Järjestön IHASTUMINEN varattuun työkaveriin! Itsekin naimisissa

Vierailija kirjoitti:

Onkohan AP vielä linjoilla?

Itselläni oli sama tilanne vuosia sitten. Ihastuminen oli jotain aivan järisyttävän suurta ja muuttui rakastumiseksi ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Pää oli aivan sekaisin, en nukkunut enkä syönyt, oli kuin psykoosissa olisin ollut. Ihastumisen kohde tuntui niin vastustamattomalta, maailman ihanimmalta ihmiseltä.. Tiesin että tein väärin, mutta enpä vaan pystynyt lopettamaan.

Joten turhaa sinulle on yrittää järkeä puhua. Parasta olisi, jos pystyisit olemaan ihastuksestasi erossa, siis täysin erossa, fyysisesti ja viestein. Ehkä voisit ajatella mitä menetät jos tuhoat kaiken mitä sinulla on. Asiat voivat mennä aluksi kivasti ja sitten täysin päin peppua. Oletko valmis menettämään sen, mitä sinulla nyt on.

Voi sinua raukkaa, en muuta sano. Tiedän mitä käyt läpi. Itse antaisin mitä vaan jos voisin palata tuohon ja estää itseäni tekemästä sen mitä sitten tein. 

Mitä tarkoitat linjoilla? Ei tämä ole mikään aikuisviihdepalsta, josta saa palkkaa jos kirjoittaa viestin.

Kuinka monta ihmistä järjestöön kuuluu? Ovatko he kaikki yhtä pakkomielteisiä? Kuinka sinun varattuna olosi vaikuttaa kokonaisuuteen?

En aio sanoa mitään. 

Välillä on pakko tehdä työtä pareittain, mutta tämäkin harvoin. En mene nykyään enää samaan aikaan esim tauolle,vaan välttelen häntä.

Silti, kun hän tulee samana päivänä töihin,niin tulee se euforinen ihastumisen tunne

Pakko välillä vilkaista hänen suuntaansa,hän tekee samoin.

Oikea ap

Vierailija kirjoitti:

En aio sanoa mitään. 

Välillä on pakko tehdä työtä pareittain, mutta tämäkin harvoin. En mene nykyään enää samaan aikaan esim tauolle,vaan välttelen häntä.

Silti, kun hän tulee samana päivänä töihin,niin tulee se euforinen ihastumisen tunne

Pakko välillä vilkaista hänen suuntaansa,hän tekee samoin.

Oikea ap

Aiotko tehdä mitään?  Miten oma avioliittosi voi?

Vierailija kirjoitti:

Onkohan AP vielä linjoilla?

Itselläni oli sama tilanne vuosia sitten. Ihastuminen oli jotain aivan järisyttävän suurta ja muuttui rakastumiseksi ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Pää oli aivan sekaisin, en nukkunut enkä syönyt, oli kuin psykoosissa olisin ollut. Ihastumisen kohde tuntui niin vastustamattomalta, maailman ihanimmalta ihmiseltä.. Tiesin että tein väärin, mutta enpä vaan pystynyt lopettamaan.

Joten turhaa sinulle on yrittää järkeä puhua. Parasta olisi, jos pystyisit olemaan ihastuksestasi erossa, siis täysin erossa, fyysisesti ja viestein. Ehkä voisit ajatella mitä menetät jos tuhoat kaiken mitä sinulla on. Asiat voivat mennä aluksi kivasti ja sitten täysin päin peppua. Oletko valmis menettämään sen, mitä sinulla nyt on.

Voi sinua raukkaa, en muuta sano. Tiedän mitä käyt läpi. Itse antaisin mitä vaan jos voisin palata tuohon ja estää itseäni tekemästä sen mitä sitten tein. 

Elämässä kun tekee valintoja niin sitten pitää pystyä kantamaan niiden seuraukset.

Harmillisen usein apn kaltaisten tilanteiden taustalla on ihmisen oma kyvyttömyys sanoittaa parisuhteessaan tunteitaan ja tarpeitaan.

