Tuntuu että olen masentuneen mieheni omaishoitaja

Vierailija kirjoitti:

Mies joka puhuu ikävistä tunteistaan ja ahdistuksestaan. Voiko vastenmielisempää ajatusta ollakaan.

Jätä se sika. Ansaitset parempaa. 

Aika sarkastinen kommentti. Kyse ei ole siitä, etteikö voi tunteistaan ja ahdistuksestaan puhua, vaan siitä että niissä tunteissa ,itsesäälissä ja menneisyydessä vellotaan kyllästymiseen saakka. Ja vaikka puoliso yrittäisi miten auttaa ja kuunnella, niin niitä ratkaisuja ei hyväksytä sieltä masentuneen puolelta. Sitten vielä haukutaan ja syyllistetään päälle. Ei tuollaista jaksa vuodesta toiseen.     

Joo, jätin viiden vuoden jälkeen masentuneen miehen koska meinasin sairastua itsekkin. Sieltä mustasta aukosta on todella vaikea päästä pois. En tiedä ansaitsenko parempaa vai mitä, mutta jatkuvaa loukkaamista, syyttelyä ja katkeruutta en kyllä ansainnut.

Vierailija kirjoitti:

Mies joka puhuu ikävistä tunteistaan ja ahdistuksestaan. Voiko vastenmielisempää ajatusta ollakaan.

Jätä se sika. Ansaitset parempaa. 

Yritäppäs itse elää miehen kanssa, jolla on sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö että epävakaa persoonallisuushäiriö. Kyllä siinä hetken mietti jo omien ranteitten auki vetämistä, ja varsinkin kun mies ei halunnut ammattiapua mistään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä jäädä masentuneen kumppanin omaishoitajaksi. Jätin vaimoni kun hänelle tuli masennus. Haluan iloisen naisen ja sellaisen löysinkin.

Sinun olisi pitänyt huolehtia vaimostasi ja kunnioittaa liittoanne.

 

Aina kannattaa jättää. Sinullekin voi käydä niin.

Ensin pitää yrittää auttaa. Sen jälkeen päättää, mitä tekee.

Psyykenhäiriö ei ole mikään tekosyy kohdella puolisoa huonosti. On masentuneita ja on itsesäälissä vellovia, koko maailmalle oloaan kostavia masentuneita, mutta ei kenenkään tarvitse olla huonon olon purkupaikka. Jos ei puhe auta niin lopulta kannattaa vain lähteä. Ihmisellä on oltava joku vastuu käytöksestään vaikka olisikin alhossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Vaikeasti masentunut ei tosiaan ymmärrä ottaa huomioon, että vetää myös sen terveen (?) puolison mielialaa ja toimintakykyä alaspäin. Ei kukaan ole niin vahva että jaksaa päivittäin tuollaista kuunnella ja säilyy vahvana ja positiivisena. Ap 

Kyllä tuollaisessa on muutakin kuin vakavaa masennusta taustalla. Masennus ja ahdistus ovat kiinteä osa persoonallisuushäiriöitä. Ja on oikeasti aika häiriintynyttä käytöstä että vaatii puolisoaan toimimaan terapeuttina/äitinä itselleen. Ei tee sitä pahuuttaan mutta minkäänlaista itsereflektiokykyä ja vastuunottokykyä itsestä ei näytä olevan.

Se on ihan totta, että Suomessa ajatellaan, ettei ihmisellä on vastuu vain itsestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä on aika itsekästä ajattelua. En jätä vaimoani, vaikka hän on usein rasittava ongelmiensa vuoksi ja vaikka tämä lisääntyisi nykyisestä miten paljon. Elätän perheen ja huolehdin siitä, koska muunlainen toiminta olisi itsekästä. Lisäksi avioliitto on Jumalan edessä vannottu lupaus, joten sen lopettaminen olisi todella vakava synti. Puhumattakaan lapsille koituvista ongelmista. Sama pätee myös toisin päin, eli huonossa tilassa olevaa miestä pitäisi tukea eikä hylätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exäni yritti tuota. Hän tosin muuttui äärimmäisen ilkeäksi, jos hänen kannattelulleen ei omistautunut ja suorittanut sitä 100sesti. Hän uskoi parantuvansa, jos minä vain "puhuisin oikein" hänelle. 

Onneksi on ex.

Tyypillinen itsekäs mt-ongelmainen mies. 

