Lue keskustelun säännöt.
Mies on vihjaillut hankkivansa koiranpennun lahjaksi, stressaavaa!
06.05.2025 |
Taustatietona, että minulla on kaksi koiraa. Hankin ne 18-21-vuotiaana eli melkein heti omaan kotiin muutettuani ja ne ovat nyt 16- ja 19-vuotiaita eli sanoisin, että elämänsä ehtoopuolella. Rakastan koiriani ja olen pitänyt heistä hyvää huolta, mutta toisaalta olen kokenut myös, että ne ovat tietyillä tavoin rajoittaneet elämääni koko aikuisikäni (matkustelu ei käy päinsä jos ei löydy hoitopaikkaa ja ylipäätään tekemiset pitää aina suunnitella niin, että kotona on käytävä vähintäänkin ulkoiluttamassa koiria yms). Olen nykyiselle miesystävälleni kertonut, että kun näistä koirista aika jättää, niin en enää lemmikkejä hanki, koska haluan nauttia matkustelusta ja elämästä, joka ei pyöri lemmikkien pissatusaikataulujen ympärillä.
Miehellä itsellään ei ole mitään lemmikkejä, mutta hän on koiraihminen ja on nyt jostakin syystä innostunut ajatuksesta, että hankkisin koiranpennun. Olen sanonut hänelle useampaan kertaan, että minä henkkoht en ole kiinnostunut enää hankkimaan mitään lemmikkiä vastuulleni näiden jälkeen. Hän kuitenkin puhuu tästä koiranpentuasiasta siihen sävyyn, että minä hankkisin koiran ja hän sitten voisi lellitellä, hoivata ja ulkoiluttaa sitä eikä niin, että hän haluaisi nimenomaan itselleen oman koiran. Asumme erillämme. Hän tekee pitkää työpäivää, joten luulen, että hän tiedostaa, ettei itse pystyisi tarjoamaan koiralle tarpeeksi säännöllistä elämää ja seuraa. Minä sen sijaan teen hyvinkin joustavaa etätyötä.
Nyt ihan lähiaikoina hän on alkanut vähän säännöllisemmin vihjailemaan, että mitä jos löytyisi joku kasvattaja, jolla olisi kesälle suunniteltu pentue ja hänen onnistuisi varata pentu. Hän näyttää minulle koiranpentujen kuvia ja sanoo, että enhän minä tuollaiselle voisi sanoa "ei" (olen eläinrakas, joten hän on todnäk oikeassa, mutta en vain ole kiinnostunut uudesta 20-vuotisesta sitoutumisesta). Olen huolestunut, että hän on tehnyt jo jonkun varauksen, kun vihjailee, että ei nyt suunnitella mitään reissuja kesälle ja enhän luovu mistään vanhojen koirieni tavaroista, kun niistä aika jättää (molemmat ovat korkeasta iästään huolimatta ihan perusterveitä, joten en ylipäätään tiedä milloin se päivä tulee).
En tiedä miten voisin enää selvemmin sanoa, että minä en ole kiinnostunut uudesta lemmikistä (luonnollisesti hän on vapaa hankkimaan vaikka kotipossun jos itse sen majoittaa ja huolehtii). Emme ole asiasta tapelleet tai mitenkään ilmiriidoissa, ihan asiallisia keskusteluja käyty puolin ja toisin.
Onko teille koskaan hankittu lemmikkiä lahjana ja miten olette reagoineet?
Kommentit (117)
Onneksi tämä ap:n mies ei ole hevosharrastuksesta pitävä. Hauska tarina kuitenkin. ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tämä ap:n mies ei ole hevosharrastuksesta pitävä. Hauska tarina kuitenkin. ;D
Hevonen kiinnostaisi kyllä enemmän kuin koira. Oma hevonen olisi ihana, mutta se vasta on kallista ja työlästä hommaa. Enkä sitäkään jaksaisi päivittäin tehdä. Siksi ratsastankin muiden omistamilla ja hoitamilla hevosilla maksua vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä tulevaisuuden reissut ovat, jotka kotihiirimiestä huolettavat? Onko siis ajatuksissa lähteä viikoksi Teneriffalle vai neljäksi kuukaudeksi Aasiaan reppureissaamaan?
En ole mitään tarkemmin suunnitellut, mutta minulle riittää ihan viikko-pari jossakin muissa maisemissa. En haikaile eksotiikkaa tai nauti helteestä, joten aika lähelle eurooppaan unelmakohteeni sijoittuvat. Lisäksi haaveilen viikonloppureissuista kotosuomessa. Ei sen villimpää.
