Lue keskustelun säännöt.
Epätoivo haisee uudiskohteiden markkinoinnissa: asunnot myymättä, tarjotaan ostajille jopa ilmaista asumista ja muuttoa!
27.04.2025 |
YIT markkinoi Tapiolan uudiskohteessa ostajalle 6kk ilmaista asumista, tarjoavat välittäjän vanhalle asunnolle ja muuttokulut. Paljon on asuntoja vapaana, muutamia varattu.
https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/espoo/tapiola/tuultenristi/…
Onhan näitä tyhjiä ja myymättömiä uudiskohteita muillakin, jopa kaupungilla. Joku kirjoitti viikolla kärkkään mielipidekirjoituksen paikallismediaan, että kaupalliset toimijat ei rakenna kohteita, joista asunnot ei mene kaupaksi. Vika olisi siis vain kaupungin rakentamissa puoli-hitas kohteissa, kuten Tapanilan tyhjillään olevassa uudiskohteessa, mutta eipä tuo pidä paikkansa. Ongelmia on siitä riippumatta onko rakennettu ja yritetäänkö myydä edullista, vai luksusta.
Tässä toinen juttu viime vuodelta:
Espooseen rakennettiin uusi luksuskerrostalo Nyt kukaan ei halua ostaa asuntoja
Espoon Westendiin valmistui tammikuussa luksuskerrostalo, mutta edelleen suurin osa sen asunnoista on vailla asukkaita
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/a470e6fa-9a82-45a0-9fa0-1ae…
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23 4h+kt+s 89.5 m
Kerros
5
Myyntihinta
315 200 €
Velaton hinta
813 500 €
No melkein miljoona kerrostalokämpästä. Onhan se paljon.
Hinta on järjetön. Jopa jos olisi omakotitalo. Kylläpä muistaa maanantaina lähtä töihin jos tuollaiseen erehtyy.........
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sijainti, sijainti ja sijainti. Tässä kolme tärkeintä kriteeriä. Miksi muuttaa uuteen huonosti rakennettuun kerrostaloon jonnekin Espoon korpeen, kun voi asua vanhassa hyvinrakennetussa kerrostalossa Helsingin keskustassa?
Tämä on se teoreettinen ja ainakin pienemmän rakennusliikkeen kohdalla mahdollinen. Yhtäkkiä huomaat olevasi konkurssipesän osakas ja siinähän velkojat ovat etusijalla!
Siksi nämä viime vuosien uudiskohteet eivät mene kaupaksi niille joilla olisi varaakin (suurella osalla tosin ei olisi sitäkään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä luulette miten tässä vielä käy jos nuita ei saada myydyksi?
Joutuuko yksittäiset ostajat oikeasti maksamaan myymättömien asuntojen velat vai rakennusliike? Ja jos rakennusliike menee sitten lopulta konkkaan? Ottaako pankki asunnot itselleen, myös jos yksittäisiä on saatu myydyksi, niin myös ne?
Ne harvat asuntoja ostaneet vastaavat lopuista veloista. Tuo järjestely on aivan karmea systeemi ja sen tarkoitus on ollut peittää todellisia kuluja, jotta saadaan asuntojen hinnat pilviin.
Oikeasti?
Siis jos nyt ostan ensimmäisenä sen asunnon niin otan sen riskin, että kukaan ei osta ja joudun maksamaan koko kerrostalon?? Tai siis ainakin saisin jonkun 100milj velan niskaan, jonka takia loppuelämä olisi pilalla.
<
No ei kaadu mitkään yhtiölainat niskaan, rakennuttajalla on vakuutus. Tosin naapuriin voi sitten muuttaa kuka tahansa romanian romani jos konkkapesän ostaja on epämääräinen grynderi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ostaa, jos taloyhtiölainaosuus on noin iso? Taloyhtiölaina on yhteisvelkaa, jos joku jättää maksamatta, niin muut maksavat (ja itkevät)?
