Oletteko huomanneet, että muunsukupuolisilla on hyvin ahtaat käsitykset sukupuolirooleista?
Siis tyyliin "tiesin jo lapsena, etten ole tyttö, koska en tykännyt leikkiä barbeilla".
Lisäksi heidän käsityksensä ovat erittäin vanhanaikaisia, stereotyyppisiä ja suorastaan lapsellisia. Että vaaleanpunainen on tyttöjen väri ja sininen poikien.
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolia on vain tasan kaksi: XX ja XY, mutta (sosiaalisia) rooleja ja mt-häiriöitä, kuten muusuilu voi olla useita.
Myös XXY.
Ei se ole sukupuoli, vaan sukupuolen kehityshäiriö nimeltään Klinefelterin syndrooma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen huomannut. Mielestäni myös se, että yleisesti kerrotaan kuinka heitä ei hyväksytä eikä ymmärretä ja kuinka heitä kiusataan, on harhaanjohtavaa ja vääristelyä. Koska ei voi yleisesti noin väittää, koska suuri osa suomalaisista asian hyväksyy tai ei sen kummemmin asiaan kiinnitä huomiota. Siis on heitä ja meitä, jotka heidät hyväksyvät sellaisina kuin ovat. Mutta eipä siitä kiitetä. Onhan tilanne kuitenkin muuttunut todella paljon vuosien saatossa.
Jos et itse kuulu sukupuolivähemmistöön niin et voi tietää kuinka paljon syrjintää ja kiusaamista he kohtaavat.
Mihin hemmetin sukupuolivähemmistöön?? Sukupuolia on vain kaksi, nainen ja mies. Jos ei tiedä kumpaa edustaa, se selviää kromosomitestillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Woketus ja punavihreä propaganda on tehnyt heikoimpiin lähtemättömän vaikutuksen.
Sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan! Alas sosialismi! Alas marxismi-leninismi!
Ei Marx tai Lenin kumpikaan ymmärtäisi wokea.
Sukupuolisuus liittyy todellakin todella moniin muihinkin asioihin kuin lisääntymiseen. Se liittyy todella paljon siihen, miten ihminen tulee kohdatuksi muiden ihmisten toimesta. Se liittyy ihmissuhteisiin, se liittyy terveyteen. Todella moneen asiaan.
On täysin ymmärrettävää, että esim. lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut ei pääse asiasta yli ennen kuin on muidenkin silmissä jotain muuta kuin seksuaalista sukupuoltaan edustava (lapsi!). Se voi ihan takuulla olla täysin vahva ja vilpitön tunne, missä prosessi aidosti auttaa ja elämä helpottuu edes vähän. Tai paljon enemmän mitä pelkkä terapia voi ikinä tarjota, sillä kyse tosiaan on nimenomaan muiden ihmisten käyttäytymisestä ja tavasta kohdata hänet.
Mutta jos ihminen ei koskaan elämässään tulisi kohdatuksi muuta kuin ihmisenä, olisiko hänellä silti olemassa se sisäinen tunne, että hänen sukupuolensa on syntymässä määritelty väärin? Tätä on tietysti hankala, ellei mahdoton tutkia, sillä ihminen itsekään ei välttämättä tiedosta tai muista miten häntä on kohdattu. Eikä ketään voi sen takia kasvattaa tutkimusolosuhteissa.
Itse ymmärrän hyvin transsukupuolisuuden. Sen että tuntee syntyneensä väärään kehoon ja sukupuoleen. En kuitenkaan ymmärrä tätä muunsukupuolisuutta. Siinähän ei ilmeisesti ole kysymys siitä että kokee kehonsa jotenkin vääräksi ja kokee ettei miehen eikä naisen keho ole oma. Silloin kai kyse on siitä ettei koe miehen eikä naisen roolia omakseen. Ei tunnu sopivan kumpaankaan sukupuolirooliin. Sukupuolirooli taas on pitkälti oman pään sisäinen ja sitä voi mielessään laajentaa. Toki sukupuoliroolit ovat pitkälti kulttuurinen juttu ja näkisin että muun sukupuolisuuden sijaan tarvittaisiin yhteiskunnallista keskustelua ja muutosta näihin rooleihin. Omille lapsilleni olen pienestä pitäen opettanut että tytöt ja pojat voivat tehdä täysin samoja asioita. Ainoa ero on se etteivät pojat pysty synnyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos et suunnittele parittelevasi kyseisen henkilön kanssa, se ei kyllä kuulu sinulle, vaikka kunka kiinnostaisi. Niinkuin ei todella moni muukaan asia. Ja lähtökohtaisesti jos et tiedä henkilön sukupuolta, hän ei todennäköisesti yritä houkutella sinua parittelemaan kanssaan, joten jätä asia sikseen."
