Exän reaktio yhteydenottoon teki surumieliseksi
Olen onnellisesti avoliitossa hyvän miehen kanssa. Tätä ennen olen seurustellut vakavasti kerran. Tuosta on jo useita vuosia aikaa. Erosimme tuon poikaystävän kanssa hyvissä väleissä, ja alkuun tapasimme vähän väliä, kävimme mm. syömässä. Se sitten luonnostaan väheni ja väheni, ja nyt en ole nähnyt häntä pariin vuoteen. Hänkin seurustelee tahollaan. En tiedä hänen elämästään muuta kuin sen, mitä joskus sosiaalisen median kautta välittyy minulle saakka.
Useimmiten en tietenkään ajattele koko tyyppiä, mutta jokin aika sitten vanhojen valokuvien katseleminen sai aikaan ihmeellisiä tunteita. Koko se aika, kun olin hänen kanssaan, tuntuu täysin epätodelliselta. En jotenkin edes kunnolla muista yhteistä asuntoamme tai yhteiselämäämme muutenkaan. Se tuntuu kuvitelmalta, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Päädyin kysymään häneltä viestitse, miten hänellä menee. Hän vastasi yhdellä sanalla että hyvin menee. Kysyin tarkentavasti, asuuko hän vielä samalla paikkakunnalla kuin ennen, eikä hän enää vastannut. Annoin sitten olla.
Tuon jälkeen hän on ollut mielessäni vähän väliä. Ihmeellistä, että olen viettänyt elämästäni useamman vuoden ihmisen kanssa, joka on nyt noin etäinen. Ja miksiköhän hän ei halunnut keskustella ollenkaan? Hänellä on siihen toki oikeus, minusta olisi vaan ollut hauskaa vaihtaa muutama sana. En todellakaan kaipaa häntä edes ystäväksi, mutta silti tuli jotenkin surumielinen olo siitä, että olimme joskus niin tärkeät toisillemme, ja nyt aivan yhdentekeviä. Tai no, minua kyllä olisi kiinnostanut jutella vähän ja kuulla mitä hänen elämässään on tapahtunut. Emme ole koskaan riidelleet pahasti, olemme vain vuosien aikana lakanneet pitämästä yhteyttä.
On vaikea edes täsmentää, millaisia tunteita pääni sisällä liikkuu. Entisen elämän muisteleminen teki olon hieman epämukavaksi, kun se kaikki ei edes tunnu minun elämältäni enää. Minäkö tosiaan asuin siinä kaupunkikaksiossa silloisen mieheni kanssa, minäkö tosiaan ruokin yhteisen akvaarion kaloja ja virkkasin päiväpeittoa parisänkyymme? Ehkä myös vähän loukkaannuin, kun hän on ilmeisesti tehnyt päätöksen ettemme ole enää yhteyksissä. En kyllä sitä aikonutkaan, olisi vain ollut kiva kuulla missä hän nykyään asuu, on töissä ja sellaisia perusasioita.
Oletteko te muut vain jättäneet entiset kumppanit kokonaan ajatuksistanne?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat erittäin onnelliselta ja tasapainoiselta
Jep 😂😂 (aloittaja varmaan ottaa tän todesta)
Ei sinun pääsi sisälset pohdinnat ja ongelmat kuuluu hänelle yhtään. Minäkään en jaksanut lukea sun koko juttua kun päätin kommentoida
Vierailija kirjoitti:
Onnellisesti avioliitossa ja viestittelet exälle?
Miten vastataan YHDELLÄ sanalla "hyvin menee"?
Olet varmaankin blondi?
Kysyjä: "Miten menee?"
Vastaaja: "Hyvin."
Ole hyvä.
Hei. Nyt ei millään pahalla mutta ihmiset ovat erilaisia. Itse en exiä kaipaa/tarvitse/ikävöi millään tavalla. Yhdenkin kanssa oli 12v suhde takana johon mahtui paljon kaikkea. Mitään suurempia riitoja ei tullut vaan suhde päättyi. Ei kiinnosta pätkäkään toisten elämä tai eletty oma elämä. Muistelen toki joskus menneitä asioita mutta en ala elämään muistoissa. Nokka kohti uusia seikkailuja. Nykyhetkellä on merkitystä ja menneellä ei niin kauheasti.
Itse olen juuri tällainen ihminen, joka saattaa ottaa vuosien jälkeen yhteyttä exään tai esimerkiksi johonkin vanhaan kaveriin ihan vaan kysyäkseen mitä kuuluu ja vaihtaakseen muutaman sanan. Joidenkin exieni kanssa pidän säännöllisen epäsäännöllisesti yhteyttä ja joskus muutaman vuoden välein ehkä nähdään ihan kaverillisissa merkeissä. Puolisoani tämä ei onneksi häiritse eikä hän pidä sitä uhkana sen enempää kuin minäkään hänen entistä elämäänsä. AP:n tapauksessa uskoisin, että hänen exänsä puolisoa se taas haittaa ja ex oli siksi vähäsanainen.
