Tuntuu kurjalta päättää parisuhde

Naiselle ilmeisesti sopii suhdemuodoksi harvemmin tapailu, sinulle taas ei. Sinä olet tyytymätön, joten sinun on ihan itse päätettävä erosta.

Oletko ilmaissut naiselle mitenkään, että tilanne tuntuu pahalta? Onko nainen yrittänyt keskustella kanssasi?

Vierailija kirjoitti:

Oletko ilmaissut naiselle mitenkään, että tilanne tuntuu pahalta? Onko nainen yrittänyt keskustella kanssasi?

Olen. Ja hän sanoo, että tilanne on epäreilu minua kohtaan. Mutta muut asiat hänen elämässään ovat tärkeämpiä kuin parisuhde ja minä.

AP

Vierailija kirjoitti:

Naiselle ilmeisesti sopii suhdemuodoksi harvemmin tapailu, sinulle taas ei. Sinä olet tyytymätön, joten sinun on ihan itse päätettävä erosta.

Mikä se selainen suhdemuoto on, että tavataan kaksi kertaa kuukaudessa? Ja kenelle sellainen on jotenkin toivottava järjestely? Varsinkaan, jos syynä ei ole etäisyys tai muu pakottava juttu. Ymmärrän, jos omia vanhempia näkee kerran kaksi kuukaudessa, mutta että kumppania.

Kuulostaa hankalalta eronneiden ja karanneiden (keski-ikäisten) suhdeviritelmät. Elämä on jo täynnä kaikkea muuta.

Nainen kun ei enää pysty lisääntymään, niin miehen tarve loppuu siihen. Joissain tapauksessa tarvitaan talkkaria, huoltomiestä tms, mutta vuokralla asuvat eivät tarvitse sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiselle ilmeisesti sopii suhdemuodoksi harvemmin tapailu, sinulle taas ei. Sinä olet tyytymätön, joten sinun on ihan itse päätettävä erosta.

Mikä se selainen suhdemuoto on, että tavataan kaksi kertaa kuukaudessa? Ja kenelle sellainen on jotenkin toivottava järjestely? Varsinkaan, jos syynä ei ole etäisyys tai muu pakottava juttu. Ymmärrän, jos omia vanhempia näkee kerran kaksi kuukaudessa, mutta että kumppania.

Kuulostaa unelmasuhteelta.

M45

Hyvin ajateltu. Varmasti jotain muuta kiinnostaa. Jos toinen ei oikeasti ehdi tai jaksa, yleensä kertoisi tarkasti syyt että mikä on, ei mitään epämääräistä. Jos joku vaan sanoo ettei ehdi, hyvin usein, hankala homma.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa hankalalta eronneiden ja karanneiden (keski-ikäisten) suhdeviritelmät. Elämä on jo täynnä kaikkea muuta.

Toisaalta lapset eivät yleensä ole enää pieniä, jos edes asuvat vielä kotona,  joten niistä ei ole enää juuri haittaa keski-ikäisten väliselle suhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiselle ilmeisesti sopii suhdemuodoksi harvemmin tapailu, sinulle taas ei. Sinä olet tyytymätön, joten sinun on ihan itse päätettävä erosta.

Mikä se selainen suhdemuoto on, että tavataan kaksi kertaa kuukaudessa? Ja kenelle sellainen on jotenkin toivottava järjestely? Varsinkaan, jos syynä ei ole etäisyys tai muu pakottava juttu. Ymmärrän, jos omia vanhempia näkee kerran kaksi kuukaudessa, mutta että kumppania.

Kuulostaa unelmasuhteelta.

M45

Ai miten? Kyllä mä seksiä haluan joka toinen päivä vähintään, mieluummin päivittäin.

M51

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa hankalalta eronneiden ja karanneiden (keski-ikäisten) suhdeviritelmät. Elämä on jo täynnä kaikkea muuta.

Toisaalta lapset eivät yleensä ole enää pieniä, jos edes asuvat vielä kotona,  joten niistä ei ole enää juuri haittaa keski-ikäisten väliselle suhteelle.

Työ, vanhemmat, lapsenlapset, mökit, suku, lemmikit, oma aika ja itsensä hoitaminen, opiskelu, muut ystävät, luottamustoimet, harrastukset.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ajateltu. Varmasti jotain muuta kiinnostaa. Jos toinen ei oikeasti ehdi tai jaksa, yleensä kertoisi tarkasti syyt että mikä on, ei mitään epämääräistä. Jos joku vaan sanoo ettei ehdi, hyvin usein, hankala homma.

Priorisoinnista siinä on kyse. Kakkua ei voi samaan aikaan syödä ja säästää. Jos mistään sinkkuaikoina tavaksi tulleeksi ei suostu luopumaan, niin tekemätön paikkahan se suhde silloin on. Osa syistä voi olla niin "tyhmiä", että ei kehtaa sanoa todellista syytä vaan mieluummin jotain epämääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa hankalalta eronneiden ja karanneiden (keski-ikäisten) suhdeviritelmät. Elämä on jo täynnä kaikkea muuta.