Ei ole kyse siitä, kuuluuko se vai ei, vaan siitä, että se on tieto, jonka ihminen kerää toisesta automaattisesti. Eikä sitä tarvita pelkästään parittelua suunniteltaessa vaan esim. siinä, kun tehdään ihmisestä uhka-arvio, siis määritellään, onko joku henkilö jossain tilanteessa uhka vai ei.
Kyse on ihan perus havaintopsykologian perusprosesseista. Statistinen oppiminen on sitä, että jo pienet lapset oppivat mitkä piirteet esiintyvät säännönmukaisesti yhdessä ja mitkä eivät.<
Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvin osa-alueesi. Minä en väittänyt, että sukupuolen tunnistamisessa olisi keskeistä se, että sitä tarvitaan uhka-arvioon vaan että aistihavainnot luokitellaan kokonaisuuksiksi ja säännönmukaisuuksien pohjalta, jotta voitaisiin ylipäätään ennustaa tulevia tapahtumia. Se on oikeastaan myös käsitteellisen abstraktin ajattelun primitiivinen pohja, mallien tunnistaminen ja säännönmukaisuuksien. erottaminen. Totta kai jos opit että miehet ovat vaarallisia kasvaessasi, liität sukupuolen myös olennaisesti siihen, kun etsit uhkaavia tekijöitä ympäristöstäsi. Se kuitenkin edellyttää oppimista, ehdollistumista. Minun isäni ei ollut vaarallinen, eikä suurin osa kohtaamistani miehistä muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolisuus liittyy todellakin todella moniin muihinkin asioihin kuin lisääntymiseen. Se liittyy todella paljon siihen, miten ihminen tulee kohdatuksi muiden ihmisten toimesta. Se liittyy ihmissuhteisiin, se liittyy terveyteen. Todella moneen asiaan.
On täysin ymmärrettävää, että esim. lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut ei pääse asiasta yli ennen kuin on muidenkin silmissä jotain muuta kuin seksuaalista sukupuoltaan edustava (lapsi!). Se voi ihan takuulla olla täysin vahva ja vilpitön tunne, missä prosessi aidosti auttaa ja elämä helpottuu edes vähän. Tai paljon enemmän mitä pelkkä terapia voi ikinä tarjota, sillä kyse tosiaan on nimenomaan muiden ihmisten käyttäytymisestä ja tavasta kohdata hänet.
Mutta jos ihminen ei koskaan elämässään tulisi kohdatuksi muuta kuin ihmisenä, olisiko hänellä silti olemassa se sisäinen tunne, että hänen sukupuolensa on syntymässä määritelty vää
Sukupuolta ei määritellä syntymässä vaan todetaan. (On toki olemassa sukupuolen kehityshäriöitä, mutta niistä ei nyt enempää tässä.) Kokemus siitä, että ei ole sitä sukupuolta mitä on, voi olla jo pienellä lapsella, mutta suurimmalla osalla heistä se päättyy murrosikään, ja suurin osa näistä ihmisistä ovat homoseksuaaleja. Tiede ei ole läytänyt mitään biologista tai neuroligista seikkaa, joka selittäisi transkokemuksen. Siksipä tämänhetkisen tiedon valossa (ei biologista tai neurologista selitystä, ei näyttöä siitä, että lapsuuden sukupuolen inkongruenssikokemus johtaisi automaattisest pysyvään transkokemukseen) voi sanoa, että transkokemus syntyy samalla tavalla kuin ihmisen identiteetti ylipäätään, muotoutumalla. Eli ei voi sanoa, että ihmisen sukupuoli määritellään syntymässä tai sen voisi määritellä väärin. Tuolle sanavalinnalle pitäisi olla olemassa jokin tieteellinen näyttö.
Jännästi näillä "olen non-binary" -tyypeilläkin on sellainen suhtautuminen, että naisellisuus = täysin päälleliimattuja ominaisuuksia, kuten meikkiä, mekkoa, jotain yhteiskunnan odottamaa käytöstapaa ja muuta sellaista. Ja yleensäkin se, että kaikki muut ovat kyllä osa tätä mies-nais-järjestelmää, mutta itse ollaan siitä mukamas irrallaan, kun sukupuolelle tyypilliset jutut eivät miellytäkään tai ei ole jotain ihmellistä "sukupuolikokemusta".