AP
No mutta mikä ihme näissä miestä huolettaa? Kai se nyt pari viikkoa pärjää siellä itsekseen? Jotenkin hölmö ajatusmalli, että koira lahjoitettaisiin, ettei reissuun pääse, kyllähän tuollaiset reissut onnistuu vaikka koira olisikin. Enkä siis nyt tarkoita, että aloittajan pitäisi se pentu ottaa kun ei sitä kerran halua, mutta miksi ei lähtisi reissuun jo vaikka nyt heti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16v ja 19v piskit? Justjoo XDDD
No, omat koirani elivät 14 ja 15 vuotta ja olivat niitä parjattuja lyttykuonoja. Suomenpystykorvat ja lapinkoirat esimerkiksi hyvinkin voivat noin 20 vuotta elää.
No eivät elä. Suomen pystykorvakin elää tavallisesti vain 12-14 vuotta. Ei todellakaan hyvin voi elää 20 vuotta. Onko teillä sumentunut käsitys minkä ikäisiksi koirat nykyään elävät? Joo joku pystykorva voi elää ehkä 17-vuotiaaksi tai lapinkoira just ja just 18-vuotiaaksi, mutta tuokin erittäin harvinaista.
Niin tavallisesti ja keskimäärin. Aina joku yksilö voi elää vanhemmaksi.
19v koira? Koita keksiä parempaa v atipää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä rotuiset ap:n koirat ovat, kun ovat noin vanhoiksi eläneet?
Meillä on kaksi koiraa, jotka ovat todella rakkaita, mutta olemme päättäneet, että näiden jälkeen eletään sitten ilman koiraa ainakin useampi vuosi, jotta voidaan koko perheenä matkustella. Vaikka olen koko ikäni ollut ns.koiraihminen.
Jos joku ostaisi minulle koiran lahjaksi, niin palauttaisin sen kasvattajalle samantien! Siitä on valtava vastuu ja muutenkin haluaisin itse valita mistä linjoista koiran edes otan. Hyi mikä ajatuskin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauhea litania itsestään selvästä asiasta. En viitsinyt lukea loppuun.
19 -vuotiaan iän kohdalla tuli selväksi satuilijalla menneen kissat ja koirat sekaisin. No, huomenna uusi yritys uudella tarinalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelijöille tiedoksi, että vanhemmillani on ollut kaksi koiraa, joista toinen eli 19vuotiaaksi ja toinen 17vuotiaaksi. On heillä ollut myös 12 ja 13vuotiaiksi eläneet koirat. Vanhaksi eläneet olivat pientä rotua ja loppuajasta oli kyllä ties mitä terveysongelmaa.
Omat koirani taas ovat eläneet vanhimmillaan 13vuotiaaksi, mutta toisaalta itse en katsele myöskään vanhuuden vaivoja yhtä pitkään kuin vanhempani, vaan ns.päästän pois jos kipulääkkeistä yms. huolimatta on vaikkapa nivelvaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Minkä rotuiset ap:n koirat ovat, kun ovat noin vanhoiksi eläneet?
Molemmat ovat sekarotuisia. Toinen on rekisteröimätön villakoira ja toisessa on ainakin beaglea ja perhoskoiraa.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä rotu elää 20v ? Mulla koirat yleensä menehtyneet 10-12v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä tulevaisuuden reissut ovat, jotka kotihiirimiestä huolettavat? Onko siis ajatuksissa lähteä viikoksi Teneriffalle vai neljäksi kuukaudeksi Aasiaan reppureissaamaan?
En ole mitään tarkemmin suunnitellut, mutta minulle riittää ihan viikko-pari jossakin muissa maisemissa. En haikaile eksotiikkaa tai nauti helteestä, joten aika lähelle eurooppaan unelmakohteeni sijoittuvat. Lisäksi haaveilen viikonloppureissuista kotosuomessa. Ei sen villimpää.
AP
No mutta mikä ihme näissä miestä huolettaa? Kai se nyt pari viikkoa pärjää siellä itsekseen? Jotenkin hölmö ajatusmalli, että koira lahjoitettaisiin, ettei reissuun pääse, kyllähän tuollaiset reissut onnistuu vaikka koira olisikin. Enkä siis nyt tarkoita, että aloittajan pitäisi se pentu ottaa kun ei sitä kerran halua, mu
Ja siis huomasin, että tuossa on väärin ymmärtämisen mahdollisuus. Siis kai se mies pärjää kaksi viikkoa yksinään. Koiraa nyt ei tietenkään jätetä kahdeksi viikoksi yksin. Ja jos ei ole tuon pitemmistä reissuista kuin viikon tai kahden reissut, niin kyllähän nuo onnistuisivat jo nyt, kun koirille hankkii hoitajan tai hoitopaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä tulevaisuuden reissut ovat, jotka kotihiirimiestä huolettavat? Onko siis ajatuksissa lähteä viikoksi Teneriffalle vai neljäksi kuukaudeksi Aasiaan reppureissaamaan?