Eikö silloin taloyhtiö ota asuntoa haltuun ja myy sitä?
Sillä varmaan katetaan hyvin osuus taloyhtiölainasta.
Mutta sil aikaa kun sitä myydään, vuosi kaksi neljä, muut asukkaat maksavat siitä vastikkeen ja yhtiölainan osuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapiolasta on purettu ja puretaan pois vanhoja rakennuksia, tai no vanhoja ja vanhoja, koska ovat 80-luvulla rakennettuja, kuten Vesiputoustalo ja Satakielitalo. Niiden tilalle näitä tylsiä mielikuvituksettomia laatikoita ja tusinabokseja. Niissä vanhoissa rakennuksissa oli sentään jotain mielikuvitusta ja yksityiskohtia eikä olleet pelkkiä laatikoita.
En ostaisi yhtään mitään 1930 -luvun jälkeen rakennettua. Sotien jälkeen oli pulaa rakennusmateriaaleista ja laatu oli vähän niin ja näin. 50-luvulla taidettiin vielä muurata taloja paikoillaan, mutta valitettavasti betonielementeistä tehdyt rakennukset eivät ole ikuisia, kuten keskustan massiiviset tiilitalot. Vain hölmö laittaa rahansa betonielementeistä kasattuihin seiniin.
Vierailija kirjoitti:
No ei kaadu mitkään yhtiölainat niskaan, rakennuttajalla on vakuutus. Tosin naapuriin voi sitten muuttaa kuka tahansa romanian romani jos konkkapesän ostaja on epämääräinen grynderi.
Eihän sitä kiinteistön yhtiövelkaa ole rakennuttaja ottanutkaan vaan se Asunto Oy. Siksi sitä sanotaankin Yhtiölainaksi ja lainan haltia Asunto Oy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintoja ei voida laskea ei sitten millään. Homehtukoot pystyyn
Katselin juuri että etelässä on uudet kerrostaloasunnot 2 tonnia neliö. Eikä edes olleet rumia, isot parvekkeet ja isot huoneet toisin kuin suomessa. Vähän ihmeellistä miten se betonielementti suomessa maksaa niin älyttömästi.
Tontti maksaa. Kunnat veloittavat maankäyttömaksua rakennusoikeuden mukaan. Maankäyttömaksua perustellaan ihan oikein infralla ja kunnan muilla lakisääteisillä velvollisuuksilla, mutta pääkaupunkiseudun korkeat hinnat selittyvät osittain kuntien ahneudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintoja ei voida laskea ei sitten millään. Homehtukoot pystyyn
Katselin juuri että etelässä on uudet kerrostaloasunnot 2 tonnia neliö. Eikä edes olleet rumia, isot parvekkeet ja isot huoneet toisin kuin suomessa. Vähän ihmeellistä miten se betonielementti suomessa maksaa niin älyttömästi.
Tontti maksaa. Kunnat veloittavat maankäyttömaksua rakennusoikeuden mukaan. Maankäyttömaksua perustellaan ihan oikein infralla ja kunnan muilla lakisääteisillä velvollisuuksilla, mutta pääkaupunkiseudun korkeat hinnat selittyvät osittain kuntien ahneudella.
Joo, mutta kun tehdään näitä hyvin korkeita kerrostaloja ja tornitaloja, asuntoja saadaan päällekkäin suuri määrä, vaikka tontti on pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä luulette miten tässä vielä käy jos nuita ei saada myydyksi?
Joutuuko yksittäiset ostajat oikeasti maksamaan myymättömien asuntojen velat vai rakennusliike? Ja jos rakennusliike menee sitten lopulta konkkaan? Ottaako pankki asunnot itselleen, myös jos yksittäisiä on saatu myydyksi, niin myös ne?