Voin paljastaa, ei kellään ole sellaista, koska eivät ole saaneet maagisesti elää miehenä ja naisena. Ihmisellä on ainoastaan yhden sukupuolen kokemus, eikä se tunnu missään, koska ihmisellä ei ole vertailupohjaa.
Transit, non-binaryt ja muut sukupuolisekoilijat ovat ymmärtäneet sukupuolen funktion väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Woketus ja punavihreä propaganda on tehnyt heikoimpiin lähtemättömän vaikutuksen.
Sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan! Alas sosialismi! Alas marxismi-leninismi!
Ei Marx tai Lenin kumpikaan ymmärtäisi wokea.
Niin, itse asiassa marxilaisuus on tiukan materialistinen ideologia, eli vain fyysisellä todellisuudella on merkitystä. Muunsukupuolisuus on keksitty identiteetti ja menee osittain jonnekin rajatiedon puolelle eli on ristiriidassa marxismin kanssa.
- ap
Sukupuolta ei määritellä syntymässä vaan todetaan.
Pahoittelut väärästä sanavalinnasta, vaihtaisin sen jos voisin. Sillä se ei tietenkään ollut itse kommentin pointti. Toki siihenkin vastasit tuolla, että identiteetti nimenomaan muotoutuu, eli elämänkokemukset vaikuttavat siihen enemmän kuin biologia.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolta ei määritellä syntymässä vaan todetaan.
Pahoittelut väärästä sanavalinnasta, vaihtaisin sen jos voisin. Sillä se ei tietenkään ollut itse kommentin pointti. Toki siihenkin vastasit tuolla, että identiteetti nimenomaan muotoutuu, eli elämänkokemukset vaikuttavat siihen enemmän kuin biologia.
Ei se mitään. Kiinnitin siihen huomiota, koska olen sitä mieltä, että tätä epätieteellistä uuskieltä ei pidä omaksua. Itse asiassa sanavalintasi toi mahdollisuuden avata termiä.
Vierailija kirjoitti:
Leikin pienenä naapurin poikien kanssa autoilla, nallipyssyillä, rakennettiin majoja jne. Leikin välillä myös barbeilla. Vanhemmille ei ollut mikään ongelma "poikien" leikit.
Nykyään olen DI, äiti ja vaimo. Puoliso on DI ja tytärkin on teekkari.
Olen ollut yövuorossa ja siksi silmät ristissä. Aivoni tekivät tepposensa tyttären kuvauksen kohdalla ja arvelivat, että sana on ne ekke ri. :D
Vierailija kirjoitti:
"Esität aika kovia väitteitä mutta todellisuus ja tiede ei tue niitä, esim. tuo että moni katuu (transpiirit ovat Suomessa niin pienet että käytännössä kaikki tuntee kaikki ja silti +10v olen kuullut vain yhdestä, siitä sametista). Olen liian väsynyt heti aamusta korjaamaan jokaista valhetta joten suosittelen korjaamaan ne väärinkäsitykset itse lukemalla luotettavista lähteistä aiheesta. Et voi tieteellisesti todistaa että itsensä muunsukupuoliseksi kutsuminen tai se että ympäristö kunnioittaa tätä, olisi vahingollista."
No lähtökohtaisesti kovin varmaa tutkimusta ei ole katujista. Kuuntelepa tuorein Puheenaihe-podcast, jossa haastatellaan Riittakerttu Kaltialaa ja Sami-Matti Ruuskaa. Siinä he puhuvat mm. siitä, miten ihmisiä häviää transpolin tutkasta. Ei tiedetä, mitä heille tapahtuu ja mikä heidän statuksensa on. Mä olen muuten lukenut todella paljon aiheesta, joten en tarvitse sinua korjaamaan käsityksiäni, kiitos vain. (Ja se Ri
Tässä sisäpiirin tietoa miksi monet potilaat ns. katoaa transpolin tutkasta:
1. Transhoidot on saatettu loppuun joten kontrollikäynneille ei ole tarvetta, hormonireseptit uusitaan peruslääkärillä.
2. Yhteiskunta ei hyväksy mitään välimuotoja vaan painostaa transpolia painostamaan asiakkaitaan käymään koko prosessin läpi mieheksi tai naiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu, koska genitaalikirurgiaan liittyy suurempia riskejä ja menetelmät eivät ole vielä niin kehittyneitä, joten moni transihminen haluaa mieluummin odottaa parempaa. Toinen on seksuaalinen aspekti, leikkauksessa voi menettää koko tunnon. Kolmas on lisääntymisoikeudellinen kysymys, sillä jopa 18v potilaan pitäisi muka tietää haluaako koskaan biologisia lapsia (adoptio ei käytännössä mahdollista byrokratiasyistä), vaikka mitään lääketieteellistä syytä ei ole sille miksi transihminen ei voisi lisääntyä niillä värkeillä jotka on syntymässä saanut. Onneksi nykyään sukupuolen juridinen muutos on mahdollista ilmoittamalla, koska aiemmin täytyi käydä koko prosessi loppuun eli olla lisääntymiskyvytön, ja ilman sitä juridista muutosta taas elämä saattoi olla vaikeaa kun kaikissa virallisissa papereissa passia myöten luki väärä sukupuoli ja ulkoinen habitus taas vastasi jo hormonihoitojenkin takia ihan muuta - nyt sillä ei enää kiristetä. Tämä katoamisongelma katoaisi jos potilaat saisivat transitioitua omaan tahtiin tai olla ottamatta tiettyjä hoitoja syystä tai toisesta. Yhteiskunnan sukupuolipakotus on todellista ja haitallista.
Ihan mielenkiintoinen kysymys, että jos maailma taikaiskusta muuttuisi sukupuolineutraalimmaksi, tippuisiko myös trans- tai muunsukupuolisten määrä? Ymmärrän täysin, että lapsi jolle on koko lapsuus hoettu sukupuoltaan tyyliin "syntyipä sentään poika/tyttö, mitäs me äijät/tytöt, me äijien/tyttöjen kesken sitten pelaillaan ja penkkiurheillaan/shoppaillaan ja käydään kampaajalla, kyllähän me äijät/tytöt tehdään sitä tai tätä", saattaa alkaa tuntea yhä vahvemmin, että enkä muuten ole äijä/tyttö. Siksi se on ehdottomasti karhunpalvelus lapselle kuin lapselle.
"Tässä sisäpiirin tietoa miksi monet potilaat ns. katoaa transpolin tutkasta:
1. Transhoidot on saatettu loppuun joten kontrollikäynneille ei ole tarvetta, hormonireseptit uusitaan peruslääkärillä.
2. Yhteiskunta ei hyväksy mitään välimuotoja vaan painostaa transpolia painostamaan asiakkaitaan käymään koko prosessin läpi mieheksi tai naiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu, koska genitaalikirurgiaan liittyy suurempia riskejä ja menetelmät eivät ole vielä niin kehittyneitä, joten moni transihminen haluaa mieluummin odottaa parempaa. Toinen on seksuaalinen aspekti, leikkauksessa voi menettää koko tunnon. Kolmas on lisääntymisoikeudellinen kysymys, sillä jopa 18v potilaan pitäisi muka tietää haluaako koskaan biologisia lapsia (adoptio ei käytännössä mahdollista byrokratiasyistä), vaikka mitään lääketieteellistä syytä ei ole sille miksi transihminen ei voisi lisääntyä niillä värkeillä jotka on syntymässä saanut. Onneksi nykyään sukupuolen juridinen muutos on mahdollista ilmoittamalla, koska aiemmin täytyi käydä koko prosessi loppuun eli olla lisääntymiskyvytön, ja ilman sitä juridista muutosta taas elämä saattoi olla vaikeaa kun kaikissa virallisissa papereissa passia myöten luki väärä sukupuoli ja ulkoinen habitus taas vastasi jo hormonihoitojenkin takia ihan muuta - nyt sillä ei enää kiristetä. Tämä katoamisongelma katoaisi jos potilaat saisivat transitioitua omaan tahtiin tai olla ottamatta tiettyjä hoitoja syystä tai toisesta. Yhteiskunnan sukupuolipakotus on todellista ja haitallista."
Noh, sisäpiirin tietoa detransitioituneilta, jotka tietävät myös seuraavia syitä:
1) Potilaita katoaa, koska he toteavat, että transhoidot eivät auta siihen ongelmaan, joka heillä on.
