En enää kestä henkilökohtaisen avustajan työtä
Minä olen aiemmin ollut tämän työn puolestapuhuja ja ajatellut, etteivät avustajia kyykyttävät avustettavat voi olla niin yleisiä kuin väitetään. Nyt olen itse alkanut saada jatkuvaa kiukkua ja haukkumista päälleni töissä, kiitokseksi pitkään työsuhteeseen sitoutumisesta. Avustettava ei aluksi käyttäytynyt niin vaan oli hyvinkin tyytyväinen minuun, tai ainakin luulin hänen olevan tyytyväinen kun hän monesti niin sanoikin. Nykyään minulle tiuskitaan, melkein kaikesta mitä teen löytyy jotain moitittavaa, puhettani matkitaan pilkallisesti, "kaikki muuthan tämän tekevät näin" (eli toisin kuin minä olen tehnyt), se, tämä ja tuo on jäänyt tekemättä, tästä tuli nyt sitä, tätä ja tuota vahinkoa, "ole hiljaa minä en jaksa kuunnella tuollaista turhuutta" (vaikka itse oli kysynyt neuvoa) jne jne.
Olen ollut luotettava, en ole ikinä valittanut työvuoroista, työtehtävistä tai mistään työhön liittyvästä. En ole ikinä kyseenalaistanut sitä, että avustettava on työnantaja ja avustettava päättää miten hänen kodissaan toimitaan. Olen ollut valmis siihen ettei työvuoroja voi ikinä tietää ennalta, olen tullut töihin sairaana kun avustettava on sitä toivonut, olen perunut omia tärkeitä menojani siksi, että avustettava tarvitseekin minua töihin eri aikaan kun on aiemmin sovittu, olen ollut valmis sitoutumaan. Olen tehnyt parhaani, että tekisin asiat juuri kuten avustettava toivoo. Olen suhtautunut arvostavasti avustajan työhön ja toki edelleenkin koen, että se on tärkeää työtä. Voisin itsekin vammautua ja olla avustajan tarpeessa ja tämän olen pyrkinyt työpaikalla muistamaan.
Tiedän, etten minä ole mitään työntekijöiden osaavinta ryhmää, koska jos olisin, niin eipä minun tarvitsisi tehdä näin surkeasti palkattua työtä. Teen kuitenkin parhaani. Ja kaipa avustettavankin pitäisi ymmärtää, että tällaisella palkalla ja työehdoilla ei mitään ammattilaista saa töihin. Palkkaus ei tietenkään ole asia mihin avustettava voi vaikuttaa, mutta esimerkiksi se on, että avustettava voi liittyä Heta-liittoon jolloin työsuhteessa noudatetaan Heta-tessiä, muutenhan ei noudateta mitään työehtosopimusta mikä tekee avustajan asemasta ja myös palkasta paljon huonomman. Ja tätä avustettava ei tee, eikä se johdu siitä ettei hänellä olisi rahaa liittyä Heta-liittoon vaan siitä ettei hän viitsi nähdä ylimääräistä vaivaa.
Tällä hetkellä töihin meneminen ahdistaa todella, mutta irtisanoutuakaan en voi koska sillä tuomitsisin itseni työttömyyteen, ei tällaisena aikana niin heikosti koulutettu (tämä on oma syyni, tiedän kyllä) ihminen kuin minä voi odottaa saavansa töitä kun työttömiä on vaikka kuinka paljon. Ja itse irtisanoutumalla hankkisin vielä karenssinkin itselleni.
Toisaalta olen todella loukkaantunut ja vihainen avustettavalle, toisaalta koen, että olenkin niin huono, ettei minuun voi olla kukaan työnantaja tyytyväinen. En tiedä edes miksi kirjoitin, halusin vain purkaa tätä jonnekin. Mistä tämä voisi edes johtua, että minusta on nyt tullut avustettavan mielestä ilmeisen huono työntekijä? Mikään muistisairaus hänellä ei ole, siitä ei ole mitään viitettä ja läheisiään kohtaan hän on kuten aina ennenkin. Eli minä olen se ongelma hänelle.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda avustettavaa, tuolla alalla kyllä löytyy töitä hakevalle. Äläkä jää kuuntelemaan syyllistämistä avustettavan harmituksesta, hän on itse käytöksellään aiheuttanut tilanteen. Etsikööt uuden avustajan.
