2-vuotias lapsi syö valikoiden ja pääasiassa lihaa

Moniko oikeasti kannattaa sellaista kasvatusmallia, että aikuinen päättää mitä ja paljonko lapsi syö. Mun mielestä mulla on vanhempana velvollisuus ruokkia lapsi. Jos teen sen ostamalla hänen suosikkiruokiaan, niin millä tavalla se on väärin. Makkara nyt ilmeisesti ongelma, kun lapsi oli flunssassa, eikä suostunut syömään muuta, joten annoin muutaman palan makkaraa. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuon ikäisenä ei tarvitse suolaa olenkaan. Piltti purkki vaikka jos ei muuta syö ja syötät itse."

Miksi kommentoit, jos ei ole kokemusta lapsista?

 Kolmesta lapsesta kokemus ja yks pala makkaraa kyllä täyttää helposti sen vuorokauden emimmäs suosituksen mitä noin pienelle suolaa sais antaa. Suola ei ole välttämätöntä edes aikuiselle. Esimerkiksi maito, liha ja kananmuna sisältää natriumia, mikä on siis se ainesosa mikä suolassa on hyväksi.

Hyvä siis että syö edes sen yhden palan, ennemmin kuin ei mitään. Olet varmaan samanlainen kuin mun mutsi, että sama jauhelihakeitto jääkaapissa viikon ja siinä terveellinen kotiruoka, eikä muuta tipu.

 Ei ole mitään monipuolista syödä viikko jauheliha keittoa. Normaalisti tarjotaan lapselle puuroa ja marjoja aamuisin. Lounaalla  lämmin ruoka, itse tehtyä tietysti, kasviksia lisukkeeksi. Välipala voi olla vaikka pieni pala leipää, jugurttia ja hedelmiä. Päivällinen, lämmintä ruokaa tietysti, kasviksia lisukkeeksi, ei samaa ruokaa kuin lounaalla ja itse tehtyä tietysti. Iltapalaksi taas puuroa ja marjoja.. Maitoa ruoka juomaksi ja vettä janoon.

Hyvä että jotain syö, maailman ensimmäinen kaksi vuotias joka syö 

Vierailija kirjoitti:

Moniko oikeasti kannattaa sellaista kasvatusmallia, että aikuinen päättää mitä ja paljonko lapsi syö. Mun mielestä mulla on vanhempana velvollisuus ruokkia lapsi. Jos teen sen ostamalla hänen suosikkiruokiaan, niin millä tavalla se on väärin. Makkara nyt ilmeisesti ongelma, kun lapsi oli flunssassa, eikä suostunut syömään muuta, joten annoin muutaman palan makkaraa. :D

 Aikuinen päättää mitä lapsi syö ja lapsi paljon hän syö. Näin syntyy terve suhde ruokaan. Jos makkara kelpaa kipeänä niin sitä on syöty paljon ennenkin, ei kipeä lapsi uusia makuja yleensä halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuon ikäisenä ei tarvitse suolaa olenkaan. Piltti purkki vaikka jos ei muuta syö ja syötät itse."

Miksi kommentoit, jos ei ole kokemusta lapsista?

 Kolmesta lapsesta kokemus ja yks pala makkaraa kyllä täyttää helposti sen vuorokauden emimmäs suosituksen mitä noin pienelle suolaa sais antaa. Suola ei ole välttämätöntä edes aikuiselle. Esimerkiksi maito, liha ja kananmuna sisältää natriumia, mikä on siis se ainesosa mikä suolassa on hyväksi.

Hyvä siis että syö edes sen yhden palan, ennemmin kuin ei mitään. Olet varmaan samanlainen kuin mun mutsi, että sama jauhelihakeitto jääkaapissa viikon ja siinä terveellinen kotiruoka, eikä muuta tipu.

 Ei ole mitään monipuolista syödä viikko jauheliha keittoa. Nor

Syö leipää, banaania, omenaa ja appelsiinia. Puuroa ei syö enää. Maustamatonta jogurttia ja maustettua rahkaa syö. Niiden lisäksi pitää olla kyllä joku lämmin ateria ja proteiininlähde. Mieluiten eläinperäinen, koska kasvava lapsi ei saa muuten kaikkia tarvittavia mineraaleja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moniko oikeasti kannattaa sellaista kasvatusmallia, että aikuinen päättää mitä ja paljonko lapsi syö. Mun mielestä mulla on vanhempana velvollisuus ruokkia lapsi. Jos teen sen ostamalla hänen suosikkiruokiaan, niin millä tavalla se on väärin. Makkara nyt ilmeisesti ongelma, kun lapsi oli flunssassa, eikä suostunut syömään muuta, joten annoin muutaman palan makkaraa. :D

 Aikuinen päättää mitä lapsi syö ja lapsi paljon hän syö. Näin syntyy terve suhde ruokaan. Jos makkara kelpaa kipeänä niin sitä on syöty paljon ennenkin, ei kipeä lapsi uusia makuja yleensä halua.

