Seniori, miksi jätät jälkipolville riesaksi hirveät määrät tavaraa?
Eikö se olisi sen vastuulla, joka nuo tavarat on hankkinut, vähintään karsia niitä runsaasti ennen kuin tämän maailman jättää? Jos ei itse jaksa sitä tehdä, niin apua löytyy varmasti.
Todella ahdistavaa perijöille alkaa tyhjentämään arvottoman rojun täyttämää taloa.
Kommentit (367)
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te seniorit, joilla on paljon tavaraa, olleet ikinä tyhjentämässä tavaran täyttämää kotia? Se työn määrä voi olla aivan järjetön, mikäli asukas ei ole eläessään tehnyt mitään karsimista.
Siinäpä sinulle surutyötä 😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roinan jättämien "perinnöksi" on joko ajattelemattomuutta, tai sitten se on hamstraamista (kykenemättömyyttä luopua) tai piittaamattomuutta siitä, mitä jättää taakseen muiden kontolle. Itse olen törmännyt näihin ajattelutapoihin siinä, miksi niitä omia nurkkia ei siivota.
Mitä se roina on, jota vanhuksilla on kodeissaan? Saako sen viedä sekajätteeseen?
Kaikkea mahdollista, joko käyttökelpoista tai täysin tarpeetonta, alkaen tyhjistä mehukaistereista ja pakasterasioista, tai ylimääräisistä tekstiileistä, astioista, työkaluista jne. Kaikkea olen nähnyt.
Kuinka monta pakasterasiaa saa pitää? Ja voinko heittää työkalut menemään, vai onko parempi että yritän myydä ne ja annan rahat sinull
Samaa mietin vähän kauhuissani. Tyhjensin toisen pakastimen ja samalla inventoin pakasterasioiden määrän. 50 litraa mustikoita tarvitsee 100 pakastusrasiaa, mutta niitäkö ei nyt saakaan olla jemmassa, vaan pitää tehdä kuolinsiivous, heittää rasiat roskiin ja ostaa kesällä uudet? Ihanan kallista elää nuorison suosimalla tavalla. Ei ihme, että aina on rahat lopussa, kun tavaran hamstraaminen ei ole sopivaa.
Usein tarvitsee, jotta saadaan talo/asunto myyntiin, että pystyy maksamaan perintöverot!! Ja jos asuu vuokralla, niin sitten vasta kiirus on.
Perintöverot tulevat maksettavaksi vasta melkein vuoden päästä kuolemasta. Niiden määrittämiseksi on tehtävä perukirjoitus parin kuukauden kuluessa kuolemasta, mutta siihenkin usein anotaan lisäaikaa, koska tarvuttavien dokumenttien tilaaminen ja saaminen on hidasta. Vuokrasopimuksen, sähkösopimuksen jne. irtisanominenkin vaatii todisteet kuolinpesän osakkuudesta, vaktakirjat muilta osakkailta jne. Tolkuttoman työläs homma.
Jos elinaikanaan terveys sallii, kannattaa tehdä mahdollisimman paljon karsimista ja järkeistämistä jälkipolven urakkaa helpottaakseen.
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä teille nuoriso puuhaa ja tekemistä. Te kermaperseet kuskaatte kaiken tietenkin kaatopaikalle.
Tietenkin. Mitä sitä tekisi lohkeilleilla Sotkan 90-luvun lastulevyhuonekaluilla. Onhan ne niin arvokkaita.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te seniorit, joilla on paljon tavaraa, olleet ikinä tyhjentämässä tavaran täyttämää kotia? Se työn määrä voi olla aivan järjetön, mikäli asukas ei ole eläessään tehnyt mitään karsimista.
En ole enkä koskaan aio ollakaan. En halua mitään vanhempieni irtaimistosta, joten tilaan vain jonkun firman tyhjentämään, kun sen aika on.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te seniorit, joilla on paljon tavaraa, olleet ikinä tyhjentämässä tavaran täyttämää kotia? Se työn määrä voi olla aivan järjetön, mikäli asukas ei ole eläessään tehnyt mitään karsimista.
Sata viestiä ketjussa, ja vieläkin jankutetaan hirveästä hommasta. Kerro nyt vihdoin, mikset voi antaa tyhjennystä ammattilaisen tehtäväksi. Rahat löytyy vainajan tililtä.
Perikunnan mökiltä raahasin kaatikselle, kierrätykseen ja poltin varmaan 10m3 rojua.
Parittomia suksia, sauvoja, rikkipoljettuja kenkiä, purkkeja, vaatteita jne. Kun joku kysyi, mitä se roju on. Kaikkea mahdollista, jota on kuviteltu joskus tarvittavan, mutta ikinä ei.