Olen miettinyt tätä, mutta pelkään, että tilalle tulisi samanlaisia hankaluuksia. Haluaisin kokonaan eroon avustajan työstä, koska se tilanne, että avustettava on samalla työnantaja on todella kuormittava avustajalle. Vaikka ymmärränkin miksi avustettavat haluavat olla työnantajia. Varmaan itsekin haluaisin olla jos vammautuisin, mutta avustajan kannalta se ei vain useinkaan toimi. Liian tiivis suhde ihmiseen, joka on työnantajasi.
Aivan älytöntä selittelyä, valitusta ja tietämättömyyttä. Suurin osa vammaisista nimenomaan ei halua toimia ty
Se että haluaa itse päättää asioista ja olla työnantaja ei tarkoita, että ihminen olisi siihen kykeneväinen. Voi olla aivovamma tai ei löydy voimia tai osaamista. Myös omaiset voivat toivoa, ettei vammainen ryhdy työnantajaksi. Se etten maininnut, etteivät kaikki vammaiset ole välittäviin yrityksiin tyytyväisiä ei tarkoitan, etten ole asiasta tietoinen. Tunnut reagoivan voimakkaasti ja ottavan tämän asian aika henkilökohtaisesti.
Avaajan kannattaa etsiä uusi työ ja sitten irtisanoutua. Hakemuksia vetämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda avustettavaa, tuolla alalla kyllä löytyy töitä hakevalle. Äläkä jää kuuntelemaan syyllistämistä avustettavan harmituksesta, hän on itse käytöksellään aiheuttanut tilanteen. Etsikööt uuden avustajan.
Olen miettinyt tätä, mutta pelkään, että tilalle tulisi samanlaisia hankaluuksia. Haluaisin kokonaan eroon avustajan työstä, koska se tilanne, että avustettava on samalla työnantaja on todella kuormittava avustajalle. Vaikka ymmärränkin miksi avustettavat haluavat olla työnantajia. Varmaan itsekin haluaisin olla jos vammautuisin, mutta avustajan kannalta se ei vain useinkaan toimi. Liian tiivis suhde ihmiseen, joka on työnantajasi.
Aivan älytöntä selittelyä, valitusta ja tietämättömyyttä.
Anteeksi nyt, mutta sinä (jos se siis olet sinä, joka tästä jankkasit) olet haukkunut minua trolliksi todella aggressiiviseen sävyyn ja yrittänyt pakottaa minut jotenkin todistamaan, että olen avustaja ja kun en oman etuni vuoksi voi, olet haukkunut lisää. Ja minä otan henkilökohtaisesti? Pahoittelut jos luulen sinua nyt toiseksi kirjoittajaksi, mutta jos se olet sinä niin ihmettelen kyllä.
Olen hyvin tietoinen siitä, etteivät kaikki vammaiset ole halustaan huolimatta kykeneviä toimimaan työnantajina, mutta alkuperäinen väitteesihän koski kyllä sitä, että vammaiset eivät sinun mukaasi juuri haluaisi olla työnantajia ja tätä käytit perusteluna sille, että minä en voi olla avustaja kun en sitä tiedä. Kyse oli siis halusta, ei kyvystä. Toiseksi on sanottava, että vaikka kykenemättömiä on, niin suurin osa liikuntavammaisista on kyllä täysin järjissään olevia aikuisia ihmisiä, joilla ei ole mitään kognitiivista estettä ymmärtää työnantajan velvollisuuksia. Aivovamma on oma lukunsa, mutta millä tavalla vaikkapa halvaantuminen, näkövamma, kuulovamma, ms-tauti jne estäisivät työnantajan roolin ymmärtämisen?
Edelliseen lisäyksenä, liikuntavammaisista ja muilla tavoilla fyysisesti vammaisista.
Vierailija kirjoitti:
Lähde opiskelemaan niin pääset tuosta tilanteestasi irti ja saat paremman ammatin jossa jaksaa henkisesti paremmin.