En ole mitään tarkemmin suunnitellut, mutta minulle riittää ihan viikko-pari jossakin muissa maisemissa. En haikaile eksotiikkaa tai nauti helteestä, joten aika lähelle eurooppaan unelmakohteeni sijoittuvat. Lisäksi haaveilen viikonloppureissuista kotosuomessa. Ei sen villimpää.
AP
No mutta mikä ihme näissä miestä huolettaa? Kai se nyt pari viikkoa pärjää siellä itsekseen? Jotenkin hölmö ajatusmalli, että koira lahjoitettaisiin, ettei reissuun pääse, kyllähän tuollaiset reissut onnistuu vaikka koira olisikin. Enkä siis nyt tarkoita, että aloittajan pitäisi se pentu ottaa kun ei sitä kerran halua, mu
Siihen minun on paha ottaa kantaa; mies ei ole siis ilmaissut minulle, että hänellä olisi mitään matkailua vastaan. Hän vain itse on kotona viihtyvää sorttia. Muistelee kyllä lämmöllä jotain menneitä reissujansa, mutta ei ole ainakaan ääneen haaveillut mistään tulevaisuuden matkoista.
Lähivuosina en ole viitsinyt lähteä reissuun sen takia, koska koirani ovat jo vanhoja ja pelkään, että niille tulee jotakin terveysongelmia reissuni aikana. Niiden nuoruusaikoina toki kävin muutamilla viikonloppumatkoilla, mutta kahdelle koiralle on ollut vaikea löytää hoitajaa, koska ihmisillä on omat menonsa, lemmikkinsä ja rajoitteensa (esimerkiksi allergiaa). Koirahoitoloita joskus tutkin, mutta koska toinen koirani on kova stressaamaan muita koiria ja toinen on riistaviettinen (=karkausriski jos kävelyttäjä ei ole valppaana), niin en usko, että olisin pystynyt rentoutumaan matkalla kun olisin ajatellut niitä vieraassa paikassa muiden koirien ympäröimänä.
AP
Koiralla mies voi kätevästi sitoa AP:n kodin lisäksi myös itseensä. On paljon ikävämpi erota, jos pitää samalla luopua lemmikistäkin. Siinä vaiheessa se koira nimittäin olisi takuulla miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä tulevaisuuden reissut ovat, jotka kotihiirimiestä huolettavat? Onko siis ajatuksissa lähteä viikoksi Teneriffalle vai neljäksi kuukaudeksi Aasiaan reppureissaamaan?
En ole mitään tarkemmin suunnitellut, mutta minulle riittää ihan viikko-pari jossakin muissa maisemissa. En haikaile eksotiikkaa tai nauti helteestä, joten aika lähelle eurooppaan unelmakohteeni sijoittuvat. Lisäksi haaveilen viikonloppureissuista kotosuomessa. Ei sen villimpää.
AP
No mutta mikä ihme näissä miestä huolettaa? Kai se nyt pari viikkoa pärjää siellä itsekseen? Jotenkin hölmö ajatusmalli, että koira lahjoitettaisiin, ettei reissuun pääse, kyllähän tuollaiset reissut onnistuu vaikka koira olisikin. Enkä siis nyt tarkoita, että aloittajan p
Kaikki ihmset eivät ole "normaaleja", tasapainoisia ja hyvinkäyttäytyviä. Populaatiossa on myös kontrolloivia, itseensä sitovia, tarvitsevia, manipuloivia jne. Ei kuulosta normaalilta tuo touhu, mitä ap:n mies nyt puuhaa. Joten silloin siirrytään tuonne ongelmakäyttäytyjien puolelle miettimään, mistä voisi olla kysymys.
Eläintä ei voi eikä pidä ostaa *yllätys*lahjaksi.
Minun mieheni tietää että olen kovan luokan koiraharrastaja ja että haluan lisää koiria. Hän tietää jopa roduistani linjat ja kasvattajat joita suosin, mutta ei silti ikinä yllättäisi minua pennulla!
Sen sijaan hän on sanonut, että heti kun on sopiva pentu tai kiinnostava kodinvaihtaja niin hän osallistuu sen hankintaan mielellään ja lähtee kuskiksi hakemaan sen.
Aloittajan tapauksessa tämä pentuhan ei edes olisi oikeasti lahja aloittajalle vaan mies pitää koirista ja tykkäisi että hänen kumppanilla olisi pentu jota helliä, vaikka kyseinen kumppani on selkeästi ilmaissut, etteivät uudet lemmikit tässä elämäntilanteessa enää kiinnosta kun vanhuskoirista aika jättää!