Se ei ole puolison syy millään tavalla.

 

Ikävintä on jos tuosta johtuva salasuhteilu projisoidaan siihen syyttömän puolison viaksi kun ei itse pystytä katsomaan peiliin tekojaan.

Sellainen on raskaan sarjan henkistä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan AP vielä linjoilla?

Itselläni oli sama tilanne vuosia sitten. Ihastuminen oli jotain aivan järisyttävän suurta ja muuttui rakastumiseksi ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Pää oli aivan sekaisin, en nukkunut enkä syönyt, oli kuin psykoosissa olisin ollut. Ihastumisen kohde tuntui niin vastustamattomalta, maailman ihanimmalta ihmiseltä.. Tiesin että tein väärin, mutta enpä vaan pystynyt lopettamaan.

Joten turhaa sinulle on yrittää järkeä puhua. Parasta olisi, jos pystyisit olemaan ihastuksestasi erossa, siis täysin erossa, fyysisesti ja viestein. Ehkä voisit ajatella mitä menetät jos tuhoat kaiken mitä sinulla on. Asiat voivat mennä aluksi kivasti ja sitten täysin päin peppua. Oletko valmis menettämään sen, mitä sinulla nyt on.

Voi sinua raukkaa, en muuta sano. Tiedän mitä käyt läpi. Itse antaisin mitä vaan jos voisin palata tuohon ja estää itseäni tekemästä sen mitä sitten tein. 

Ja mitäs teit?

En ollut ihastunut 14 vuoteen. Edellisen kerran ihastuin nykyiseen aviomieheeni. Mutta ihastuminen iski kuin salama viime kesänä, vaikka luulin jo tulleeni tunnevammaiseksi. Ja jatkuu vain. Kun näen tämän (varatun) miehen, alan puhua sekavia ja urpoja ja näytän itsestäni hölmön puolen. Ehkä se on jokin itsesuojelumekanismi.

Olisi kyllä kiva tietää, mitä tämä mies minusta ajattelee. Luultavasti vain säälii. :D Mutta joo, tiedostan olevani jotain vailla nykyisessä suhteessani, ja siksi tällainen pääsi tapahtumaan. Riitti, että tämä ihastumiseni kohde kuunteli, jutteli ja suhtautui minuun ystävällisesti (ja sama yhä preesensissä). Hänessä on jotain niin "tuttua" ja magneettista.

En todellakaan haluaisi olla tässä tunnekuohussa, ja häpeän ja kadun, vaikka en edes ole tehnyt mitään vääryyttä, ellei ajattelemista ja unelmointia lasketa. Joku pieni osa minusta toivoo, että jotain joskus tapahtuisi, mutta väärinhän tällaiset ajatukset ovat.

Vierailija kirjoitti:

En ollut ihastunut 14 vuoteen. Edellisen kerran ihastuin nykyiseen aviomieheeni. Mutta ihastuminen iski kuin salama viime kesänä, vaikka luulin jo tulleeni tunnevammaiseksi. Ja jatkuu vain. Kun näen tämän (varatun) miehen, alan puhua sekavia ja urpoja ja näytän itsestäni hölmön puolen. Ehkä se on jokin itsesuojelumekanismi.

Olisi kyllä kiva tietää, mitä tämä mies minusta ajattelee. Luultavasti vain säälii. :D Mutta joo, tiedostan olevani jotain vailla nykyisessä suhteessani, ja siksi tällainen pääsi tapahtumaan. Riitti, että tämä ihastumiseni kohde kuunteli, jutteli ja suhtautui minuun ystävällisesti (ja sama yhä preesensissä). Hänessä on jotain niin "tuttua" ja magneettista.

En todellakaan haluaisi olla tässä tunnekuohussa, ja häpeän ja kadun, vaikka en edes ole tehnyt mitään vääryyttä, ellei ajattelemista ja unelmointia lasketa. Joku pieni osa minusta toivoo, että jotain joskus tapahtuisi, mutta väärinhän tällaiset

Kuulostaa niin tutulta! Täällä täysin samat fiilikset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan AP vielä linjoilla?