Omien vanhempien valokuvat pitää tietysti säästää ja ylimääräiset astiat annetaan lapsille kuin viedään punaisen ristin konttiin. Ne myy ne ja saa rahaa tulipalossa kaiken menettäneille tai orvoksi jääneille. Ehkä naapurisi ilahtuu kun saa säilytysrasiat tai kattiloita. Lamppuja. Tai SPR . Kierrätyskeskus ja SPR ottaa myyntiin hyväkuntoista tavaraa joten pyyhi pölyt pois. Monet nuoret ostaa niistä ensiastiat. Ja huonekalut. Opiskelijat. SPR kontti ottaa myyntiin myös kodinkoneet kuin ne ämpärit ja kirjoja. Lähiöissä käy varkaita asunnoissa niin käsilaukku kuin verhot kuin kenkiä ovat varastaneet huonolla omalla tunnolla kun liikkuu se vaatii huumeita .
Minä en jätä mitään ,rahat ryypään itse ja taloni,metsäni,tonttini myyn ja lahjoitan vähävaraisille juopoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roinan jättämien "perinnöksi" on joko ajattelemattomuutta, tai sitten se on hamstraamista (kykenemättömyyttä luopua) tai piittaamattomuutta siitä, mitä jättää taakseen muiden kontolle. Itse olen törmännyt näihin ajattelutapoihin siinä, miksi niitä omia nurkkia ei siivota.
Mitä se roina on, jota vanhuksilla on kodeissaan? Saako sen viedä sekajätteeseen?
Kaikkea mahdollista, joko käyttökelpoista tai täysin tarpeetonta, alkaen tyhjistä mehukaistereista ja pakasterasioista, tai ylimääräisistä tekstiileistä, astioista, työkaluista jne. Kaikkea olen nähnyt.
Vanhat tekstiilit, mikäli säilytetty hyvin ja puhtaina ovat nykyään arvokkaita. Hyvää laatua. Niistä on kohta kova kysyntä. Mikäli ovat luonnonkuitua. Moni hakisi mielellään, kun vain ilmoitatte. Moni käsityöläinen tekee vaatteita, laukkuja ym.
Hikipajojen homeiset jumpperit yms. vaatteet ovat kammotus.
Juniori, tiesitkö että saatat kuolla itse ennen senioria? Sitten et saakaan perintöä etkä sitä kuolin siivottua asuntoa. Elämästä ei näet koskaan voi olla varma.
Ymmärrän, että käsitys turhasta tavarasta voi olla sukupolvien välillä erilainen, mutta itselleni turhaa ovat kaikki mitä ei ikinä käytetä, vaan ovat olleet vuosikausia kaapissa, vintillä tai varastossa. Näitä on tyypillisesti esim. seuraavat tavarat:
- vanhat astiat ja astiastot
- vaatteet ja kodintekstiilit
- kirjat ja lehdet
- levyt, kasetit
- vanha elektroniikka
- harrastustavarat harrastuksista, jotka ovat jääneet taakse vuosikausia sitten
jne jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roinan jättämien "perinnöksi" on joko ajattelemattomuutta, tai sitten se on hamstraamista (kykenemättömyyttä luopua) tai piittaamattomuutta siitä, mitä jättää taakseen muiden kontolle. Itse olen törmännyt näihin ajattelutapoihin siinä, miksi niitä omia nurkkia ei siivota.
Mitä se roina on, jota vanhuksilla on kodeissaan? Saako sen viedä sekajätteeseen?
Kaikkea mahdollista, joko käyttökelpoista tai täysin tarpeetonta, alkaen tyhjistä mehukaistereista ja pakasterasioista, tai ylimääräisistä tekstiileistä, astioista, työkaluista jne. Kaikkea olen nähnyt.
Kuinka monta pakasterasiaa saa pitää? Ja voinko heittää työkalut menemään, vai onko p
Samaa mietin. Nää nuoret on varmaan samoja, joiden pitää joka vuosi ostaa uudet joulukoristeet, kun edellisen joulun koristeet heitettiin heti joulun jälkeen roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roinan jättämien "perinnöksi" on joko ajattelemattomuutta, tai sitten se on hamstraamista (kykenemättömyyttä luopua) tai piittaamattomuutta siitä, mitä jättää taakseen muiden kontolle. Itse olen törmännyt näihin ajattelutapoihin siinä, miksi niitä omia nurkkia ei siivota.
Mitä se roina on, jota vanhuksilla on kodeissaan? Saako sen viedä sekajätteeseen?
Kaikkea mahdollista, joko käyttökelpoista tai täysin tarpeetonta, alkaen tyhjistä mehukaistereista ja pakasterasioista, tai ylimääräisistä tekstiileistä, astioista, työkaluista jne. Kaikkea olen nähnyt.
Vanhat tekstiilit, mikäli säilytetty hyvin ja puhtaina ovat nykyään arvokkaita. Hyvää laatua. Niistä on kohta kova kysyntä. Mikäli ovat
Kuten reikäiset, homeiset ja parsitut pöytäliinat suoraan 60-luvulta. Todella arvokkaita!
