Mitä järkeä on omistaa asunto?
Niin että iso osa omaisuudesta on kiinni siinä? Kun voisi myös asua vuokralla ja omaisuutta olisi käyttää kaikkeen muuhun paljon enemmän. Ovatko ihmiset tyhmiä?
Kommentit (153)
Mitä te vuokralla asuvat massimiehet ajattelitte tehdä niillä sijoitetuilla miljoonilla sitten eläkeläisenä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, en v*ttuillessani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan omistusasunnon omistajista koskaan saa asunnosta ulosmitattua ostohintaa, lainan korkoja, remontteihin ja kalusteisiin käytettyä rahaa.
Asunnon tai talon hinta voi olla 2-5 kertainen siihen millä ostit asunnon eli käytännössä jokainen myy asunnon/talon hurjasti tappiolla.
Voittajia ovat pankit, remonttiyhtiöt ja asunnon ensimmäinen omistaja.
Tämä väite on kyllä absoluuttinen valhe. Mikään siinä ei pidä paikkaansa.
Ei ole. Sun kannattaa pitkällä aikavälillä ottaa huomioon myös rahanarvonmuutos. Nyrkkisääntönä voisi ajatella että jos ostit vuonna 2003 asunnon 200 000 eurolla, saadaksesi takaisin saman summan lähivuosina, sun pitäisi myydä se asunto noin 300 000 eurolla että saat ns. omasi takaisin. Ei siis edes voittoa. Jos lasket mukaan lainan korot ja muut kulut, joita olet maksanut, silloin sun pitäisi varmasti saada kämppäsi myytyä huomattavasti yli 300 000 eurolla, ja jokainen tajuaa, ettei se ole mahdollista kuin hyvin harvoissa ns. arvoasunnoissa. Jossain periferioissa tuskin saat edes samanarvoista summaa talostasi kun mitä olet vuosikausia maksanut.
Miksi tämä on sinulle ongelma, ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan omistusasunnon omistajista koskaan saa asunnosta ulosmitattua ostohintaa, lainan korkoja, remontteihin ja kalusteisiin käytettyä rahaa.
Asunnon tai talon hinta voi olla 2-5 kertainen siihen millä ostit asunnon eli käytännössä jokainen myy asunnon/talon hurjasti tappiolla.
Voittajia ovat pankit, remonttiyhtiöt ja asunnon ensimmäinen omistaja.
Tämä väite on kyllä absoluuttinen valhe. Mikään siinä ei pidä paikkaansa.
Ei ole. Sun kannattaa pitkällä aikavälillä ottaa huomioon myös rahanarvonmuutos. Nyrkkisääntönä voisi ajatella että jos ostit vuonna 2003 asunnon 200 000 eurolla, saadaksesi takaisin saman summan lähivuosina, sun pitäisi myydä se asunto noin 300 000 eurolla että saat ns. omasi takaisin. Ei siis edes voittoa. Jos lasket muka
Harva asia on ilmaista. Varsinkaan asuminen.
Emme asu vuokralla, koska haluamme sisustaa asunnon itse, koska haluamme panostaa asumisen laatuun. Aikoinaan on tullut pyörittyä vuokraläävissä ihan riittävästi, joten ei kiitos vuokra-asuntoa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku sen sinunkin vuokra-asuntosi omistaa.
Heka.
Hekalla voisin asua mutten yksityisellä, monistakin syistä..
Harmi, ettei ole helppoa saada sieltä asuntoa omiin tarpeisiin.
Siksi oma.
Asun Hekalla uudisrakennuksessa. Tykkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan omistusasunnon omistajista koskaan saa asunnosta ulosmitattua ostohintaa, lainan korkoja, remontteihin ja kalusteisiin käytettyä rahaa.
Asunnon tai talon hinta voi olla 2-5 kertainen siihen millä ostit asunnon eli käytännössä jokainen myy asunnon/talon hurjasti tappiolla.
Voittajia ovat pankit, remonttiyhtiöt ja asunnon ensimmäinen omistaja.
Tämä väite on kyllä absoluuttinen valhe. Mikään siinä ei pidä paikkaansa.
Ei ole valhe.
Ostat asunnon joka maksaa 100 000 euroa.
Otat lainan 80 000 eurolle ja 20 000 maksat käteisellä.
80 000 euroa 25 vuoden lainalla onkin 120 000 euroa korkoineen.
Siihen päälle vesiputkirempat yms. joihin menee 30 000 euroa.