Ap:n kannattaisi lähteä opiskelemaan jo senkin vuoksi, että hän on täydellinen kirjoittaja. Hänen kirjallinen osaamisensa menee hukkaan avustajana työskennellessä. Minulle ei mene millään läpi hänen väitteensä, että "emmääää osaa muuta, emmää mittää tiedä, mitä määä nyt muutakaan hommaa saisin, tämmönen yksinkertainen ihminen.."
Vierailija kirjoitti:
Pyöritin kolmea avustettavaa yhtä aikaa vuoden pari. Täytyy kyllä anoa että ei enää jaksaisi yli 30-vuotiaana. On se sen verran raskasta henkisesti.
Miten olet voinut olla kolmessa paikkaa yhtäaikaa? Ja miksi pyörittää niitä avustettavia?
Kyllähän tuohon väsyisi kuka hyvänsä.
Itsellä taas hyviä kokemuksia. Kehitysvammaisten kanssa vapaa-ajan avustusta ja seniorien kanssa pyykkäämistä, siivousta, kaupassa käyntiä jne.
Huomenna mennään tansseihin avustettavani kanssa. Saatan jopa pyörittää häntä hetken,mutta en sentään vuosikaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Edelliseen lisäyksenä, liikuntavammaisista ja muilla tavoilla fyysisesti vammaisista.
Tarkoitatko liikuntarajoitteisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde opiskelemaan niin pääset tuosta tilanteestasi irti ja saat paremman ammatin jossa jaksaa henkisesti paremmin.
Ap:n kannattaisi lähteä opiskelemaan jo senkin vuoksi, että hän on täydellinen kirjoittaja. Hänen kirjallinen osaamisensa menee hukkaan avustajana työskennellessä. Minulle ei mene millään läpi hänen väitteensä, että "emmääää osaa muuta, emmää mittää tiedä, mitä määä nyt muutakaan hommaa saisin, tämmönen yksinkertainen ihminen.."
Kiitos kehuista, mutta itse en vain pysty näkemään asiaa näin. En ole ikinä ajatellut, että kyky tuottaa sujuvaa ja jotakuinkin kieliopillisesti oikeaa tekstiä (kyllä niitä virheitäkin teksteissäni on) olisi mitenkään erikoista. Sitä taitoahan opetetaan peruskoulussa. Luku- ja kirjoitustaidon rappeutumisesta on kyllä hälyttäviä merkkejä nyky-yhteiskunnassa, mutta en vain mitenkään pysty uskomaan, että minun kirjoitustaitoni olisi jotakin mainitsemisen arvoista edes nykyisessä tilanteessa.
En tiedä, mikä olisi se työ, joka olisi minulle sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Onko firmoilta helppoa saada suunnilleen kokopäiväistä oikeasti vakituista avustettavaa vai ovatko nämä enimmäkseen nollatuntisopimuksia? Koska olen saanut sen kuvan, että ovat ja siihen en ryhdy, liian epävarmaa.
Itsellä nollatuntisipimus. Olen tyytyväinen. Se suojelee myös minua eli voin lähteä vaikka heti.
Hoidan työni hyvin ja meillä avustettavan kanssa synkkää, joten miksi irtisanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko firmoilta helppoa saada suunnilleen kokopäiväistä oikeasti vakituista avustettavaa vai ovatko nämä enimmäkseen nollatuntisopimuksia? Koska olen saanut sen kuvan, että ovat ja siihen en ryhdy, liian epävarmaa.
Itsellä nollatuntisipimus. Olen tyytyväinen. Se suojelee myös minua eli voin lähteä vaikka heti.
Hoidan työni hyvin ja meillä avustettavan kanssa synkkää, joten miksi irtisanoa.
Olen näissä asioissa niin turvallisuushakuinen ihminen, että en vain voisi ryhtyä nollatuntisopimukseen jos muutakin on tarjolla. Siinä työnantajalla ei ole mitään velvoitteita tarjota työntekijälle tiettyä määrää työtä.
Olen toiminut pienen Down-lapsen henkilökohtaisena avustajana päiväkodissa. Yksi elämäni parhaimpia työsuhteita, monella tavoin.
