Kevään paras ylioppilas jälleen eliittilukiosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

Kyllä se työtä vaatii.

Kun on hyvät puitteet,se työnteko hieman helpompaa ,aina.  Kuten koko elämä jos alussa jo saa hyvät  eväät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän huvittava asia, että miten vähän kirjoitukset ennustavat, mitä ihminen saa tulevaisuudessa aikaan. Kirjoitukset mittaavat ensijaisesti tunnollisuutta ja perustuvat preppaamiseen eli päähän pänttäämiseen. Mitä enemmän pänttää asioita päähänsä, sitä paremmin menestyy kirjoituksissa. Kirjoitukset eivät kuitenkaan pysty mittaamaan sitä, kuinka tunnollisesti ihminen tekee asioita tulevaisuudessa.

Ei laajoja asiakokonaisuuksia pysty painamaan mieleensä pänttäämismenetelmällä. Ja laajoja asiakokonaisuuksia tuossa ainakin ennen piti hallita, esim. minä luin historiaa.

Yleissivistykseni on pitkälle rakentunut tuolle pohjalle. Olen sitä mieltä, että historian ja yhteiskuntaopin pitäisi olla pakollisia aineita, jos aiomme säilyttää toimivan demokratian tulevaisuudessakin. Tuo pitkän matikan painotus on aivan naurettava. 

Jos päähän pänttäämällä ei paineta päähän asioita, miksi yliopistollakin kursseja suoritetaan pääsääntöisesti päähän pänttäämällä?

Ei ole muuten mitään empiiristä näyttöä siitä, miten ylioppilaskirjoitusten arvosanat liittyvät älykkyyteen eli älykkyysosamäärään.

BBBBBC pienen paikkakunnan lukiosta, pitkä matikka. Keskiarvon perusteella odotettiin parempaa ja matikasta laudaturia. En lukenut kirjoituksiin ollenkaan ja abikesänä tein välillä kolmea työtä yhtä aikaa. Tekun kävin ja aikuisiällä olen täydentänyt opintoja myös avoimessa yliopistossa. Pärjään ihan hyvin. Teen kahta työtä nytkin. Tykkään enemmän tehdä töitä kuin päntätä. Yliopiston kurssit on tuntuneet helpoilta, mutta tylsiltä. 

Vierailija kirjoitti:

'Kyllä on pihljanmarjat happamia.'

Et kai minulle tarkoittanut?

Tulit perääni trollaamaan tsemppaavaan

viestiini tahallaan/väänsit sanani negaan.

Minä nimenomaan kommentoin,

että vanhemmat ovat

nuorestaan ylpeitä ja syystäkin.

Ovet mm. lääkikseen auki. Nämä ovat

yleensä aina Hgin eliittilukioista,

mutta yhtä lailla muualta tulee

megafiksuja tulevaisuuden toivoja.

Aivan mahtavaa! 👋

Täällä puhutaan eliitistä, geeneistä ja hyväosaisista. 

Ihan saman verran joutuu tekee työtä riippumatta paikkakunnasta, lukiosta, perheestä. Älyllä on jonkin verran vaikutusta, mutta enemmän siltä kannalta, että älykäs tietää mihin kannattaa satsata ja minkä eteen tehdä työtä. Lukio on niin perustasoa, että älyllä ei oo varsinaisesti merkitystä.

Kuinka paljon keskityt kouluun, lasket laskuja, teet tehtävät kunnolla, kuuntelet ja keskityt tunnilla. Ja sitten seuraat aikaa, luet, nukut riittävästi, tiedät muitakin kuin somejulkkiksia. Sillä pärjää. Oli mistä tahansa lukiosta.

Hyviin lukioihin valikoituu ne, jotka ovat työnteon merkityksen ymmärtäneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

 

Koskee se joskus geenejäkin, mutta ei läheskään aina. Eli kyllä "ojan pohjaltakin" voi ponnistaa. 

Monet kovan luokan nerot ovat ponnistaneet juuri ojan pohjalta, ts. työväenluokasta. Yläluokasta on tullut yllättävän vähän neroja.

Vierailija kirjoitti:

Täällä puhutaan eliitistä, geeneistä ja hyväosaisista. 

Ihan saman verran joutuu tekee työtä riippumatta paikkakunnasta, lukiosta, perheestä. Älyllä on jonkin verran vaikutusta, mutta enemmän siltä kannalta, että älykäs tietää mihin kannattaa satsata ja minkä eteen tehdä työtä. Lukio on niin perustasoa, että älyllä ei oo varsinaisesti merkitystä.

Kuinka paljon keskityt kouluun, lasket laskuja, teet tehtävät kunnolla, kuuntelet ja keskityt tunnilla. Ja sitten seuraat aikaa, luet, nukut riittävästi, tiedät muitakin kuin somejulkkiksia. Sillä pärjää. Oli mistä tahansa lukiosta.

Hyviin lukioihin valikoituu ne, jotka ovat työnteon merkityksen ymmärtäneet.

Älyllä on merkitystä kirjoituksiin lukiessa. Täytyy hahmottaa, mitkä asiat ovat oleellisia ja opetella ne erittäin hyvin. Koko lukion oppiaineen aluetta ei tietenkään opetella samalla pieteetillä.

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän monella Ressusta valmistuvalla on ahdistuneisuushäiriö? Urakkaa piisaa YTHS:lle jatkossa. Nimim. Sivusta seurannut. 

