Lue keskustelun säännöt.
Mies on vihjaillut hankkivansa koiranpennun lahjaksi, stressaavaa!
06.05.2025 |
Taustatietona, että minulla on kaksi koiraa. Hankin ne 18-21-vuotiaana eli melkein heti omaan kotiin muutettuani ja ne ovat nyt 16- ja 19-vuotiaita eli sanoisin, että elämänsä ehtoopuolella. Rakastan koiriani ja olen pitänyt heistä hyvää huolta, mutta toisaalta olen kokenut myös, että ne ovat tietyillä tavoin rajoittaneet elämääni koko aikuisikäni (matkustelu ei käy päinsä jos ei löydy hoitopaikkaa ja ylipäätään tekemiset pitää aina suunnitella niin, että kotona on käytävä vähintäänkin ulkoiluttamassa koiria yms). Olen nykyiselle miesystävälleni kertonut, että kun näistä koirista aika jättää, niin en enää lemmikkejä hanki, koska haluan nauttia matkustelusta ja elämästä, joka ei pyöri lemmikkien pissatusaikataulujen ympärillä.
Miehellä itsellään ei ole mitään lemmikkejä, mutta hän on koiraihminen ja on nyt jostakin syystä innostunut ajatuksesta, että hankkisin koiranpennun. Olen sanonut hänelle useampaan kertaan, että minä henkkoht en ole kiinnostunut enää hankkimaan mitään lemmikkiä vastuulleni näiden jälkeen. Hän kuitenkin puhuu tästä koiranpentuasiasta siihen sävyyn, että minä hankkisin koiran ja hän sitten voisi lellitellä, hoivata ja ulkoiluttaa sitä eikä niin, että hän haluaisi nimenomaan itselleen oman koiran. Asumme erillämme. Hän tekee pitkää työpäivää, joten luulen, että hän tiedostaa, ettei itse pystyisi tarjoamaan koiralle tarpeeksi säännöllistä elämää ja seuraa. Minä sen sijaan teen hyvinkin joustavaa etätyötä.
Nyt ihan lähiaikoina hän on alkanut vähän säännöllisemmin vihjailemaan, että mitä jos löytyisi joku kasvattaja, jolla olisi kesälle suunniteltu pentue ja hänen onnistuisi varata pentu. Hän näyttää minulle koiranpentujen kuvia ja sanoo, että enhän minä tuollaiselle voisi sanoa "ei" (olen eläinrakas, joten hän on todnäk oikeassa, mutta en vain ole kiinnostunut uudesta 20-vuotisesta sitoutumisesta). Olen huolestunut, että hän on tehnyt jo jonkun varauksen, kun vihjailee, että ei nyt suunnitella mitään reissuja kesälle ja enhän luovu mistään vanhojen koirieni tavaroista, kun niistä aika jättää (molemmat ovat korkeasta iästään huolimatta ihan perusterveitä, joten en ylipäätään tiedä milloin se päivä tulee).
En tiedä miten voisin enää selvemmin sanoa, että minä en ole kiinnostunut uudesta lemmikistä (luonnollisesti hän on vapaa hankkimaan vaikka kotipossun jos itse sen majoittaa ja huolehtii). Emme ole asiasta tapelleet tai mitenkään ilmiriidoissa, ihan asiallisia keskusteluja käyty puolin ja toisin.
Onko teille koskaan hankittu lemmikkiä lahjana ja miten olette reagoineet?
Kommentit (117)
Entiselle työkaverille hänen kaverinsa ostivat kissan lahjaksi. Ei työkaveri edes kissaa ollut suunnitellut hankkivansa. Hänen ystävänsä tekivät ikävän yllätyksen. No työkaveri päätti pitää kissan, kun asui omakotitalossa ja hän antoi kissan kulkea vapaana ulkona. No työkaveri kuoli ennen tätä kissaa ja sitten kissalle piti etsiä uusi koti ja eläinhoitolan kautta tämä uusi koti sitten löytyi. Mutta ihan järjetön synttärilahja oli tämä.
Sen sijaan en usko, että joku kasvattaja myisi pennn jollekin vaan, joka on ostamassa pentua lahjaksi.
Kissoja on varmaan helpompi ostaa noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua tosissaan suututtaa. Nyt vaan teet asian selväksi että ottaa sen koiran itselleen. Niin että vastuu on hänellä. Ei sun nimiin. Itselläni kolme lemmikkiä ja yksi on seniori. Lisää ei tule. Nuorin on 10-vuotias. Missään ei ole käyty lemmikkien takia.
Ei missään nimessä kahden noin iäkkään seniorikoiran sekaan pentua! Erittäin huono idea! Vaikka koirat olisivatkin hyväkuntoisia, niin se kaiken aikaa häsläävä pentu on todella suuri rasite.
Koirat ovat olleet elämääsi ihanan rajoittava tekijä miehen mielestä. Kun koirat on ruokittava, ulkoilutettava ja hankittava hoitaja jos lähdet jonnekin, ovat liikkeesi ja arkesi on ollut ennalta-arvattavaa. Mies haluaa asian jatkuvan niin ja hankkii sinulle uuden pallon jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Entiselle työkaverille hänen kaverinsa ostivat kissan lahjaksi. Ei työkaveri edes kissaa ollut suunnitellut hankkivansa. Hänen ystävänsä tekivät ikävän yllätyksen. No työkaveri päätti pitää kissan, kun asui omakotitalossa ja hän antoi kissan kulkea vapaana ulkona. No työkaveri kuoli ennen tätä kissaa ja sitten kissalle piti etsiä uusi koti ja eläinhoitolan kautta tämä uusi koti sitten löytyi. Mutta ihan järjetön synttärilahja oli tämä.
