Lue keskustelun säännöt.
Kaksi viikkoa erosta, en nuku enkä syö ja olo on tuskainen
03.04.2025 |
Kaksi viikkoa sitten tuli ero parin vuoden suhteesta ja tuntuu että en pysy järjissäni. Ero ei ollut sinänsä yllätys vaan olen järjellä tiennyt jo kauan, ettei suhde ole hyvästä, mutta en vaan pystynyt lopettamaan sitä vaan toivoin asioiden selkeytyvän. Viimein mies teki lopullisen päätöksen. En ole pariin viikkoon saanut nukuttua kuin katkonaisia pätkiä, ruokahalua ei ole yhtään, ahdistaa niin paljon että sydän lyö koko ajan melkein rinnasta läpi. Olin sairauslomalla puolitoista viikkoa jonka jälkeen palasin töihin, mutta työhön keskittyminen on hyvin vaikeaa. Tukiverkostoa ei valitettavasti juurikaan ole lähellä. Ammattilaisen kanssa olen keskustellut, mutta ei se ole auttanut. Joka päivä tulee tunteita ettei valoa näy missään.
Tiedän, ettei tässä voi tehdä muuta kun antaa ajan kulua ja yrittää huolehtia itsestään. Silti ahdistus on niin valtavaa, että melkein hajoaa sen alle.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Sairauslomalla eron jälkeen kun suhde oli kestänyt pari vuotta? Ei jumalauta. Miten kuvittelet kestäväsi kun läheisesi kuolee?
Suhteen kesto ei määritä sen syvyyttä ja merkitystä. Ihmisen reaktioihin vaikuttavat myös esim. aiemmat elämänkokemukset, eron syyt ja hirveän moni asia. Osa voi surra vaikka 5kk kestänyttä suhdetta pidempään kuin 5v kestänyttä. Asiat eivät ole noin suoraviivaisia kun kuvittelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistus tulee ajatuksista, eli yritän ajatella jotain sellaista että olo helpottuu. Kuulostaa kliseiseltä, mutta tämä on oikeasti totta. Saa surra tietenkin ja voit niitä tunteita käydä läpi, mutta yritä sitten vaikka ajatella ja järkeillä niitä asioita, mitkä eroon johti. Lähde ulos ja tee jotain. Kun heräät ja ahdistus iskee, niin kuuntele vaikka Youtubesta jotain mikä helpottaa, katso jotain leffaa tms. halaus!
Ota lomaa. Muista ottaa suola-neste tasapaino haltuun. Ehkä joku mauton ruispalan siivu menisi veden kanssa alkuun, jos on vaikea syödä vai pitäisikö olla makua. Jos pystyy keskittymään sekunnin kaksi muualle kuin siihen josta erosi ja tunteet, silloin on voiton puolella, sitä aikaa voi kasvattaa. Asiat vaikeita alkuun. Myöhemmin ei edes tiedä miksi oli sen ihmisen kanssa, jos selviää ikäviä puolia. Alkoholia ei kannata ainakaan ottaa, koska se kiinnittää lisää ajatuksia johonkin ihmiseen. Kriisikeskus tai juttelu jonkun osaavan kanssa voi helpottaa hieman. Huono auttaja on kuin roskapuheita eli sillä ei tee mitään. Aivokemia ja tunteet tasoittuvat ajan myötä, vähän kerrallaan. Negatiivisesta voi irrottaa. Ei ole pakko kelata toisen sanoja, jos sanoi jotain ikäviä juttuja. Voi elää itsensä kautta vihdoin.
On varmasti todella raskasta. Minäkin haluaisin erota tyttöystävästäni, mutta en pysty, koska pelkään että voisi hypätä vaikka sillalta.
Vierailija kirjoitti:
Sairauslomalla eron jälkeen kun suhde oli kestänyt pari vuotta? Ei jumalauta. Miten kuvittelet kestäväsi kun läheisesi kuolee?
Eihän se liity tähän mitenkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko saada lääkäriltä pahimman yli jonkin lääkityksen? Oloa voisi helpottaa jo beetasalpaajat, ne ei ole niin vaikeita saada kuin bentsot (jotka olisivat oikeasti sulle nyt parhaat).
Kun olo paranee, aloita jokin fyysinen treenaus, se auttoi mulla. Mutta tämä ei kyllä nyt tähän hätään toki auta. Ei ole ketään läheistä sulla siellä "saatavilla"? Ois varmaan parasta läheisten tuki just nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairauslomalla eron jälkeen kun suhde oli kestänyt pari vuotta? Ei jumalauta. Miten kuvittelet kestäväsi kun läheisesi kuolee?
Suhteen kesto ei määritä sen syvyyttä ja merkitystä. Ihmisen reaktioihin vaikuttavat myös esim. aiemmat elämänkokemukset, eron syyt ja hirveän moni asia. Osa voi surra vaikka 5kk kestänyttä suhdetta pidempään kuin 5v kestänyttä. Asiat eivät ole noin suoraviivaisia kun kuvittelet.