Tää on hyvä esimerkki : saatetaan joskus tarvita. Saman opin kotoa. Nyt olen karsinut kaiken turhan, myynyt myyntikuntoiset ja ostan vain pakon edessä jotain. Ruokaa toki päivittäin. Helpompi olla, kun tietää mitä kaapeista löytyy ja löytää etsimänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kerännyt ja harrastanut ikäni vanhoja autoja traktoreita ja vastaavaa eli rompetta on ja paljon. Olen alta 60-vuotias ja sairaseläkkeellä työtapaturman takia. Olen pyytänyt pojiltani apua että auttaisivat enimmän tavara määrän hävityksessä ja jos voisivat puolestani laittaa arvokkaampia myyntiin. Eivät ehdi koskaan joten heidän riesaksi jää. Itse en enää paljoa pysty tekemään.
eikös niitä yrityksiäkin ole jotka tulee kotipihalta hakemaan ne kamat pois ja rahat handuun? Juu käteen jää vähemmän kun yksitellen myymällä, mutta homma tulisi hoidetuksi. Turha siinä on poikia pistämään myymään näitä yksi kerrallaan.
Kyllä! Tulevat hakemaan nimenomaan koti pihalta. Harmi vaan että kaikki tavarat on hallissa talleissa ja varastoissa. Lisäksi entisöityjä autoja traktoreita kalliita täysin ehjiä työkaluja en halua myydä romuksi. Kaikki tavarat on sisätiloissa hyvässä järjestyksessä. Pihalla ei romua ole lukuunottamatta hallintakana olevia varaosa koneita ja tarverauta läjää. Neki pitäisi siirtää että romumies pääsisi ne hiioppiautolla hakemaan. No kyllä pojat sen sitte aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon heittänyt arvokkaitakin suoraan roskiin ,mitään en jätä.
No tämä taas on pelkästään typerää ja ilkeää.
"Yhyy yhyy, en halua siivota tavaroitasi. Yhyy yhyy, olet ilkeä jos heität tavaroitasi pois."
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te seniorit, joilla on paljon tavaraa, olleet ikinä tyhjentämässä tavaran täyttämää kotia? Se työn määrä voi olla aivan järjetön, mikäli asukas ei ole eläessään tehnyt mitään karsimista.
Teen sitä työkseni tai oikeastaan huvikseni. Olen ollut tyhjentämässä noin 50 kotia ja vaikeinta on toimia omaisten kanssa, jotka ensin eivät halua mitään, mutta jotka meidän ilmestyttyämme paikalle haluavat nähdä, mitä vielä löytyy. He ovat siis jo hakeneet henkilökohtaiset tavarat kuten korut tai valokuvat, loppu jää meille.
Käytännössä työ on pelkkää lajittelua ja siihen tulee rutiini. Meillä on erikseen ns. arvotavaravastaava, joka ottaa erikseen selkeästi myyntikelpoiset esineet ja tarvittaessa auttaa muita määrittämään tavaran loppusijoituksen. Tyhjennys tehdään huone/kaappi kerrallaan ja sitä helpottaa, kun kaatopaikkajäte siirretään kuljetukseen heti, kun jätesäkki/jätesäiliö on täynnä. Osa tavaroista käydään läpi tarkemmin (esim, liinavaatteiden välissä voi olla rahaa, liinavaatteet menevät paikalliselle löytöeläinkodille tai myyntiin) ja osa laitetaan sellaisenaan roskiin (esim. kylpyhuoneessa olevat esineet, olivatpa ne pyyhkeitä tai hammasharjoja). Vain amatööri punnitsee jokaisen esineen kohdalla säästötarvetta, meillä ammattilaisilla ei ole mitään tunteita tavaroita kohtaan. Se on ihan sama, onko pakastusrasioita 1 kpl vai 480.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että käsitys turhasta tavarasta voi olla sukupolvien välillä erilainen, mutta itselleni turhaa ovat kaikki mitä ei ikinä käytetä, vaan ovat olleet vuosikausia kaapissa, vintillä tai varastossa. Näitä on tyypillisesti esim. seuraavat tavarat:
- vanhat astiat ja astiastot
- vaatteet ja kodintekstiilit
- kirjat ja lehdet
- levyt, kasetit
- vanha elektroniikka
- harrastustavarat harrastuksista, jotka ovat jääneet taakse vuosikausia sitten
jne jne
Ei sitten tullut mieleen raha ja vaikka levyjen arvo,arvokaita astioita kuljetko silmät ja korvat kiini?
Ihmisiä kuolee sodassa satunnaisesti, ei pelkästään sotilaita. Russakka tykkää erityisesti pommittaa siviilejä. Voit unohtaa puheet elämästä 100-vuotiaaksi.