Joskus voi käydä myös niin, että nainen ikään kuin projisoi oman pahan olonsa ahdistuneen miehen syyksi oikeuttakseen moraalittomat tekonsa. Haluaa siis käytännössä haluaa säälittävän ja ryhdittömän miehen, jollainen hänen isänsäkin saattoi olla. Miehen ahdistus voi myös johtua ainakin osittain tavasta, jolla nainen kohtelee häntä.

Aikanaan tuli vietettyä aikaa sellaisen naisen kanssa. Monien vuosien suhde ylläpiti ongelmia. Naisessa oli myös hyvin paljon narsistisia ja jopa sadistisia ominaisuuksia. Suhteen loputtu

Niin, tai sitten kalusit kaiken toisesta irti ja otit kaiken hyödyn itsellesi. Näitäkin nähty. Miehen tarve kyykyttää voi todella paljon paheta mielenterveyssyistä. Ihan yhtä helvettiä yhtään vakavammin sairaan kanssa. 

Vaikeinta on tunnistaa missä menee raja. On totta että miehen elämässä on tapahtunut vaikeita asioita ja isoja menetyksiä. Pitäähän niitä voida käsitellä kotona. Mutta jos viikkojen, kuukausien ja vuosien jälkeen vatvotaan ikäviä asioita... joita ei enää millään tavalla voi muuttaa. Itse en halua heittää kaikkea energiaani hukkaan tuohon märehtimiseen. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta on tunnistaa missä menee raja. On totta että miehen elämässä on tapahtunut vaikeita asioita ja isoja menetyksiä. Pitäähän niitä voida käsitellä kotona. Mutta jos viikkojen, kuukausien ja vuosien jälkeen vatvotaan ikäviä asioita... joita ei enää millään tavalla voi muuttaa. Itse en halua heittää kaikkea energiaani hukkaan tuohon märehtimiseen. Ap 

Mä ymmärrän sua AP. Voiko olla kotoa opittu tapa? Mun oma vanhempi on sellainen, että analysoi kaikkea ja ihan vain juttelee vuosikausia vanhoista ikävistä asioista. 

Tein sitä itsekin nuorempana, mutta sain siitä palautetta ja vähensin märehtimistä huomattavasti. Mulla oli ystäviä, jotka märehtivät samalla tavalla ja kun etenin omassa elämässä, näiden ystävien kanssa yhteydenpito jäi. Eräs ei pystynyt ymmärtämään, eikä pitänyt muutoksestani. Aina kun oltiin tekemisissä, oli kiinnostunut vain siitä, mikä mulla on huonosti. Ei koskaan nähnyt onnistumisia.

Tää meni nyt ihan sivuraiteille, mutta masentunut ja siinä märehtivä henkilö elää pää pussissa menneisyydessä.

Tällaista ihmistä tuskin auttaa, jos ympärillä olevat loputtomasti menevät mukaan masentuneen mielenmaisemiin.

Masentuneellakin voi mennä vähän paremmin, mikäli oppii elämään hetkessä.

Pidemmän päälle ei ole ok, jos vaatii muita ihmistä kannattelemaan omia tunteitaan. Hyvässä suhteessa molemmat tekevät tunnetyötä, tai suhde ajautuu kriisiin. Selitä tämä kumppanillesi. 

Mistä se ahdistus ja suru johtuu?, kysy sitä. Masennus on kausi joka menee ohi. Hyvä ruoka (ettei syö roskaruokaa ja käytä päihteitä) vaikuttaa paranemiseen ja hyvä ihmissuhde ja kiinnostava työ.

Täällä on osa kommentoinut aika ilkeästi miestä. Haluaisin muistuttaa, että vaikea masennus on todella pirullinen sairaus eikä siitä kärsivä ole hankala ilkeyttään. Se sairaus saa parhaastakin ihmisestä esiin negatiiviset puolet. Se ei tietenkään tarkoita, että läheisen pitäisi olla terapeuttina tai likasankona vaan omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Mutta sairastuneen haukkuminen ei auta, hän ei ole valinnut sairauttaan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä se ahdistus ja suru johtuu?, kysy sitä. Masennus on kausi joka menee ohi. Hyvä ruoka (ettei syö roskaruokaa ja käytä päihteitä) vaikuttaa paranemiseen ja hyvä ihmissuhde ja kiinnostava työ.

