Tuntuu että olen masentuneen mieheni omaishoitaja
Tähän tämä on mennyt. Aina kun olen muualla, olo on ihan hyvä ja toiveikas, mietin mitä kivaa tekisin illalla kotona. Huomatakseni joka ilta että tuo olo haihtuu kun astun kotiovesta sisään. Kuvailisin miestäni ahdistuspalloksi. Hän on silminnähden huonovointinen ja tuskainen joka päivä. Tämä alkoi yli 2 vuotta sitten ja huonompaan vaan menee. Päivät hän pystyy tsempata ja käy töissä, mikä on tosi hyvä, mutta sitten kotona on ihan minun varassani. Hän on saanut minut uskomaan, että minun pitää joka päivä kuunnella hänen ikäviä tunteitaan ja kannatella ahdistuksen ja surun keskellä. En oikein usko että tällaista voi empaattisimmaltakaan puolisolta vaatia vuosi toisensa jälkeen. Hoitoon on pyynnöstäni hakeutunut mutta ei tähän mikään tunnu auttavan.
Kommentit (167)
Ei pidä jäädä masentuneen kumppanin omaishoitajaksi. Jätin vaimoni kun hänelle tuli masennus. Haluan iloisen naisen ja sellaisen löysinkin.
Psyykkisiin sairauksiin kuuluu itseensä käpertyminen. Huonoina kausina lakkaa tavallaan huomamasta että muutkin on tuntevia olentoja. Erityisesti depressiossa käytös voi olla todella itsekeskeistä (vaikka henkilö samalla ruoskiikiin itseään).
Vierailija kirjoitti:
Olet tainnut kirjoittaa samasta asiasta tänne aiemminkin, mikään ei ole muuttunut
Ei välttämättä. Tämä on yleistä.
Mulla on katkolla suhde tälläisen ihmisen kanssa. Kertoi että edellisessä suhteessa oli vaikeita kausia etenkin hänen työstään tulleen kuormituksen takia. Nyt sitten kun seurusteltiin ja huomautin suhteellisen takertuvasta käytöksestä niin syöksyi masennukseen ja näkee kaiken välillämme olleen vain negatiivisena, vaikka meillä on ollut paljon mukavia hetkiä. Tätä jatkunut viikkoja, syy ei ole kuulemma minussa vaan monissa muissa asioissa ja tosiaan en jaksa tuota ettei toisen kanssa voi suunnitella asioita kun märehtii menneissä ja minussa ei kuulemma ole vikaa. Ei toista voi noin roikottaa viikkoja tai kuukausia, jokainen lopulta vastuussa tuntemuksistaan, toki läheiset voi auttaa ja ohjata avun pariin, mutta lopulta itse ihminen vastuussa päätöksestä ottaako apua vastaan vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Vaikeasti masentunut ei tosiaan ymmärrä ottaa huomioon, että vetää myös sen terveen (?) puolison mielialaa ja toimintakykyä alaspäin. Ei kukaan ole niin vahva että jaksaa päivittäin tuollaista kuunnella ja säilyy vahvana ja positiivisena. Ap
Kyllä tuollaisessa on muutakin kuin vakavaa masennusta taustalla. Masennus ja ahdistus ovat kiinteä osa persoonallisuushäiriöitä. Ja on oikeasti aika häiriintynyttä käytöstä että vaatii puolisoaan toimimaan terapeuttina/äitinä itselleen. Ei tee sitä pahuuttaan mutta minkäänlaista itsereflektiokykyä ja vastuunottokykyä itsestä ei näytä olevan.
Jännä miten se vastuunottaminen itsestään on vain miesten taakka. Ja heidän odotetaan ottavan taloudellinen vastuu myös perheestä, lapsista ja jopa kumppanin edellisen suhteen lapsista. Naisille taas on luvallista pettää, kunhan on looginen syy ja vaikka hajottaa perhe, jos tähän on kunnollinen syy.
Mies joka puhuu ikävistä tunteistaan ja ahdistuksestaan. Voiko vastenmielisempää ajatusta ollakaan.
Jätä se sika. Ansaitset parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä jäädä masentuneen kumppanin omaishoitajaksi. Jätin vaimoni kun hänelle tuli masennus. Haluan iloisen naisen ja sellaisen löysinkin.
Sinun olisi pitänyt huolehtia vaimostasi ja kunnioittaa liittoanne
Jos huomaat, että olet läheisen sairauden takia koko ajan varuillasi ja ns. kävelet munankuorilla, harkitse eroa. Minä odotin liian kauan enkä ole vieläkään toipunut uupumuksesta. Sairaus tai ei, kenenkään ei pitäisi kotonaan ja parisuhteessaan varoa koko ajan jokaista sanaa, jonka suustaan päästää.
Jos jätät ja lähdet tee se turvallisesti. Tuollaisen sairaalloisen uhriutujan raivo tulee monelle yllärinä erotilanteessa
Mun elämään sovi miehet tai kaverit jos alkaa nagailemaan. Ykskin kerta riittää ja se on adios! Good vibes only
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Vaikeasti masentunut ei tosiaan ymmärrä ottaa huomioon, että vetää myös sen terveen (?) puolison mielialaa ja toimintakykyä alaspäin. Ei kukaan ole niin vahva että jaksaa päivittäin tuollaista kuunnella ja säilyy vahvana ja positiivisena. Ap
Kyllä tuollaisessa on muutakin kuin vakavaa masennusta taustalla. Masennus ja ahdistus ovat kiinteä osa persoonallisuushäiriöitä. Ja on oikeasti aika häiriintynyttä käytöstä että vaatii puolisoaan toimimaan terapeuttina/äitinä itselleen. Ei tee sitä pahuuttaan mutta minkäänlaista itsereflektiokykyä ja vastuunottokykyä itsestä ei näytä olevan.