Pitäisi siis saada asunnosta 250 000 euroa. On
#Matematiikka #yhteenlasku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan omistusasunnon omistajista koskaan saa asunnosta ulosmitattua ostohintaa, lainan korkoja, remontteihin ja kalusteisiin käytettyä rahaa.
Asunnon tai talon hinta voi olla 2-5 kertainen siihen millä ostit asunnon eli käytännössä jokainen myy asunnon/talon hurjasti tappiolla.
Voittajia ovat pankit, remonttiyhtiöt ja asunnon ensimmäinen omistaja.
Tämä väite on kyllä absoluuttinen valhe. Mikään siinä ei pidä paikkaansa.
Ei ole. Sun kannattaa pitkällä aikavälillä ottaa huomioon myös rahanarvonmuutos. Nyrkkisääntönä voisi ajatella että jos ostit vuonna 2003 asunnon 200 000 eurolla, saadaksesi takaisin saman summan lähivuosina, sun pitäisi myydä se asunto noin 300 000 eurolla että saat ns. omasi takaisin. Ei siis edes voittoa. Jos lasket muka
Rahanarvonmuutos vaikuttaa ihan yhtälailla sijoituksiin. Jos nyt pidät tavoitteena, että sinulla on miljoona euroa vuonna 2045, sillä miljoonalla ei saa silloin läheskään yhtä paljon kuin tänään. Oikeastaan tuotto pitäisi olla vähintään 2 miljoonaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei kukaan omistusasunnon omistajista koskaan saa asunnosta ulosmitattua ostohintaa, lainan korkoja, remontteihin ja kalusteisiin käytettyä rahaa.
Asunnon tai talon hinta voi olla 2-5 kertainen siihen millä ostit asunnon eli käytännössä jokainen myy asunnon/talon hurjasti tappiolla.
Voittajia ovat pankit, remonttiyhtiöt ja asunnon ensimmäinen omistaja.
Jep, mutta jossain pitää asua ja mieluiten asun omassa asunnossani, jonka olen fiksusti valinnut valinnut hyvin hoidetusta taloyhtiöstä ja maksanut siitä hinnan, joka sopii omaan budjettiini. Ei mun ole tarkoituskaan saada tästä voittoa sitten joskus kun ehkä tämän myyn. Kunhan saan sen verran rahaa, että on kohtuullinen pesämuna eläkepäiviä varten. Tämä sopii mulle, enkä edes väitä, että pitäisi sopia kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okt asumisen kulut 1300€ per kk lainanlyhennyksen kanssa. Halvin vuokramurju 970€ per kk josta ei jää mitään omaan omistukseen ja se on alle 30 neliöinen koppi.
Hmmmmm, vaikea valinta 🤣
Laskitko 1300 euroon kiinteistöveron, jätemaksut, vesimaksut, sähkölaskut, mahd. tonttivuokrat, ja sen jos maksat jostain pihatöistä, jne. ? Ei taida jäädä 1300 euroon kuussa.
Vuokra-asunnossa (tiedoksesi niissäkin on muita kuin "murjuja" kuten liioittelet) vesi ja sähkö ovat aivan varmasti edullisemmat, ei ole noita muita maksuja ollenkaan, kaikki sisältyy vuokraan.
Olen eri kommentoija. Laskin äsken, että maksan 460€/kk aiemman vastaajan kanssa vastaavia kuluja. Maksan lainan yksin ja asumisen kulut jaan kumppanin kanssa. Laina maksettu 10v kuluttua ja erän pidän matalana, koska sijoitan koko ajan samaan aikaan.
Talo kulttuurihistoriallisesti merkittävässä miljöössä, joten asumismukavuus on kohdillaan.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku sen sinunkin vuokra-asuntosi omistaa.
Heka.
Hekalla on muuten ihan jäätäviä vuokria, vaikka Hekan asuntojen kaiketi pitäisi olla vähävaraisille tarkoitettuja. Kerrostalokaksiostakin saa jo helposti pulittaa yli 900€/kk. Yks mun tuttu maksoi vuosia sitten Lohjalla kaupungin 80 m2 vuokrakolmiosta tonnin kuukaudessa vuokraa. Siis LOHJALLA!
Joo Hekalla on edullisia asuntoja ja vähemmän edullisia. Edulliset ovat niitä vanhoja taloja, joista osa odottaa remppaa. Uudisrakennukset ovat hyviä, mutta näissä usein ne korkeammat vuokrat. Hinta vaihtelee myös asunnon koon mukaan sekä sen mukaan, onko se keskustassa tai lähiöissä.
