ainakin lukion päättötodistuksen keskiarvo oli siinä kasin pintaan. Kirjoitin kuitenkin ällän paperit. Ei nuo välttämättä korreloi. 

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

Koskee se joskus geenejäkin, mutta ei läheskään aina. Eli kyllä "ojan pohjaltakin" voi ponnistaa. 

Kuusi ällää tavallisesta maaseutulukiosta 90-luvulla, jolloin kaikki piti kirjoittaa yhtä kyytiä kolmannen vuoden keväänä eikä ollut mitään luokatonta systeemiä. Minä en jotenkaan osaa arvostaa näitä nykyisiä älliä, kun niitä voi suoritella monen vuoden aikana ja korottaa useaan kertaan. Se ei ole mikään yleissivistyskoitos. Mitä tulee "eliittilukioon", siellä on yleensä myös korkea sisäänpääsyraja keskiarvossa. Ei ole tavislukion 5,0-7,0 alarajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

Joskus ne menee kohdilleen ja joskus ei. Arpapeliä.

Nykyään enää harvemmin lapsi kuitenkaan nousee vanhempiaan menestyneemmäksi. Älykkäilläkin voi olla tyhmä lapsi, mutta lähes mahdotonta toisinpäin.

On näitä multilaudatur-tyyppejä joka vuosi.

Vanhemmat ja opettajat rinta rottingilla,

arvatenkin. Tästä vaikkapa lääkikseen..

tai oikikseen. Tulevaisuus täynnä 

mahdollisuuksia. 

Kyllä on pihljanmarjat happamia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on pihljanmarjat happamia.

Ajattelin juuri täsmälleen samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän huvittava asia, että miten vähän kirjoitukset ennustavat, mitä ihminen saa tulevaisuudessa aikaan. Kirjoitukset mittaavat ensijaisesti tunnollisuutta ja perustuvat preppaamiseen eli päähän pänttäämiseen. Mitä enemmän pänttää asioita päähänsä, sitä paremmin menestyy kirjoituksissa. Kirjoitukset eivät kuitenkaan pysty mittaamaan sitä, kuinka tunnollisesti ihminen tekee asioita tulevaisuudessa.

Ei laajoja asiakokonaisuuksia pysty painamaan mieleensä pänttäämismenetelmällä. Ja laajoja asiakokonaisuuksia tuossa ainakin ennen piti hallita, esim. minä luin historiaa.

Yleissivistykseni on pitkälle rakentunut tuolle pohjalle. Olen sitä mieltä, että historian ja yhteiskuntaopin pitäisi olla pakollisia aineita, jos aiomme säilyttää toimivan demokratian tulevaisuudessakin. Tuo pitkän matikan painotus on aivan naurettava. 

 

Hyvä kommentti.

Matemaattinen painotus on kova.

Muutakin tarvitaan.

Ainoa kommentoimani otsikko tänään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin,mutta huonoilla arvosanoilla.3M ja 2xC.. epäonnistuin kirjoituksissa.

 

 

Jaa onko M oikeasti tällä palstalla joku huono arvosana ja epäonnistuminen? Minusta L E M on niitä hyviä arvosanoja, Cstä alaspäin voi sitten jo pettyä. Chän on se keskitaso.

Minä kirjoitin lukematta 3x M ja 1x E, petyin tavallaan koska olisi saattanut olla kykyjä niihin älliin (opettajien mielestä, kun keskusteltiin läpi prelit ja miten kurssit meni) mutta en ollut kirjoitusten aikaan mitenkään opiskelukykyinen enää koska elämäntilanne oli niin vaikea ja olin vakavasti masentunut. Että tavallaan M arvosanaan voi pettyä jos L olisi tavoite ja teoreettinen mahdollisuuskin jos olisi ollut mahdollisuus lukea ja valmistautua kirjoituksiin. Mutta ei M huonokaan ole ja muistan monia muita jotka panostivat tosi paljon ja tekivät kaikkensa ja olivat tyytyväisiä M:ään ja kokivat sen oikein hyvänä ja panostuksen lopputuloksena. Kaikki on suhteellista.

sia on toetysti siinä mielssä merkittävä että miten hyvin (tai huonosti) kirjoittaa ylioppilaaksi. - Onhan ylioppilastutkinto ylivoimaisesti kaikkein kadehdituin ja arvostetuin tutkinto. 

Tämä käy säännöllisen epäsäännöllsiesti ilmi mm.-silloin kun esille kaivetaan jostain mm. ministeriksi edenneiden koulu ja opiskelutodistuksia. Viimeisen reilun 15 vuoden aikana on esimerkiski usein alleviivattu ja korosettu kuinka humaani ja viisas ja ennen kaikkea älykäs on valtiotiededen ylioppilas Pekka Haavisto verrattuna Alexsander Stubbiin joka on koulutusarvoltaan filosofian tohtori, jolla suoritus ei tietenkään ole minkään arvoinen, koska Stubb sai aikanaan hyltätyn ylioppilaskokeen ainereaalista ja osoitti näin olevana imbesille, 

Lisäksi tiedetään kertoa, että väitöskirj on sitä paitsi tarkistettu aivan väärässä paikassa kun se on tarkistettu jossain muuallla kuin Helsingin yliopistossa tai Teknillisessä korkeakoulussa. Ja luultavasti se on tehty väärältä alaltakin, koska Stubb ei ole saanut sen johdosta edes tieteen nobelia tai kyennyt ratkaisemaan Euroopan talouskriiseistä edes Suoen osuutta.

-Perussuomalaisten Halla-ahon väitöskirja on lähes samaa tasoa mutta sekin lytätään jo siksi, että sen on kuten Virreitä edustavan MAria Ohsalon väitöskirja rasittaa merkittävä ja fataaline puute kun niiden laatija on ollut myös väärä henkilö mutta sentään saaneet paremmat arvosat ylippilaskokeen reaalissa kuin Stubb.