2) Potilaita katoaa, koska hormonit aiheuttavat heille niin paljon sivuvaikutuksia.
3) Potilaita katoaa, koska he katuvat transhoitojaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoinen kysymys, että jos maailma taikaiskusta muuttuisi sukupuolineutraalimmaksi, tippuisiko myös trans- tai muunsukupuolisten määrä? Ymmärrän täysin, että lapsi jolle on koko lapsuus hoettu sukupuoltaan tyyliin "syntyipä sentään poika/tyttö, mitäs me äijät/tytöt, me äijien/tyttöjen kesken sitten pelaillaan ja penkkiurheillaan/shoppaillaan ja käydään kampaajalla, kyllähän me äijät/tytöt tehdään sitä tai tätä", saattaa alkaa tuntea yhä vahvemmin, että enkä muuten ole äijä/tyttö. Siksi se on ehdottomasti karhunpalvelus lapselle kuin lapselle.
Ei luultavasti mutta ainakin muunsukupuolisilla olisi helpompi elää ja olla, ja luultavasti miehilläkin ja varsinkin naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoinen kysymys, että jos maailma taikaiskusta muuttuisi sukupuolineutraalimmaksi, tippuisiko myös trans- tai muunsukupuolisten määrä? Ymmärrän täysin, että lapsi jolle on koko lapsuus hoettu sukupuoltaan tyyliin "syntyipä sentään poika/tyttö, mitäs me äijät/tytöt, me äijien/tyttöjen kesken sitten pelaillaan ja penkkiurheillaan/shoppaillaan ja käydään kampaajalla, kyllähän me äijät/tytöt tehdään sitä tai tätä", saattaa alkaa tuntea yhä vahvemmin, että enkä muuten ole äijä/tyttö. Siksi se on ehdottomasti karhunpalvelus lapselle kuin lapselle.
Ei luultavasti mutta ainakin muunsukupuolisilla olisi helpompi elää ja olla, ja luultavasti miehilläkin ja varsinkin naisilla.
Mitä tarkoittaa muunsukupuolinen?
Vierailija kirjoitti:
Noh, sisäpiirin tietoa detransitioituneilta, jotka tietävät myös seuraavia syitä:
1) Potilaita katoaa, koska he toteavat, että transhoidot eivät auta siihen ongelmaan, joka heillä on.
2) Potilaita katoaa, koska hormonit aiheuttavat heille niin paljon sivuvaikutuksia.
3) Potilaita katoaa, koska he katuvat transhoitojaan.
Lähde? Sellaista ei ole kuin omassa mielikuvituksessasi. Ensin väität ettei dataa ole siksi kun potilaat katoaa tutkasta, ja nyt yhtäkkiä tiedät vaikka et ole trans tai heidän kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Jännästi näillä "olen non-binary" -tyypeilläkin on sellainen suhtautuminen, että naisellisuus = täysin päälleliimattuja ominaisuuksia, kuten meikkiä, mekkoa, jotain yhteiskunnan odottamaa käytöstapaa ja muuta sellaista. Ja yleensäkin se, että kaikki muut ovat kyllä osa tätä mies-nais-järjestelmää, mutta itse ollaan siitä mukamas irrallaan, kun sukupuolelle tyypilliset jutut eivät miellytäkään tai ei ole jotain ihmellistä "sukupuolikokemusta".
Voin paljastaa, ei kellään ole sellaista, koska eivät ole saaneet maagisesti elää miehenä ja naisena. Ihmisellä on ainoastaan yhden sukupuolen kokemus, eikä se tunnu missään, koska ihmisellä ei ole vertailupohjaa.
Transit, non-binaryt ja muut sukupuolisekoilijat ovat ymmärtäneet sukupuolen funktion väärin.
Kyllä naisten ja miesten välillä on eroja. Nuo päälle liimatut ovat tietenkin kärjistyksiä kuten esim. drag queenit yms. mutta erot sukupuolten välillä ovat selvät ja niitä myös yritetään korostaa vaatetuksella yms.
Mikä yksi epäselvä tapaus? Puhuin siis siitä, että kun nyt Iso-Brinanniassa on naisten vankiloissa transidentifioituvia miehiä, niin heissä on prosentuaalisesti enemmän seksuaalirikollisia kuin tavallisessa miesvankipopulaatiossa. En minä mistään yksittäistapauksesta puhu. Ei se ole mitään propagandaa, vaan tilasto.