Tämä. Itse erosin 10 vuoden mittaisesta avioliitosta surematta siinä kohtaa enää oikeastaan ollenkaan, koska asiat oli puitu niin loppuun. Sen sijaan eräs toinen suhde pudotti aivan polvilleen vaikka ei kestänyt kuin vuoden. Mutta töissä kävin silti, koska muuten olisin vaan kotona vellonut tässä asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivä kerrallaan, tai jos kovin vaikeaa on, niin tunti kerrallaan se on vaan jaksettava. Hengitä läpi pahojen ahdistuskohtausten, yritä ajatella, että vaikka nyt on vaikeaa, niin "kaikki on ihan ok, nyt on paha olla, mutta ei tämä kestä ikuisesti, on ihan ok että on paha olla ja tämä menee ohi, kaikki on ihan ok jne.". Tuolla tavalla itse selvisi läpi niistä pahimmista hetkistä, ja ajan kanssa kaikki kyllä helpottaa. Jossain vaiheessa on taas ihan hyvä olo ja elämä tuntuu elämisen arvoiselta, välillä jopa ihanalta. Tsemppiä.
Kiva maksaa tälläisten eroista järkyttyvien terveydenhuoltomenot 🤷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kauheeta nuo erot😢En nukkunut enkä syönyt. Ja ihan pää meinas seota. Pikkuhiljaa alkaa helpottamaan, mutta se on vain surtava pois.
Tsemppiä
Ystävät, perhe, työ, harrastukset, liikunta, uni, terveellinen ruokavalio, eläimet, luonto, taide.
Palasista voit koota taas elämääsi. Hyvä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten eroaminen voi ottaa joillekin näin koville? Todella itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
Miten eroaminen voi ottaa joillekin näin koville? Todella itsekästä.
Siis millä tavalla itsekästä? Ihmiset ovat erilaisia, toiset ovat tunneherkempiä kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsisitkö esim. työterveyshuoltoon lääkärille, lyhyeen käyttöön voidaan määrätä rauhoittavia tai muuta sopivaa lääkitystä. Jos et jaksa töissä, niin lisää sairaslomaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa tälläisten eroista järkyttyvien terveydenhuoltomenot 🤷
Samaa mieltä. Jos ei osaa eroa käsitellä ilman järkyttymistä, on syytä pysyä poissa parisuhteista. Maailmassa on kuitenkin kokoajan huomattavasti järkyttävämpiäkin tapahtumia kuin oma ero.
Niin no yleensä olo on paska jos et syö. Pakota itsesi syömään, ensin vaikka sokeria ja siitä sitten kunnon ruokaa.
Pois mielestä ja takaisin kehoon. Äläkä jaksa oksentaa parisuhdedraamojasi muiden niskaan, kukaan ei pakota yrittämään leikkiä "kotista" siitoshullujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Pääsisitkö esim. työterveyshuoltoon lääkärille, lyhyeen käyttöön voidaan määrätä rauhoittavia tai muuta sopivaa lääkitystä. Jos et jaksa töissä, niin lisää sairaslomaa.
On varmaan oltava yhteydessä työterveyteen uuudestaan. Itse halusin palata töihin koska ajattelin sen olevan parempi kuin velloa kotona tuskissaan, mutta en saanut oikein mitään tehtyä kun työni on hyvin paljon keskittymistä ja ajattelua vaativaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus tulee ajatuksista, eli yritän ajatella jotain sellaista että olo helpottuu. Kuulostaa kliseiseltä, mutta tämä on oikeasti totta. Saa surra tietenkin ja voit niitä tunteita käydä läpi, mutta yritä sitten vaikka ajatella ja järkeillä niitä asioita, mitkä eroon johti. Lähde ulos ja tee jotain. Kun heräät ja ahdistus iskee, niin kuuntele vaikka Youtubesta jotain mikä helpottaa, katso jotain leffaa tms. halaus!
jep ahdistukseen auttaa se että tekee jotakin muuta kun pyörittelee sitä eroa jatkuvasti päässä. Ei mitään ohitan kaikki tunteeni settiä, mutta sellaista järkevää muutakin tekemistä kuin itsesääliä sohvalla illasta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa tälläisten eroista järkyttyvien terveydenhuoltomenot 🤷
Samaa mieltä. Jos ei osaa eroa käsitellä ilman järkyttymistä, on syytä pysyä poissa parisuhteista. Maailmassa on kuitenkin kokoajan huomattavasti järkyttävämpiäkin tapahtumia kuin oma ero.
Parisuhde-konsepti voidaan poistaa kokonaan. Joko seurustellaan ilman seksejä avioitumista ja kunnollista perhe-elämää varten tai sitten runkataan yksin viemäriin. Toisen ihmiesn hyväksikäyttö jonain leikkipanovälineenä on sairasta.
Sairauslomalla eron jälkeen kun suhde oli kestänyt pari vuotta? Ei jumalauta. Miten kuvittelet kestäväsi kun läheisesi kuolee?