Aikusen henkkariksi en ikinä pystyisi enkä haluaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda avustettavaa, tuolla alalla kyllä löytyy töitä hakevalle. Äläkä jää kuuntelemaan syyllistämistä avustettavan harmituksesta, hän on itse käytöksellään aiheuttanut tilanteen. Etsikööt uuden avustajan.
Olen miettinyt tätä, mutta pelkään, että tilalle tulisi samanlaisia hankaluuksia. Haluaisin kokonaan eroon avustajan työstä, koska se tilanne, että avustettava on samalla työnantaja on todella kuormittava avustajalle. Vaikka ymmärränkin miksi avustettavat haluavat olla työnantajia. Varmaan itsekin haluaisin olla jos vammautuisin, mutta avustajan kannalta se ei vain useinkaan toimi. Liian tiivis suhde ihmiseen, joka on työnantajasi.
Aivan älytön
En ollut minä. Täällä taitaa olla useampi, jotka eivät ihan usko tätä aloitusta ja sen moninaisia selityksiä. Raivokas suhtautumisesi ja muiden kommentoijien vähättely ei ainakaan lisää uskottavuuttasi. Yrität todistella muiden olevan väärässä ymmärtämättä, että omat selityksesi ontuvat pahasti eli projisoit epäilyttävästi.
Aloittaja mikä oli motiivisi aloittaa tämä ketju? Haetko vertaistukea vai ratkaisua hankalaan tilanteeseen vai haluatko ottaa kantaa avustajien vaikeaan tilanteeseen vai nykyiseen poliittiseen tilanteeseen?
Millaisia vastauksia sait muilla keskustelupalstoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda avustettavaa, tuolla alalla kyllä löytyy töitä hakevalle. Äläkä jää kuuntelemaan syyllistämistä avustettavan harmituksesta, hän on itse käytöksellään aiheuttanut tilanteen. Etsikööt uuden avustajan.
Olen miettinyt tätä, mutta pelkään, että tilalle tulisi samanlaisia hankaluuksia. Haluaisin kokonaan eroon avustajan työstä, koska se tilanne, että avustettava on samalla työnantaja on todella kuormittava avustajalle. Vaikka ymmärränkin miksi avustettavat haluavat olla työnantajia. Varmaan itsekin haluaisin olla jos vammautuisin, mutta avustajan kannalta se ei vain useinkaan toimi. Liian tiivis suhde ihmiseen, joka on ty
Okei. Minä olen raivokas, vaikka minua on nimitelty täällä, minulle on kiroiltu ja perusteltuihin vastauksiini on annettu "höpö höpö" -tyylisiä vasta-argumentteja. Okei. Minä siis olen raivokas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöritin kolmea avustettavaa yhtä aikaa vuoden pari. Täytyy kyllä anoa että ei enää jaksaisi yli 30-vuotiaana. On se sen verran raskasta henkisesti.
Miten olet voinut olla kolmessa paikkaa yhtäaikaa? Ja miksi pyörittää niitä avustettavia?
Kyllähän tuohon väsyisi kuka hyvänsä.
Itsellä taas hyviä kokemuksia. Kehitysvammaisten kanssa vapaa-ajan avustusta ja seniorien kanssa pyykkäämistä, siivousta, kaupassa käyntiä jne.
Huomenna mennään tansseihin avustettavani kanssa. Saatan jopa pyörittää häntä hetken,mutta en sentään vuosikaupalla.
Ihan hyvin voi olla kolme samaan aikaan, joillain on useampiakin. Monet tarvitsevat avustajaa vain kerran viikossa, ja siten voi käydä useammassa paikkaa vaikka joka päivä. Miten et tuota ymmärrä jos sulla kokemustakin?
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja mikä oli motiivisi aloittaa tämä ketju? Haetko vertaistukea vai ratkaisua hankalaan tilanteeseen vai haluatko ottaa kantaa avustajien vaikeaan tilanteeseen vai nykyiseen poliittiseen tilanteeseen?
Millaisia vastauksia sait muilla keskustelupalstoilla?