Sen sijaan en usko, että joku kasvattaja myisi pennn jollekin vaan, joka on ostamassa pentua lahjaksi.
Kissoja on varmaan helpompi ostaa noin.
Pentutehtaat myy. Niille on ihan se ja sama mitä pennulle käy. Ottavat rahat ja sitten prepaid liittymä sulkeutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan varmasti sulla on 19-vuotias koira. Kiva provo taas.
Ja "arvelee, että olisi elämänsä ehtoopuolella" :D
Vastuun siirtämistä toiselle kun itse haluaa nauttia eläimen seurasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koirat ovat olleet elämääsi ihanan rajoittava tekijä miehen mielestä. Kun koirat on ruokittava, ulkoilutettava ja hankittava hoitaja jos lähdet jonnekin, ovat liikkeesi ja arkesi on ollut ennalta-arvattavaa. Mies haluaa asian jatkuvan niin ja hankkii sinulle uuden pallon jalkaan.
No nyt keulitaan !!!! Lisää kaasua!! Paska mies.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei saa sidottua sinua kotiin lapsella niin pakottaa ottamaan uuden rakin hoidettavaksi. Ei tuo mitään muuta ole. Se haluaa vain kontrolloida sinua ja ajankäyttöäsi.
Mulla on kokemusta tällaisesta, ei ole yhtään kaukaa haettu teoria! Kun kerroin exälleni, että kun mulla ei koiraa enää ole niin haluan elää vapaammin, kuten esimerkiksi matkustella ja tehdä vaikka päiväretkiä niin sen eka ajatus oli, että luovunko siitäkin jos haluan mukamas niin vapaasti elää. En tiedä rinnastiko ittensä koiraan vai tulkitsiko vähän väärin ajatukseni vapaammasta elämästä. Ite ajattelin lähinnä etten halua enää kuormittaa läheisiäni hoitopyynnöillä tai joutua aina ulos lähtiessä katselemaan kelloa että millon pitää lähtee käyttään koiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä hankkisin pennun, elämä ilman koiraa on todella yksinäinen ja koira tuo myös paljon hyödyllisiä rutiineja ja liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan varmasti sulla on 19-vuotias koira. Kiva provo taas.
Ja "arvelee, että olisi elämänsä ehtoopuolella" :D
Voiko koira elää noin vanhaksi ja olla vielä terve. Kissa voi elää mutta ei ksit koira?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei missään nimessä lahjaksi. Kerro että joka hankkii lemmikin, ottaa siitä täyden vastuun. Voit osallistua ulkoilutikseen joskus mutta mies vastaa ulkoilutuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koirat ovat olleet elämääsi ihanan rajoittava tekijä miehen mielestä. Kun koirat on ruokittava, ulkoilutettava ja hankittava hoitaja jos lähdet jonnekin, ovat liikkeesi ja arkesi on ollut ennalta-arvattavaa. Mies haluaa asian jatkuvan niin ja hankkii sinulle uuden pallon jalkaan.
Kuinka joku voi ajatella toisesta näin rumasti. Mies- ja erityisesti parisuhdevihaa
Vierailija kirjoitti:
Mä hankkisin pennun, elämä ilman koiraa on todella yksinäinen ja koira tuo myös paljon hyödyllisiä rutiineja ja liikuntaa.
Ehkä sulla.
Tuttavaperhe hankki koiran ja nyt villiä ja rajua nuorta koiraa kukaan ei halua ottaa hoidettavaksi eikä sitä voisi kokemattomille antaakaan. Ovat nyt miehensä kanssa joka päivä sidottuja koiran hoitamiseen, eivät pääse matkoille jne. Ja tätä ainakin 10 vuotta vielä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan varmasti sulla on 19-vuotias koira. Kiva provo taas.
Eihän tuo ole mitenkään poikkeuksellista. Meillä lapsuudenkoira eli 21-vuotiaaksi. Tietysti riippuu rodusta, hoidosta ja tuuristakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ihan varmasti sulla on 19-vuotias koira. Kiva provo taas.
Ja "arvelee, että olisi elämänsä ehtoopuolella" :D
Voiko koira elää noin vanhaksi ja olla vielä terve. Kissa voi elää mutta ei ksit koira?
Teoriassa joku tosi pieni koira voi elää noin vanhaksi, mutta on se muumion näköinen ja toinen jalka haudassa ollut jo vuosia, eikä vasta ehtoopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka antaa eläimen lahjaksi, on yksinkertaisesti tyhmä.
Höpö höpö. Pitää tuntea se lahjan saaja - huono lahja ainoastaan jos elukka ei lahjan saajalle sovi.
Minä en kyllä voisi hankkia eläintä lahjaksi yhtään kenellekään. Sen, joka eläimeen sitoutuu, on oltava mukava päätöksenteossa ja valinnassa, koska kyseessä ei ole esine vaan yksilö, elävä olento, johon muodostuu tunnepitoinen vuorovaikutussuhde. Eläimen antaminen lahjana kuin tavaraa on esineellistävää, kuin kyseessä olisi hyödyke.
Joo. Koiranpentu viestii kyllä harkintakyvyttömyydestä enkä tarkoittanut että se olis fiksu lahja. Tarkoitin vaan, että lahjahevosen suuhun ei ole katsomista. Varsinkin kun jokainen voi itse vaikuttaa lahjatoiveillaan ja puheillaan siihen millaisia lahjoja saa.