Se voi ahdistaa enemmän, jos ei pääse yliopistoon. Noistahan suurin osa varmaan pääsee, mutta jos joku huonompi pääsee helpolta yläasteelta joukkoon, eikä menesty, hän voi jäädä jopa ilman kavereita. 

4xL aikoinaan stadin huonoimmaista lukiosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

Kyllä se työtä vaatii.

 

 

Kun on hyvät puitteet,se työnteko hieman helpompaa ,aina.  Kuten koko elämä jos alussa jo saa hyvät  eväät.

 

Vaikka olisi hyvät puitteet, niin loppupelissä kuitenkin moni asia riippuu ihmisen psyykkisestä rakenteesta. Miten altis on stressaamaan ja miten suuri on pelko epäonnistumisesta. Vahva itseluottamus omaan osaamiseen on kaiken a ja o ja looginen ajattelu kaikessa tekemisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

 

Koskee se joskus geenejäkin, mutta ei läheskään aina. Eli kyllä "ojan pohjaltakin" voi ponnistaa. 

Monet kovan luokan nerot ovat ponnistaneet juuri ojan pohjalta, ts. työväenluokasta. Yläluokasta on tullut yllättävän vähän neroja.

Nyt kaipaan esimerkkejä, muuten jää aika köykäiseksi tuo sinun kommenttisi.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kiinnostaisi tietää kaverin persoonallisuudesta kuin jostain ylppäriarvosanoista. Pänttäämisessä ei mitään ihmeellistä ja kiinnostavaa ole, vaikka aplodit ansaitseekin.

Ei tuollainen tulos tule pelkällä pänttäämisellä, vaan myös lahjakkuus on olennaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

Kyllä se työtä vaatii.

 

 

Kun on hyvät puitteet,se työnteko hieman helpompaa ,aina.  Kuten koko elämä jos alussa jo saa hyvät  eväät.

 

Vaikka olisi hyvät puitteet, niin loppupelissä kuitenkin moni asia riippuu ihmisen psyykkisestä rakenteesta. Miten altis on stressaamaan ja miten suuri on pelko epäonnistumisesta. Vahva itseluottamus omaan osaamiseen on kaiken a ja o ja looginen ajattelu kaikessa tekemisessä.

Jep, ja juuri ns. paremmissa perheissä todennäköisemmin tulee normaalin psyykkeen omaa jälkikasvua vrt. jonkun juoppopariskunnan lapsi joka kuuntelee tappeluja  illat.

"Monet kovan luokan nerot ovat ponnistaneet juuri ojan pohjalta, ts. työväenluokasta. Yläluokasta on tullut yllättävän vähän neroja".

Pane ihmeessä nimiä niistä "ojan pohjalta ponnistaneista". Tokihan köyhistä oloista on opiskeltu käyhän siitä esimerkkinä ainakin presidentit Kekkonen ja Koivisto. Samoin Halonen tuli työväenluokkaisesta taustasta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako se myöhemmin elämään jos valmistuu eliittilukiosta? Kaverin lapsi valmistui ja on postinkantaja. Ei mitään vikaa siinä työssä ole mutta jengi näyttää luulevan että eliittilukioista valmistuu maistereita ja tohtoreita. 

Kävin itse SYK:n eliittikoulun (luokat 3-9 ja lukio) ja olen tuplamaisteri. Lähes kaikki sykkiläiset kaverini ovat vähintään maistereita. Moni on väitellytkin.

L:n paperit Ressusta. Olen köyhästä duunariperheestä, mutta meillä luettiin paljon, käytiin taidenäyttelyissä, museoissa, teatterissa jne. Rahaa ei ollut, mutta kulttuurista pääomaa sitäkin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Mikä tässä ihmetyttää? Ressussa monet hyväosasista perheistä ja hyväosaisuus on periytyvää, koskee myös geenejä.

 

Koskee se joskus geenejäkin, mutta ei läheskään aina. Eli kyllä "ojan pohjaltakin" voi ponnistaa. 

Monet kovan luokan nerot ovat ponnistaneet juuri ojan pohjalta, ts. työväenluokasta. Yläluokasta on tullut yllättävän vähän neroja.

Nyt kaipaan esimerkkejä, muuten jää aika köykäiseksi tuo sinun kommenttisi.

 

Matemaatikko ja fyysikko Isaac Newton ja matemaatikko Carl Friedrich Gauss molemmat tulivat alimmista sosiaaliluokista. 

Vierailija kirjoitti:

"Monet kovan luokan nerot ovat ponnistaneet juuri ojan pohjalta, ts. työväenluokasta. Yläluokasta on tullut yllättävän vähän neroja".

 

Pane ihmeessä nimiä niistä "ojan pohjalta ponnistaneista". Tokihan köyhistä oloista on opiskeltu käyhän siitä esimerkkinä ainakin presidentit Kekkonen ja Koivisto. Samoin Halonen tuli työväenluokkaisesta taustasta.

 

Yhdysvaltain varapresidentti Vance on ponnistanut kirjaimellisesti "ojan pohjalta". Siis hyvin vaikeista olosuhteista.

Ihan fiksu ja vaatimattoman oloinen kaveri. Poika. Sanoi että kuunteli tunneilla ja lisäksi on myös ihan rehellisesti päntännyt eikä tieto oke vain taivaalta tippunut. Lähtee Oxfordiin opiskelemaan

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin,mutta huonoilla arvosanoilla.3M ja 2xC.. epäonnistuin kirjoituksissa.

C on yleisin arvosana, joten ei sitä voi huonoksi sanoa. M on keskiarvoa parempi.