Kyllä minä hyvin tiedän mistä se on alkanut. Taipumusta liialliseen murehtimiseen on toki ennemminkin ollut. Sehän onkin se masentuneen ongelma, että haluaakin pysytellä niissä turvallisissa ankeissa tunnelmissa. Ikävä kyllä. Ei siitä välttämättä halua päästää irti, varsinkin jos ahdistus ja suru on alkanut menetyksistä. Kai ikäänkuin toivoo pitävänsä niistä asioista vielä kiinni. Samalla ei näe sitä että aika kuluu eteenpäin. Muut yrittää jatkaa elämää, lapset kasvaa jne. Menee kaikki nykyhetken hyvät asiat ohi kun ei halua tai jaksa niitä nähdä ajatusten ollessa muualla. Ap 

Olin avioliitossa miehen kanssa joka oli narsistinen + sairasti masennusta jaksoittain. Masennusjakso oli niin raskas että mä en jaksanut. Meille tuli erittäin raskas elämäntilanne päälle, jonka takia hän otti eron. Nyt, viiden vuoden jälkeen, kun asun yksin lasten kanssa, hän parannuttuaan masennuksesta, haluaisi palata yhteen... 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Vaikeasti masentunut ei tosiaan ymmärrä ottaa huomioon, että vetää myös sen terveen (?) puolison mielialaa ja toimintakykyä alaspäin. Ei kukaan ole niin vahva että jaksaa päivittäin tuollaista kuunnella ja säilyy vahvana ja positiivisena. Ap 

Onko puolisosi masennuksen vuoksi hoidossa ? Kilpirauhasen vajaatoiminnalla on lukuisia oireita, käy Kilpirauhasliiton sivuilla lukemassa.

Tiedän lähipiirista pari ihmissuhdetta, jossa se sairastunut on vetänyt sen toisenkin mukaansa siihen tilaan, ja lopulta sairastunut itsekin. Nyt olisi vakava keskustelun paikka, että puolison tulisi ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan. Jos käy töissä, on sen verran toimintakykyä jäljellä, että pystyy tekemään asioita kuntoutumisensa eteen. Osallistuuko arkeen, jos ei niin pitäisi tehdä se, mitä pystyy. Työterveydestä keskusteluapua, puoliso ei ole roskasanko. Onko lääkitys? Jos ei joku toimi, niin kannattaa kokeilla muita, kunnes jostain on vastetta. 

Itsellä kului vuosia masentuneen partnerin kanssa. Sairastuin lopulta itsekin. En pystynyt opiskelemaan tai tekemään töitä, vuosia meni hukkaan tässä olotilassa. Ero tuli lopulta. Nyt olen keräillyt pikku hiljaa itseäni, opiskelin uuden ammatin, akateemisen urani heitin romukoppaan. Elämä on alkanut voittaa. Tämä sairastunut ex on edelleen sairastunut, mutta voi paremmin jonkun toisen kanssa. Itsekin löysin uuden puolison, jonka tasaisuus ja vakaus ja tasapainottanut minuakin. Nyt kun miettii,  niin ratkaisu olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, elämässä olisi päässyt paljon helpommalla. 

Vierailija kirjoitti:

Seksin puute vetää mielen matalaksi

Ei kukaan halua seksiä itsesäälissä rypevän ruikuttajamiehen kanssa.

Eroa. Asu erillään. Ehkei tuo ole enää rakentava suhde ja jos höpiset vaan jotain hoitoon menoja toiselle? Ellet ole terapeuttinen ihminen itse ja ymmärtävä. Miehen ahdistus voi parantua kun elää omaa elämää eteenpäin rauhassa vaikka omassa asunnossa ja käy omat prosessit läpi. Eikö hänen äiti voi myös auttaa hieman puhelimitse tai yksityinen terapeutti, ymmärtävä keskustelu. Siivoojankin saa palkattua jos mies ei jaksa kotihommia työn lisäksi. Saako tarpeeksi nukuttua. Työ voi aiheuttaa ahdistusta ahdistushäiriöisille jos on jatkuvasti vaatimuksia ja koko ajan, ilman taukoja, ellei pidä siitä erityisesti ja into. Onko omia harrasteita kotona miehellä, johon saa ajatuksia. Alkoholi pois. Ehkä mies keksii mistä se tulee tai ne tunteet. Et voi pelastaa kaikki ja kannatella muita loputtomasti.

Töissä on ok mut kotona . No on hänellä tylsä vaimo. Vie miehesi joskus ulos ja kävelylle kuin ravintolaan syömään ja uimaan . Osta pyörä menkää pyöräilemään.  Yhdessä uimaan. Hän ei osaa olla enää kanssasi tehdä mitään siksi hän valittaa . Kohta vaihtaa uuteen ellei jo ole.   

Kehuisitte välillä.