Tuskin kukaan tietää. Ja nämähän on ihan spekulaatiota palstalla. Katsoin eilen YIT sivuja ja monta rautaa on niillä tulessa ja uusia kohteita tekeillä. Pykäävät mm tuon Tapiolan talon viereen toisen samanlaisen. Noinkohan se on menossa nurin? Meni konkurssiin, tai ei, niin noin valtavat yhtiölainat on silti riski. Ja kuka uskaltaa ostaa kun myymättä on valtaosa talon asunnoista? 58/72 on myymättä.
Kyllä YIT:llä on varaa ainakin työntekijöistään pitää hyvää huolta
Ostajathan maksaa asuntojen hinnoissa kaikki johtajien bonukset ja henkilöstön edut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapiolasta on purettu ja puretaan pois vanhoja rakennuksia, tai no vanhoja ja vanhoja, koska ovat 80-luvulla rakennettuja, kuten Vesiputoustalo ja Satakielitalo. Niiden tilalle näitä tylsiä mielikuvituksettomia laatikoita ja tusinabokseja. Niissä vanhoissa rakennuksissa oli sentään jotain mielikuvitusta ja yksityiskohtia eikä olleet pelkkiä laatikoita.
En ostaisi yhtään mitään 1930 -luvun jälkeen rakennettua. Sotien jälkeen oli pulaa rakennusmateriaaleista ja laatu oli vähän niin ja näin. 50-luvulla taidettiin vielä muurata taloja paikoillaan, mutta valitettavasti betonielementeistä tehdyt rakennukset eivät ole ikuisia, kuten keskustan massiiviset tiilitalot. Vain hölmö laittaa rahansa betonielementeistä kasattuihin seiniin.
Onhan se vähän outoa, että jo muinaiset roomalaiset osasivat rakentaa itse itseään korjaavaa betonia. Sen takia niitä rakennuksia on yhä pystyssä Italiassa. Jossain tiedejulkaisussa vastikään selitettiin, miten se toimii: käsittääkseni joku mineraali seoksessa laajenee kosteuden vaikutuksesta ja täyttää mahdollisesti muodostuneet halkeamat.
Mutta nykypäivänä rakennukset kestää muutaman vuosikymmenen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahahaha.
Kato noitten luksuskerrostalo asuntojen hintoja. Se on se syy mikseivät mene kaupaksi.
Kuinka luksusta ne oikeasti edes ovat? Talot ja asunnot mallia laatikkoa. YIT talosta tulee vähän mieleen mini DDR Merihaka.
Luksusyksiö: vaatisin vähintäänkin ilmanlämpöpumpun, säädettävän lämpötilan ja ilmastoinnin, ison parvekkeen ja ikkunat kahteen ilmansuuntaan. Hyvän näköalan ja puita pihalle. Hyvän äänieristyksen. Noilla spekseillä voisi vähän maksaa. Jos rahaa siis olisi.
Vierailija kirjoitti:
Asunnon numero
A 30
Tyyppi
4h+kt+s
Pinta-ala
89,5 m
Kaikki vastikkeet yhteensä
3844,31 €
Ahahahahahahhaahhaaaaaaaaaaa 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Mikäs köyhää naurattaa noin paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapiolasta on purettu ja puretaan pois vanhoja rakennuksia, tai no vanhoja ja vanhoja, koska ovat 80-luvulla rakennettuja, kuten Vesiputoustalo ja Satakielitalo. Niiden tilalle näitä tylsiä mielikuvituksettomia laatikoita ja tusinabokseja. Niissä vanhoissa rakennuksissa oli sentään jotain mielikuvitusta ja yksityiskohtia eikä olleet pelkkiä laatikoita.
En ostaisi yhtään mitään 1930 -luvun jälkeen rakennettua. Sotien jälkeen oli pulaa rakennusmateriaaleista ja laatu oli vähän niin ja näin. 50-luvulla taidettiin vielä muurata taloja paikoillaan, mutta valitettavasti betonielementeistä tehdyt rakennukset eivät ole ikuisia, kuten keskustan massiiviset tiilitalot. Vain hölmö laittaa rahansa betonielementeistä kasattuihin seiniin.