Uskotko tosiaan tuohon? Onko sinulla terve suhde ruokaan?

Pienten lasten kanssa on suositeltavaa olla tarkkana mitä syödään ja milloin syödään, koska se ravinto mitä saa vaikuttaa täysin siihen miten terveenä lapsi kasvaa. Lapsella on oikeus olla terve ja hyvinvoiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ehkä antaisi makkaraa, mutta minun taapero söi ruoasta vain kasviksen ja proteiinin. Hän kasvoi kasvukäyrällä täysin keskellä painon ja pituuden suhteen. Ei siis huolta. Nykyisin syö kaikkea, koska on aina saanut myös muutakin kokeillut. On 17.v.  Tämä valikoiminen alkoi jo 1.v. 

Meidän lapsi tekee välillä samaa. Olemme puolison kanssa virnuilleet keskenämme, että ihan oikeat asiat syö. Emme ole edes puhuneet mistään karppaamisesta lapselle, mutta niin hän vain luonnostaan tykkää ihmisen luonnollisesta ravinnosta. No, kyllä hän välillä syö myös pastaa, ja sokerikin kelpaa.

Onko tärkeää, että sokerikin kelpaa?

Ei ole tärkeää. Mainitsin vain, ettei lapsi ole aivan puristi. :D

Mitä sitten jos lapsi suostuu syömään vain makeisia? Saako hän silloinkin päättää mitä syö ja kuinka paljon?

Lapsi ei itse päätä että ei syö puuroa, sitä tarjotaan. Mä oon koululaisen antanut vasta itse päättää että onko puuro aamupala vai joku muu. Tiedän että jotkut lapset syövät koko lapsuutensa puuroa, eikä siinäkään mitään väärää ole että ei anna lapsen valita tän asian suhteen. Puuro on kyllä ihan parasta, hyväksi vatsalle ja saa riittää energiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsi syö sitä mitä eteen tuot. Naurettavaa antaa 2 v lapsen päättää ruokailustaan, mutta tämmöstähän se on nykyvanhemmuus :D

Ei lapsi välttämättä syö kaikkea eteen kannettua. Osa asioista maistuu, osa ei. Jos käy niin, ettei lapsi syö mitään edessä olevaa monella peräkkäisellä aterialla, on vähän pakko alkaa miettiä, mikä lapselle kelpaisi. Jos on esimerkiksi aistiyliherkkyyttä tai vaikkapa jokin sairaus, lapsi ei välttämättä syö, vaikka näkisi nälkää. Terve lapsi kyllä syö melkein mitä vain, kun on tarpeeksi nälkä, mutta kaikki lapset eivät ole terveitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moniko oikeasti kannattaa sellaista kasvatusmallia, että aikuinen päättää mitä ja paljonko lapsi syö. Mun mielestä mulla on vanhempana velvollisuus ruokkia lapsi. Jos teen sen ostamalla hänen suosikkiruokiaan, niin millä tavalla se on väärin. Makkara nyt ilmeisesti ongelma, kun lapsi oli flunssassa, eikä suostunut syömään muuta, joten annoin muutaman palan makkaraa. :D

 Aikuinen päättää mitä lapsi syö ja lapsi paljon hän syö. Näin syntyy terve suhde ruokaan. Jos makkara kelpaa kipeänä niin sitä on syöty paljon ennenkin, ei kipeä lapsi uusia makuja yleensä halua.

Uskotko tosiaan tuohon? Onko sinulla terve suhde ruokaan?

 Lasta ei kuulu pakko syöttää tai houkutella syömään. Eikä lapsi itse ole tarpeeksi kypsä päättämään mitä hän syö. Terve lapsi ei itseään nälkääntapa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten jos lapsi suostuu syömään vain makeisia? Saako hän silloinkin päättää mitä syö ja kuinka paljon?

Jos lapsi yrittää vihaisena vaatia karkkia heti, kiristän sanomalla, että kun on syöty määrä x tätä kunnon ruokaa, niin sitten saa jälkiruoan. Yleensä se toimii. Jos lapsi on sairaana, silloin se ei toimi, vaan lapsi valitsee mieluummin nälässä olemisen. Siinä kohtaa yleensä tarjoan jotakin muuta ns. kunnollisempaa, jotta lapsi syö edes jotakin. Karkilla ei meillä kukaan elä flunssaisenakaan. Välipalakeksi tai hedelmät ovat sitten eri asia, niitä voi syödä sairaana, jos ei muu maistu.

Vierailija kirjoitti:

Liha ja eläinrasva onkin ihmisen luontaista ravintoa. Ei ihme siis että liha maistuu.

Taitaa makkara maistua.

Suositeltu suolan vuorokauden enimmäisannos on paljon suurempi kuin ihmisen tarvitsema suolamäärä.