Itselläni oli sama tilanne vuosia sitten. Ihastuminen oli jotain aivan järisyttävän suurta ja muuttui rakastumiseksi ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Pää oli aivan sekaisin, en nukkunut enkä syönyt, oli kuin psykoosissa olisin ollut. Ihastumisen kohde tuntui niin vastustamattomalta, maailman ihanimmalta ihmiseltä.. Tiesin että tein väärin, mutta enpä vaan pystynyt lopettamaan.

Joten turhaa sinulle on yrittää järkeä puhua. Parasta olisi, jos pystyisit olemaan ihastuksestasi erossa, siis täysin erossa, fyysisesti ja viestein. Ehkä voisit ajatella mitä menetät jos tuhoat kaiken mitä sinulla on. Asiat voivat mennä aluksi kivasti ja sitten täysin päin peppua. Oletko valmis menettämään sen, mitä sinulla nyt on.

Voi sinua raukkaa, en muuta sano. Tiedän mitä käyt läpi. Itse antaisin mitä vaan jos voisin palata tuohon ja estää itseäni tekemästä s

Ymmärrän että kiinnostaa, mutta se ei kuulu muille. Täällä on kovasti moralisoijia, jotka eivät pysty ymmärtämään tiettyjä asioita yksinkertaisesti siksi että eivät ole niitä koskaan itse kokeneet. On ymmärrettävää nostaa itsensä jalustalle, ja siihen teillä kaikilla on oikeus :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan AP vielä linjoilla?

Itselläni oli sama tilanne vuosia sitten. Ihastuminen oli jotain aivan järisyttävän suurta ja muuttui rakastumiseksi ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Pää oli aivan sekaisin, en nukkunut enkä syönyt, oli kuin psykoosissa olisin ollut. Ihastumisen kohde tuntui niin vastustamattomalta, maailman ihanimmalta ihmiseltä.. Tiesin että tein väärin, mutta enpä vaan pystynyt lopettamaan.

Joten turhaa sinulle on yrittää järkeä puhua. Parasta olisi, jos pystyisit olemaan ihastuksestasi erossa, siis täysin erossa, fyysisesti ja viestein. Ehkä voisit ajatella mitä menetät jos tuhoat kaiken mitä sinulla on. Asiat voivat mennä aluksi kivasti ja sitten täysin päin peppua. Oletko valmis menettämään sen, mitä sinulla nyt on.

Voi sinua raukkaa, en muuta sano. Tiedän mitä käyt läpi. Itse antaisin mitä vaan jos vo

En moralisoi. Kukaan ei tunnista sua täällä.

Jaahas. Palstalla todella pitkään alter egona pyörinyt sarjasalasuhteilija saapui ketjuun taas kaasuvalottamaan ihmisiä syytellen heitä moralisteiksi. Ei yllätä. Koska rauhaa itsensä kanssa ei ole tehnyt.

Upup

Vierailija kirjoitti:

Jaahas. Palstalla todella pitkään alter egona pyörinyt sarjasalasuhteilija saapui ketjuun taas kaasuvalottamaan ihmisiä syytellen heitä moralisteiksi. Ei yllätä. Koska rauhaa itsensä kanssa ei ole tehnyt.

Syyttely omista teoistaan ja projisointi kertoo enemmänkin ehkä käsittelemättömistä lapsuudesta kumpuavista traumoista.

Ehkäpä vanhemmilla ollut mt- ja päihdeongelmia ja siksi luonut itselleen valeminän jonka kautta parisuhteilussaan itseään ilmentää.

 

Ja pettää parisuhteissaan ja avioliitoissaan kun loppu viimein sitä myöntämättä pelkää itse hylkäämistä ja omilla jaloillaan oloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan AP vielä linjoilla?

Itselläni oli sama tilanne vuosia sitten. Ihastuminen oli jotain aivan järisyttävän suurta ja muuttui rakastumiseksi ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Pää oli aivan sekaisin, en nukkunut enkä syönyt, oli kuin psykoosissa olisin ollut. Ihastumisen kohde tuntui niin vastustamattomalta, maailman ihanimmalta ihmiseltä.. Tiesin että tein väärin, mutta enpä vaan pystynyt lopettamaan.