Toisaalta lapset eivät yleensä ole enää pieniä, jos edes asuvat vielä kotona,  joten niistä ei ole enää juuri haittaa keski-ikäisten väliselle suhteelle.

Työ, vanhemmat, lapsenlapset, mökit, suku, lemmikit, oma aika ja itsensä hoitaminen, opiskelu, muut ystävät, luottamustoimet, harrastukset.

Tuosta listasta ei löydy kuin työ, oma aika ja liikuntaharrastus. Plus lähes aikuiset lapset.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa hankalalta eronneiden ja karanneiden (keski-ikäisten) suhdeviritelmät. Elämä on jo täynnä kaikkea muuta.

Toisaalta lapset eivät yleensä ole enää pieniä, jos edes asuvat vielä kotona,  joten niistä ei ole enää juuri haittaa keski-ikäisten väliselle suhteelle.

Työ, vanhemmat, lapsenlapset, mökit, suku, lemmikit, oma aika ja itsensä hoitaminen, opiskelu, muut ystävät, luottamustoimet, harrastukset.

Tuosta listasta ei löydy kuin työ, oma aika ja liikuntaharrastus. Plus lähes aikuiset lapset.

AP

Ryhdistäydy! Listan lyhyyshän osoittaa selvästi, että kyse on vain asioiden tärkeysjärjestyksestä toisen osapuolen mielestä. Älä jää toisen osapuolen roikotettavaksi vaan tee itse ne johtopäätökset, joita tilanne selvästi edellyttää.

eri

Se on aina helpompi sanoa kuin tehdä. Monelle työsuhteesta irtisanoutuminenkin on vaikeaa, parisuhteesta puhumattakaan. Työnantajalle irtisanoutumiset ovat arkipäivää, parisuhteessa jätetyksi tuleminen toivottavasti ei ole kenellekään.

Ja tilanteeseen voi joku reagoida hyvinkin voimakkaalla ja jopa äärimmäisellä tavalla. Sitä kai aloittajakin yritti viestiä, että mieluummin olisi itse se jätetty.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa hankalalta eronneiden ja karanneiden (keski-ikäisten) suhdeviritelmät. Elämä on jo täynnä kaikkea muuta.

Kyllä. Ja sitten on mahdollisesti tullut mukaan se itsekkyys. Parisuhteessa tehdään kompromisseja ja mietitään asioita kummankin osapuolen kannalta. Eronneena sinkkuna ollan sitten minä, minä, minä-linjalla kun ei niitä kompromisseja ole tarvinnut mahdollisesti vuosiin tehdä.

Kuulostaa oikeasti ihan parhaalta suhteelta, kun nähdään harvakseltaan! Silloin innostus ja kipinä säilyy. Kumpikin saa omaa aikaa ja rauhaa.

Kumppani on sinulle selkeästi ilmaissut, mitä hän toivoo suhteelta, ja sinä toivot suhteelta jotain muuta. Jos näitä toiveita ei saada yhteensovitelluksi, niin ei auta kuin tehdä rehellistä tarveharkintaa: kumpi joustaa toisen toivetta kohti? Jos se ei ole kumppanisi, niin se on sinä, jonka tulisi joustaa, jos aiotte yhdessä jatkaa. Jos et aio joustaa, ero on ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa oikeasti ihan parhaalta suhteelta, kun nähdään harvakseltaan! Silloin innostus ja kipinä säilyy. Kumpikin saa omaa aikaa ja rauhaa.

Miksei, jos järjestelystä on sovittu yhdessä. Jos toinen aina päättää, koska nähdään ja toinen sitten vaan tanssii hänen pillinsä mukaan, niin järjestely ei ole tasapuolinen. Mutta kaksi kertaa kuukaudessa on kyllä todella vähän. Eihän siinä edes opi vuosiin tuntemaan toista kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa oikeasti ihan parhaalta suhteelta, kun nähdään harvakseltaan! Silloin innostus ja kipinä säilyy. Kumpikin saa omaa aikaa ja rauhaa.

Miksei, jos järjestelystä on sovittu yhdessä. Jos toinen aina päättää, koska nähdään ja toinen sitten vaan tanssii hänen pillinsä mukaan, niin järjestely ei ole tasapuolinen. Mutta kaksi kertaa kuukaudessa on kyllä todella vähän. Eihän siinä edes opi vuosiin tuntemaan toista kunnolla.

Voi olla, että harvemmin näkemistä toivova kumppani ei haluakaan oppia tuntemaan toista kunnolla ja toisaalta tunnistaa, että mikäli hänet itsensä opitaan tuntemaan kunnolla, niin suhde loppuu siihen.