Onhan se vähän outoa, että jo muinaiset roomalaiset osasivat rakentaaitse itseään korjaavaa betonia. Sen takia niitä rakennuksia on yhä pystyssä Italiassa. Jossain tiedejulkaisussa vastikään selitettiin, miten se toimii: käsittääkseni joku mineraali seoksessa laajenee kosteuden vaikutuksesta ja täyttää mahdollisesti muodostuneet halkeamat.
Mutta nykypäivänä rakennukset kestää muutaman vuosikymmenen?
Samasta syystä kodinkoneet ei kestä nykyään kovin kauaa.
Tuoltahan vois vaikka ostaakin kämpän kun näköjään joku taso pitää olla että on varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnon numero
A 30
Tyyppi
4h+kt+s
Pinta-ala
89,5 m
Kaikki vastikkeet yhteensä
3844,31 €
Ahahahahahahhaahhaaaaaaaaaaa 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Mikäs köyhää naurattaa noin paljon?
Joillekin tulee yllätyksenä että jos kämpän hinta on melkein miltsin niin kk-kulut on tonneja, ei satasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnon numero
A 30
Tyyppi
4h+kt+s
Pinta-ala
89,5 m
Kaikki vastikkeet yhteensä
3844,31 €
Ahahahahahahhaahhaaaaaaaaaaa 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Mikäs köyhää naurattaa noin paljon?
Joillekin tulee yllätyksenä että jos kämpän hinta on melkein miltsin niin kk-kulut on tonneja, ei satasia.
Lähinnä tässä naurattaa se, mitä rahalle saa vastineeksi. Laitat miljoonan tiskiin ja maksat tonneja kuussa, valtavat velat niskassa ja saat kerrostalo kopperon, joita on 11 tusinassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintoja ei voida laskea ei sitten millään. Homehtukoot pystyyn
Katselin juuri että etelässä on uudet kerrostaloasunnot 2 tonnia neliö. Eikä edes olleet rumia, isot parvekkeet ja isot huoneet toisin kuin suomessa. Vähän ihmeellistä miten se betonielementti suomessa maksaa niin älyttömästi.
Tontti maksaa. Kunnat veloittavat maankäyttömaksua rakennusoikeuden mukaan. Maankäyttömaksua perustellaan ihan oikein infralla ja kunnan muilla lakisääteisillä velvollisuuksilla, mutta pääkaupunkiseudun korkeat hinnat selittyvät osittain kuntien ahneudella.
Joo, mutta kun tehdään näitä hyvin korkeita kerrostaloja ja tornitaloja, asuntoja saadaan päällekkäin suuri määrä, vaikka tontti on pieni.
Maankäyttömaksu nousee samassa suhteessa, koska sitä peritään rakennusoikeusneliöistä, ei maapohjan pinta-alasta. Mitä korkampi talo, sitä vähemmän suhteessa yhteisiä tiloja ja pommisuojan kustannus jakaantuu enemmille neilöille (pakollinen yli 1200m2 asuinrakennuksissa). Rakennuttajan kate paranee samalla ja tulee myös muita skaalaetuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnon numero
A 30
Tyyppi
4h+kt+s
Pinta-ala
89,5 m
Kaikki vastikkeet yhteensä
3844,31 €
Ahahahahahahhaahhaaaaaaaaaaa 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Mikäs köyhää naurattaa noin paljon?
Joillekin tulee yllätyksenä että jos kämpän hinta on melkein miltsin niin kk-kulut on tonneja, ei satasia.
Se saman kokoinen laatikko maksaa samoilla betoniseinillä 50km päässä murto-osan ja vastike on 200e.
Kyllä YIT:llä on varaa ainakin työntekijöistään pitää hyvää huolta mitä kuulee tuttavan aikuisen lapsen eduista...