Häneltä puuttuu alkeellisimmatkin käytöstavat. Viesteihin vastataan aina, jos siinä ei ole mitään loukkaavaa.
Olen jättänyt juu.
Parin entisen kanssa olen ollut tekemisissä ja todennut, ettei olisi kannattanut. Se on laittanut miettimään myös sitä, miksi on alun alkaenkaa ollut missään tekemisissä ko. tyypin kanssa.
Ylipäätään suosittelen sinulle lopettamaan menneiden haikailun ja ns. taustapeiliin vilkuilun. Etsi elämääsi uusia asioita, anna menneiden olla.
"AP:n tapauksessa uskoisin, että hänen exänsä puolisoa se taas haittaa ja ex oli siksi vähäsanainen."
Vielä todennäköisempää on, että ex ei ihan itse halunnut olla yhteyksissä aloittajan kanssa, saati kertoa kuulumisiaan ja asuinpaikkaansa. Ei näissä yleensä nyxä ole syypää.
Vierailija kirjoitti:
"AP:n tapauksessa uskoisin, että hänen exänsä puolisoa se taas haittaa ja ex oli siksi vähäsanainen."
Vielä todennäköisempää on, että ex ei ihan itse halunnut olla yhteyksissä aloittajan kanssa, saati kertoa kuulumisiaan ja asuinpaikkaansa. Ei näissä yleensä nyxä ole syypää.
Tämä. Ihmisillä on myös oma tahto.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen juuri tällainen ihminen, joka saattaa ottaa vuosien jälkeen yhteyttä exään tai esimerkiksi johonkin vanhaan kaveriin ihan vaan kysyäkseen mitä kuuluu ja vaihtaakseen muutaman sanan. Joidenkin exieni kanssa pidän säännöllisen epäsäännöllisesti yhteyttä ja joskus muutaman vuoden välein ehkä nähdään ihan kaverillisissa merkeissä. Puolisoani tämä ei onneksi häiritse eikä hän pidä sitä uhkana sen enempää kuin minäkään hänen entistä elämäänsä. AP:n tapauksessa uskoisin, että hänen exänsä puolisoa se taas haittaa ja ex oli siksi vähäsanainen.
En ymmärrä miksi ei voi tyytyä vastaukseen, että hyvin menee. Alatko sinä kaivella syvemmin, etkä tyydy yksinkertaiseen vastaukseen? Jos sanotaan, että hyvin menee, niin minkä hemmetin takia pitää alkaa kaivella vielä lisää? Ei kaikkia kiinnosta jutustella enää eksänsä kanssa eikä siinä ole mitään tekemistä nykyiselllä puolisolla. Jotain käytöstapoja teidän uteluillanne kiitos. EVVK
Jos minä olisin aloittajan ex, olisin näyttänyt viestin miehelleni huvittuneena, sitten poistanut sen ja laittanut numeron estoon. Ihan riippumatta siitä oliko viestin perässä exän nimi, tai etten tiedä keneltä se on.
Minä vaadin, että vaimon pitää hävittää kaikki kuvat menneistä miehistään puhelimestaan. Ne ei kuulu meidän yhteiseen elämään mitenkään ja se olisi loukkaus minua kohtaan jos pitäisi kuvia vielä mukanaan ja niitä välillä katselisi. Melkoisesti suutuin kun löysin vaimon puhelimesta vuosien yhteiselon jälkeen kuvan exästään pelkkä pyyhe päällään sohvalla jalat levällään istuen. Vaimo vain vaikeana selitti että ei tiedä miten sellainen vielä siellä oli. Poistettiin yhdessä kuva.
Vierailija kirjoitti:
Minä vaadin, että vaimon pitää hävittää kaikki kuvat menneistä miehistään puhelimestaan. Ne ei kuulu meidän yhteiseen elämään mitenkään ja se olisi loukkaus minua kohtaan jos pitäisi kuvia vielä mukanaan ja niitä välillä katselisi. Melkoisesti suutuin kun löysin vaimon puhelimesta vuosien yhteiselon jälkeen kuvan exästään pelkkä pyyhe päällään sohvalla jalat levällään istuen. Vaimo vain vaikeana selitti että ei tiedä miten sellainen vielä siellä oli. Poistettiin yhdessä kuva.
Me ollaan tavattu nuorina, ennen kännyköitä, mutta oli itsestäänselvää että exien valokuvat hävitetään kun yhteen muutettiin. Ei niitä uuteen yhteiseen kotiin halunnut kumpikaan.
Mitä exympi sitä sexympi?