Miksi elämäsi meni pilalle?
Kommentit (50)
Monen elämä menee pilalle, kun valitsee väärän kumppanin. Ihmisen kyky valita hyvä ja sopiva kumppani on todella heikko.
Ei ollut isää eikä äitiä lapsuudessani. Ei myöskään tunnettu hammasharjaa. Nyt elämäni kalkkiviivoille ehtineenä mietin, että hyvinhän tää on kumminkin mennyt. kaikesta huolimatta.
Orpon hallitusohjelman takia elämä on pilalla.
Woke- ja uusmarxistinen ideologia on tehnyt ihmisistä mielisairaita. Sen verukkeella tuhotaan kaikki hieno ja kaunis, mitä aikaisemmin oli.
Väärät opiskeluvalinnat, väärät miesvalinnat, liian huono itsetunto ja miellyttämishalu. Annoin ihmisten kohdella kynnysmattona. Siinä ne oleellisimmat.
Niin ja siksi kiusaatte kaikkia koska olette pilanneet elämänne. Tyhmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Väärät opiskeluvalinnat, väärät miesvalinnat, liian huono itsetunto ja miellyttämishalu. Annoin ihmisten kohdella kynnysmattona. Siinä ne oleellisimmat.
Eli oma syy kaikki.
Vammautuminen, konkurssi, asunnottomuus, yksinäisyys. Vielä viisikymppisenä olisi toivoa siitä, että pääsisi takaisin normaalielämään. mutta näin 60 täyttäneenä sekin toivo on mennyttä.
Seurustelin suomalaisten naisten kanssa ja valitsin lapselle väärän synnyttäjän.
Ei elämä mene pilalle, vaan se on sellainen kuin päättää vastoinkäymisiin asennoitua. Olen jäänyt kodittomaksi, leskeksi, menettänyt omaisuuteni, minulla on neurologisia ongelmia, nyt työtön ja silti ajattelen, että askel kerrallaan uutta kohti. Se sääntö yksinkertaisesti vain pätee ja ns pieleen menemisestä seuraa aina elämänviisautta sekä uusia mahdollisuuksia.Kukaan ei uskoisi minut nähdessään, että asiat olisivat pielessä. Kyllä enemmän nauran ja mietin mukavia asioita.
Avioiduin väärän ihmisen kanssa. Maksan loppuelämäni velkoja, joita hän teki nimiimme sekä vain mun nimiini ja on luistanut Suomesta ties minne. Ite en hänen peräänsä huutele muuten kuin laillisuuden vuoksi mutta suru on lastemme puolesta iso koska ovat epätietoisia onko isää vai ei. Tämä on valtava varjo elämässä ja vaikuttaa ihan kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin suomalaisten naisten kanssa ja valitsin lapselle väärän synnyttäjän.
Dream on, incel. :)
Vierailija kirjoitti:
Väärät opiskeluvalinnat, väärät miesvalinnat, liian huono itsetunto ja miellyttämishalu. Annoin ihmisten kohdella kynnysmattona. Siinä ne oleellisimmat.
Sama. Lisäksi sitten kun vihdoin tajuaa asian on jo niin väsynyt kaikkeen (ja kaikkiin) eikä enää todellakaan ole olemassakaan mitään tsemppivaihdetta vaan kaikki voimat on jo mennyt muita miellyttäessä ja tahkotessa sitä itselleen tyystin vääränlaista elämää. Se on yllättävän raskasta kun kaikki on jotenkin vastahankaan eikä mikään menee koskaan smoothisti tai edes omalla painollaan. Joo, olisi pitänyt jo tuosta tajuta vuosia vuosia aiemmin, mutta en tajunnut. Kuvittelin vaan että ei tämän mitään ruusuilla tanssimista pidä ollakaan ja kyllä tämä tästä varmasti vielä iloksi muuttuu kunhan vain maltan odottaa ja sitten paistaa se päivä risukasaankin eikä polta sitä.
Juuei. Lopulta sitä on vain niin katkeruutta täysi että myrkyttää itse itsensä. Harmittaa.
Minulla syynä on 25-vuotiaana alkanut syömishäiriö; tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun edes anonyymisti tuon myönnän itselleni tai muille. Fyysinen ja henkinen terveyteni on todennäköisesti korjauskelvottomaksi rikkoutunut: murtumia tulee jatkuvasti, kipuja, univaikeuksia, sietämätöntä itseinhoa ja kaiken kukkuraksi järjenvastaista painonnousua, vaikka vihaan syömistä. Minkäänlaista tuki- tai ystäväverkkoa ei ole. Tutkimustyössäni pysyttelen hädin tuskin tehtävieni tasalla. Olen 32-vuotias enkä näe jäljellä olevassa elämässäni mitään hyvää. Viimeisen kirjani haluan saada valmiiksi, muulla ei enää ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa muutoksia.
Liikaa jatkuvia muutoksia. Ainakin itselle on yllättävänkin raskasta sopeutua jatkuvasti muutaman kk:n takia aina uuteen työpaikkaan omine toimintatapoineen ja dynamiikkoineen ja liki joka vuorossa vaihtuviin kollegoihin.
Kaipaan pysyvyyttä.
Jos tähän astinen elämä on mennyt pilalle, niin miten voisit parantaa tämän hetkistä ja tulevaa elämää?
Ei kenenkään elämä ole mennyt pilalle. Te vain jäätte junnaamaan johonkin nuorempana haaveiltuun unelmakuvaan elämästä, ja unohdatte elää ja nauttia pienistä jutuista.