Nyt kun vapailla markkinoilla vuokrat ovat hieman laskeneet Hekan kalliimmissa asunnoissa ei toteudu enää se vaatimus että vuokrat ovat 38 % vapaita markkinoita edullisemmat. Toki noissa todella kalliissa keskustan tuntuman yksiöissä on usein neliöitäkin enemmän, eli ovat uusia, isoja, n. 44 neliön yksiöitä, jossa uudet sähkölaitteet yms. ja ilmainen netti ja lämmin varasto. Usein parveke tai terassi tai jopa piha alimmassa kerroksessa. Eli tosiasiassa et kyllä löydä Helsingistä helposti tuolla kalliillakaan vuokralla samantasoista.
Turussa päin jotkut asustelevat toisten ihmisten vierastaloissa, se voi olla edullistakin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatellaan, että on 30-vuotias pariskunta ja talouden kuukausituloista on käytettävissä 1500 euroa asumiseen ja sijoituksiin.
Vaihtoehtoina olisi joko asua 500 euron vuokraläävässä seuraavat 20 vuotta ja sijoittaa 1000 euroa kuussa, jotta 50-vuotiaana olisi puolimiljonääri, tai ostaa iso omakotitalo, johon laittaa koko summa. Siinä voisi koko 20 vuotta nauttia hienosta kodista, jossa kasvattaa lapsia ja lopulta omistaisi 50-vuotiaana talon ja maksaisi vain juoksevia kuluja.
Sijoittamisella olisi lopulta rikkaampi, mutta parhaat vuodet ennätti mennä läävässä asuessa. Oliko sen arvoista?
Kumma kun vuokra-asunnot ovat aina lääviä ja murjuja 😂 On sulla kova tarve todistaa ettet olet mokannut.
Omistan useampia ja ensi viikolla yksi myytynä ja tulee kuusinumeroinen summa tilille. Ihan järkevää mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku sen sinunkin vuokra-asuntosi omistaa.
Heka.
Hekalla voisin asua mutten yksityisellä, monistakin syistä..
Harmi, ettei ole helppoa saada sieltä asuntoa omiin tarpeisiin.
Siksi oma.
Asun Hekalla uudisrakennuksessa. Tykkään.
Hekalla asumisessahan on parasta, että asuntoa voi vaihtaa, jos se ei vastaa omia tarpeita. Olen itse vaihtanut asuntoa keskinäisessä vaihdossa kahdesti, ja nykyinen asunto tuntuu kodilta, jossa voisin viihtyä pitkään.
Onneksi, sillä tulorajojen käyttöönoton myötä me lapsettomat keskituloiset Hekan asukkaat emme pysty enää vaihtamaan asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatellaan, että on 30-vuotias pariskunta ja talouden kuukausituloista on käytettävissä 1500 euroa asumiseen ja sijoituksiin.
Vaihtoehtoina olisi joko asua 500 euron vuokraläävässä seuraavat 20 vuotta ja sijoittaa 1000 euroa kuussa, jotta 50-vuotiaana olisi puolimiljonääri, tai ostaa iso omakotitalo, johon laittaa koko summa. Siinä voisi koko 20 vuotta nauttia hienosta kodista, jossa kasvattaa lapsia ja lopulta omistaisi 50-vuotiaana talon ja maksaisi vain juoksevia kuluja.
Sijoittamisella olisi lopulta rikkaampi, mutta parhaat vuodet ennätti mennä läävässä asuessa. Oliko sen arvoista?
Kumma kun vuokra-asunnot ovat aina lääviä ja murjuja 😂 On sulla kova tarve todistaa ettet olet mokannut.
Kerro sitten millaisen (perhe)asunnon saa 500 euron kuukausivuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku sen sinunkin vuokra-asuntosi omistaa.
Heka.
Hekalla on muuten ihan jäätäviä vuokria, vaikka Hekan asuntojen kaiketi pitäisi olla vähävaraisille tarkoitettuja. Kerrostalokaksiostakin saa jo helposti pulittaa yli 900€/kk. Yks mun tuttu maksoi vuosia sitten Lohjalla kaupungin 80 m2 vuokrakolmiosta tonnin kuukaudessa vuokraa. Siis LOHJALLA!
Joo Hekalla on edullisia asuntoja ja vähemmän edullisia. Edulliset ovat niitä vanhoja taloja, joista osa odottaa remppaa. Uudisrakennukset ovat hyviä, mutta näissä usein ne korkeammat vuokrat. Hinta vaihtelee myös asunnon koon mukaan sekä sen mukaan, onko se keskustassa tai lähiöissä.