Jännä miten se vastuunottaminen itsestään on vain miesten taakka. Ja heidän odotetaan ottavan taloudellinen vastuu myös perheestä, lapsista ja jopa kumppanin edellisen suhteen lapsista. Nai
Mistä ihmeestä puhut? Pistä se misogynia hetkeksi hyllylle, kiitos.
Ei masentunut mies ole mies vaan lauman taakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Vaikeasti masentunut ei tosiaan ymmärrä ottaa huomioon, että vetää myös sen terveen (?) puolison mielialaa ja toimintakykyä alaspäin. Ei kukaan ole niin vahva että jaksaa päivittäin tuollaista kuunnella ja säilyy vahvana ja positiivisena. Ap
Kyllä tuollaisessa on muutakin kuin vakavaa masennusta taustalla. Masennus ja ahdistus ovat kiinteä osa persoonallisuushäiriöitä. Ja on oikeasti aika häiriintynyttä käytöstä että vaatii puolisoaan toimimaan terapeuttina/äitinä itselleen. Ei tee sitä pahuuttaan mutta minkäänlaista itsereflektiokykyä ja vastuunottokykyä itsestä ei näytä olevan.
Jännä miten se vastuunottaminen itsestään on vain miesten taakka. Ja heidän odotetaan ottavan taloudellinen vastuu myös perheestä, lapsista ja jopa kumppanin edellisen suhteen lapsista. Nai
Voit toki yrittää käsitellä traumojasi vauvapalstalla katkeroimalla, mutta todennäköisesti se ei johda parempaan vointiin.
Vierailija kirjoitti:
Mies joka puhuu ikävistä tunteistaan ja ahdistuksestaan. Voiko vastenmielisempää ajatusta ollakaan.
Jätä se sika. Ansaitset parempaa.
Minäkin tulin jenkeistä masentuneen miehen mukana hoitamaan sitä ja sen 3 lasta. No itse olen maho niin hoivavietti rippeet vanhanapiikana. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Mies joka puhuu ikävistä tunteistaan ja ahdistuksestaan. Voiko vastenmielisempää ajatusta ollakaan.
Jätä se sika. Ansaitset parempaa.
Lopeta se trollaaminen ja yritä käsitellä vihantunteitasi kuten aikuinen ihminen, näin voisit päästä elämässäsi eteenpäin
Itse naisena olen sitä mieltä, että nainen saa olla heikko ja masentunut. Miehen pitää silloin tukea ja kuunnella, mutta neuvoja tai ratkaisuja en halua kuulla. Ahdistunut tai maentunut mies on turn-off. Miehen pitää olla mies! Vahva ja itsevarma joka tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Vaikeasti masentunut ei tosiaan ymmärrä ottaa huomioon, että vetää myös sen terveen (?) puolison mielialaa ja toimintakykyä alaspäin. Ei kukaan ole niin vahva että jaksaa päivittäin tuollaista kuunnella ja säilyy vahvana ja positiivisena. Ap
Kyllä tuollaisessa on muutakin kuin vakavaa masennusta taustalla. Masennus ja ahdistus ovat kiinteä osa persoonallisuushäiriöitä. Ja on oikeasti aika häiriintynyttä käytöstä että vaatii puolisoaan toimimaan terapeuttina/äitinä itselleen. Ei tee sitä pahuuttaan mutta minkäänlaista itsereflektiokykyä ja vastuunottokykyä itsestä ei näytä olevan.
Jännä miten se vastuunottaminen itsestään on vain miesten taakka. Ja heidän odotetaan ottavan taloudellinen vastuu myös perheestä, lapsis
Tämä oli vain yhteiskuntakriittinen kommentti
Vierailija kirjoitti:
Mulla on katkolla suhde tälläisen ihmisen kanssa. Kertoi että edellisessä suhteessa oli vaikeita kausia etenkin hänen työstään tulleen kuormituksen takia. Nyt sitten kun seurusteltiin ja huomautin suhteellisen takertuvasta käytöksestä niin syöksyi masennukseen ja näkee kaiken välillämme olleen vain negatiivisena, vaikka meillä on ollut paljon mukavia hetkiä.
Tätä jatkunut viikkoja,
VIIKKOJA 😁 KAMALAA
syy ei ole kuulemma minussa vaan monissa muissa asioissa ja tosiaan en jaksa tuota ettei toisen kanssa voi suunnitella asioita kun märehtii menneissä ja minussa ei kuulemma ole vikaa. Ei toista voi noin roikottaa viikkoja tai kuukausia, jokainen lopulta vastuussa tuntemuksistaan, toki läheiset voi auttaa ja ohjata avun pariin, mutta lopulta itse ihminen vastuussa päätöksestä ottaako apua vastaan vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä jäädä masentuneen kumppanin omaishoitajaksi. Jätin vaimoni kun hänelle tuli masennus. Haluan iloisen naisen ja sellaisen löysinkin.
Sinun olisi pitänyt huolehtia vaimostasi ja kunnioittaa liittoanne.
Aina kannattaa jättää. Sinullekin voi käydä niin.
Olet tainnut kirjoittaa samasta asiasta tänne aiemminkin, mikään ei ole muuttunut