Joten turhaa sinulle on yrittää järkeä puhua. Parasta olisi, jos pystyisit olemaan ihastuksestasi erossa, siis täysin erossa, fyysisesti ja viestein. Ehkä voisit ajatella mitä menetät jos tuhoat kaiken mitä sinulla on. Asiat voivat mennä aluksi kivasti ja sitten täysin päin peppua. Oletko valmis menettämään sen, mitä sinulla nyt on.

Voi sinua raukkaa, en muuta sano. Tiedän mitä käyt läpi. Itse antaisin mitä vaan jos vo

 

Jospa onkin niin että pettäjä joka alkaa salasuhteilemaan nostaa mielessään itsensä jalustalle?

Kokee valheellisesti että hänellä on oikeus pettää, oikeus tehdä tietoista ja tahallista henkistä väkivaltaa parisuhteessaan?

Vakavalta psyykkiseltä ongelmalta ja pysyvältä luonnevialta kuulostaa jos asia toistuu suhteesta toiseen hänen kohdallaan.

Herää kysymys onko tuollainen minkään arvoinen ihmisenä, puolisona tai vanhempana kenellekään? 

 

Tuskin.

Nyt keskustellaan ihastumisesta ei pettämisestä!

Miten pystytte salaamaan ihastumisen puolisoltanne. Itse en ainakaan pystynyt.. En nukkunut, en syönyt, laihduin, leijuin jossain omissa maailmoissani. Lähimmältä ihmiseltä ei kyllä jää huomaamatta tämmöinen muutos käytöksessä.

Vierailija kirjoitti:

Sä oot jankuttanut tästä aiheesta jo viimeiset 20 vuotta. Oisko syytä poistaa jo tämmöiset samanlaiset aloitukset?

sinut täälltä pitää poistaa. Levität vain omaa pahaa oloasi joka paikkaanS

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä oot jankuttanut tästä aiheesta jo viimeiset 20 vuotta. Oisko syytä poistaa jo tämmöiset samanlaiset aloitukset?

sinut täälltä pitää poistaa. Levität vain omaa pahaa oloasi joka paikkaanS

Tuo tosiaan pitäisi bannata kaikilta alustoilta mukaanlukien tämä kommenttipalsta. Tekisi hänelle itselleen ja varsinkin laajalle piirille läheisiään tai sen muotoisia pelkkää hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Miten pystytte salaamaan ihastumisen puolisoltanne. Itse en ainakaan pystynyt.. En nukkunut, en syönyt, laihduin, leijuin jossain omissa maailmoissani. Lähimmältä ihmiseltä ei kyllä jää huomaamatta tämmöinen muutos käytöksessä.

Niinpä. Mutta pahansuopainen narsistisia piirteitä ilmentävä kehittää tuossa tilanteessa omassa päässään tarinan, narratiivin jossa toisesta tehdään sairaalloisen mustasukkainen, kontrolloiva ja läheisriippuvainen. Sairasta sanoisin.

Minä ihastuin järjettömästi (tilanteeseen itseasiassa liittyi järjestö). Tajusin ihastuksen kautta että en saa suhteesta niitä asioita joita tarvitsen ollakseni onnellinen, ja erosin. Yritin toki tätä ennen korjata suhdetta, mutta mies ei tullut vastaan. Järjestöihastukseni on suhteessa, enkä eronnut hänen takiaan, hän vain sai tajuamaan että tosiaan, tuollaisiakin miehiä on olemassa. Nyt elelen tyytyväisenä yksin, ja keskityn kaverisuhteisiin ja harrastuksiin. Jokin liekki sisälläni palaa taas kun en asu sen mörököllin kanssa enää.

Ihastuminen toiseen ei välttämättä kerro että omassa suhteessa olisi jotain pielessä, mutta joskus toinen ihminen voi saada ymmärtämään, mitä itse on vailla.