Lähinnä vertaistukea tai jotain ratkaisua tilanteeseen ("etsi uusi työ" ei ole ratkaisu, koska eipä niitä tuosta vain etsitä ja olen yrittänytkin onnistumatta). Poliittista tilannetta kommentoin vain ja ainoastaan siksi, että yritin kertoa ihmisille, kun asiasta minulta kysyttiin, syitä sille, että en uskalla vain lähteä ja jäädä työttömäksi. Yhtään enempää en siitä viitsisi kinastella koska se ei ole tämän keskustelun aihe, mutta minähän en ole tämän keskustelun ainoa kommentoija joten ei ole täysin minun päätettävissäni mihin tämä keskustelu ajautuu.
Sain ihan asiallisia vastauksia, en yhtään trollisyytöstä, muualta, mutta ikävä kyllä se keskustelupalsta on melko kuollut nykyisin, joten ajattelin, että täältä saisi enemmän näkemyksiä. Ilmeisesti tänne kirjoittaminen oli kuitenkin virhe ja koska kirjoitukseni selvästi loukkasi useampiakin kommentoijia niin eiköhän ole parempi antaa tämän pudota. Jostain syystä ihan asialliseen ja avustettavaakin jollain lailla ymmärtävään sävyyn kirjoitettua pohdintaa ongelmallisesta avustussuhteesta siedetään täällä paljon huonommin kuin monta kertaa palstalla olleita kirjoituksia, joissa kaikki avustettavat ja vammaiset ylipäänsä haukutaan aivan törkyiseen sävyyn. Tai sitten olen tosiaan itse täysin asiaton ja myös täysin kykenemätön näkemään sitä itse, en tiedä.
Minulla ei ole alasta omaa kokemusta mutta tietoa kyllä. En ymmärrä, miksi jotkut tuntuvat suuttuneen tästä ketjusta ja kyseenalaistaneen ap:n kertoman. Ap:n kirjoittamassa ei ole mitään epäjohdonmukaista tai sellaista, mikä alaa tuntevalle tai varsinkaan ulkopuoliselle vaikuttaisi epätodelta. Tilanne on sellainen, joka vaatii purkamista, mutta työyhteisön ja ulkopuolisen tuen puutteessa sitä on vaikea tehdä, ja tietosuojasyistä ylipäänsä.
En voi kuin sanoa, että tsemppiä. Tuollaista kohtelua ei pitäisi kenenkään sietää. Huonoja päiviä on kaikilla, mutta jatkuva tiuskiminen, nälviminen ja oikuttelu ei ole oikein, varsinkaan työnantajalta, jolla myös on velvollisuuksia sinua kohtaan.
Voisit käydä ammatinvalintapsykologilla, jos et tiedä, mihin sinusta olisi. Mikä tahansa työ nykyiseen verrattuna olisi varmaan parannus sekä työolojen, palkan että oman asemasi puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Olen toiminut pienen Down-lapsen henkilökohtaisena avustajana päiväkodissa. Yksi elämäni parhaimpia työsuhteita, monella tavoin.
Aikusen henkkariksi en ikinä pystyisi enkä haluaisikaan.
Kehitysvammaisten ja varsinkin lasten avustaminen voisi olla oikein kivaakin työtä. Yleensä näille ei vain ole lähellekään täyttä työaikaa avustamista.
Ongelma on, että työnantajan asemaan asetetaan ihminen, joka ei useinkaan ole koskaan ollut itse työelämässä, ei kykene olemaan esimies ja työsuojelua ei ole. Minusta nämä naurettavat työnantaja-asetelmat pitäisi lopettaa ja avustajan esimies pitäisi olla sote-puolella. Tällöin sieltä voitaisiin myös tarjota työsuojelua ja puhuttelua avustettavalle. Ei kenenkään tarvitse olla toisen haukuttavana ja kyllä vammautuneillekin pitää vetää rajat käytökselle.
Eihän missään muuallakaan vaikka hoitotyössä se hoidettava ole sinun pomosi ja työnantajasi.
Onko firmoilta helppoa saada suunnilleen kokopäiväistä oikeasti vakituista avustettavaa vai ovatko nämä enimmäkseen nollatuntisopimuksia? Koska olen saanut sen kuvan, että ovat ja siihen en ryhdy, liian epävarmaa.