Nyt kun vapailla markkinoilla vuokrat ovat hieman laskeneet Hekan kalli
Ja kun niihin vanhoihin taloihin tehdään isot rempat, myös vuokratkin niissä nousee. Mun yks kaveri on vajaan vuoden asunut väistöasunnossa ja syksyllä pitäisi päästä takaisin, mutta vielä ei ole tullut tietoa, paljonko vuokra sitten on remontoidussa asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te vuokralla asuvat massimiehet ajattelitte tehdä niillä sijoitetuilla miljoonilla sitten eläkeläisenä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, en v*ttuillessani.
Eihän vuokra-asunnossa tarvitse säästää eläkkeelle asti vaan joka vuosi voi tehdä rahoillaan jotain kivaa. Eikä sitä tarvitse kaikkea tuhlata, mutta rahaa on käytössä.
Hassua, että omistusasunnossa asuvat kuvittelevat elämän alkavan vasta sitten kun velka on vihdoin saatu maksettua, joskus eläkkeellä...
Vierailija kirjoitti:
Emme asu vuokralla, koska haluamme sisustaa asunnon itse, koska haluamme panostaa asumisen laatuun. Aikoinaan on tullut pyörittyä vuokraläävissä ihan riittävästi, joten ei kiitos vuokra-asuntoa enää.
Taas joku surkimus on asunut vuokraläävissä heh heh.
Ja kuvittelee ettei vuokra-asuntoa saisi sisustaa. No olohuoneen lattiaan ei saa porata reikää että saisi siihen nuotion, jos sellaista sisustamista ajattelit.
Taisi olla jossain vuokrafirmassa, jossa saa jopa ilmaiseksi maalit, että voi maalata seinät oman makunsa mukaan.
Ohis.
Kyllä ne kuntien jo pitkän aikaa sitten yhtiöittämät vuokrayhtiöiden pyörittämisen kulut ja peruskorjauksiin varautuminen maksatetaan asukkailla. Byrokratia ja asukkaiden asioiden hoitaminen maksaa työntekijöiden palkkoina vaikka kunta ei olisikaan yhtiöitänyt vuokra-asumista eri yhtiöön. Jos on, niin sitten siitä vielä yleensä seuraa lisää kuluja, koska yhtiölle omistaja (kunta) asettaa tuottotavoitteen ja yhtiön on sitä yritettävä hankkia.
Asuin itse kauan sitten keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa sen kunnan vuokratalossa. Talo oli muuttetaessa uusi ja hyvin varusteltu.
Alussa talo oli vielä suoraan kunnan, mutta sitten kunta yhtiöitti vuokraustoiminnan, jotta se voisi vapaammin toimia kuten yksityiset vuoranantajat ja omistajana sitten odottaa siitä tuottoja kunnan muihin menoihin. Samoin se voi siten siirtää osan velvoittavista sosiaalisen asumisen kuluista yhtiölle, joka ne jakaa kaikkien asukkaiden kesken ja saa nämä kulut siten pois omasta budjetista.
Talot joihin näitä asutettiin asujien, jotka hoitivat vuorkansa vuokratuotto ei riittänyt sen asuntokohteen hoitamisen edellyttämällä tavalla. Ja myös näissä kohteissa vuokralaiset vaihtuivat usein, asuntoja piti remointoida usein, joitta näitä asuntoja voitiin vuokrata jälleen. Nämä alijäämätä sitten jyvitettiin kaikille kunnan omistaman vuokrataloyhtiön vuokralaisille ja vuokrat nousivat tasaisesti vuosi vuodelta.
Talo jossa itse asuin, ei näitä sosiaalitoimiston sijoittamia missään välissä ollut asutettuna. Kunnan vuokrataloissa ja sen yhtiöissä hyvin asiansa hoitavat asuvat asukkaat kaikki maksoivat ylimääräisinä kustannuksina kunnan sosiaalitoimen menoja. Tämän vuoksi vuokrayhtiö nosti vuokraa maksimin joka vuosi maksimin minkä laki salli.
Muutin itse pois viiden vuoden asumisen jälkeen ostamaani asuntoon. Alussa edullisesta kunnan vuokra-asumisesta oli siinä välissä tullut yhtä kallista kun kaupallisten vuokrayhtiöiden vuokra-asumisesta.
Asunnon jonka ostin olen lunastanut jo vuosikymmeniä sitten omakseni. Edelliset tapahtumat sijoittuivat -90 luvulle, joten kyse siitä miten kunnat toimivat ei ole uusi asia.