Lue keskustelun säännöt.
Järjestön IHASTUMINEN varattuun työkaveriin! Itsekin naimisissa
20.04.2025 |
Miten tästä tunteesta pääsee irti? Yöunet menee.
Kommentit (348)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö ap kärsii unettomuudesta?
Ihastuin kollegaan 2017. Olemme molemmat varattuja. Tiedän tunteen.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin kollegaan 2017. Olemme molemmat varattuja. Tiedän tunteen.
Voi ei!! Kestääkö tää noin kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä on nyt keväällä ollut liikkeellä täälläkin päin. Yksipuoleista ja epätoivoista. Kärvistelyä. Jospa kesä auttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tässä lopulta kävi?
Niin juuri! Ap, oletko tullut järkiisi?
Ihastuminen työpaikalla on aika yleistä. Töissä ollaan fiksusti koska on pakko, näytetään huolitelluilta ja ainakin joissain työpaikoissa näytetään niitä kannuksiakin toisilleen eli kilvoitellaan siinä työn toteutuksessa. Siinä kun dynaamisessa ilmapiirissä tehdään töitä jonkun projektin parissa paljon yhdessä niin välillä kyllä kipinät sinkoilee siellä suunnittelutiloissa. Itsellä on ihana kokemus joka tulee ilahduttamaan mua hautaan asti, kumpikaan ei kylläkään tehnyt mitään fyysistä elettä mutta jos vaikka kynää ojentaessa sormet hipaisee ja koko tila sähköistyy niin se kyllä tuntui koko kropassa. ei tullut mieleenkään jäädä kotiin etätöihin :) sanoisin että ihastumiset kuuluu elämään. En epäile etteikö puolisollanikin voisi olla tällaisia kokemuksia.
Miten meille sitten kävi? Toinen meistä siirtyi toisen projektin pariin ja tilanne rauhoittui. Puolen vuoden päästä nähtiin isoissa juhlissa ja siellä sovittiin että pidetään yhteyttä. Ja ollaan niin tehtykin. Satunnaisia ihan asiallisia sähköposteja. Ehkäpä työt saattavat meitä vielä lähemmäs toisiamme ja päiväunelmointi saa jatkua :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odota rauhassa, järki tulee vielä takaisin. Ei kannata keväthuumassa tuhota kahta parisuhdetta ja työpaikkaa. Tule vaikka vuoden päästä kertomaan miten kävi.
Mulla tätä on kestänyt nyt kaksi vuotta. Samat tunteet ja ajatukset kuin ap:lla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
Mä pistän paremmaksi: 1988 ihastuttiin... molemmat. Kesti noin 10v, lähdin työpaikasta. Silloin tällöin tapasimme töiden merkeissä vielä toiset 10v. Oltiin vaan niiiin samalla aaltopituudella. Vieläkin, silloin tällöin muistan hänet...
Mäkin haluaisin, että kokonainen järjestö olisi minuun ihastunut. Aaah sitä tunnetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen samaa kuin aina, eli mieti ihastustasi kakalla. Sitä hetkeä, kun hän vääntää oikein isoa ummetuspökälettä, hikikarpalot otsalla. Vai olisiko sittenkin varpusparvi? Ja noin, plop, se kakka putoaa pöntön seinämiä pitkin, jättäen isot jarrutusjäljet.. Eikä ihastuksesi edes pese käsiään, kun lähti vessasta. Hyi.
Joko auttoi?
Ei vaan alkoi jöpöttää..
Vierailija kirjoitti:
Minä ihastuin kovasti työkaveriini. Oli vanhempi, perheenisä. Töissä olimme aina työvaatteissa ja sitten kun kerran näin hänet omissa vaatteissaan, ruusunpunaiset lasit räsähtivät rikki ja tippuivat: keski-ikäinen mies pukeutui kuin teini. Oli sen verran vastenmielinen näky, että ihastus loppui siihen.
Oli aika kevyt ihastus, jos tuollaiseen loppui. Puhut siis ihan eri asiasta kuin ap.
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttoi aika, ja se kun työkaveri oli pidemmällä vapaalla poissa töistä. (En enää nähnyt häntä päivittäin töissä) Me vielä lähennyimme kerran firman tilaisuudessa ja suutelimme. Puhuimme tapahtuneesta ja pohdimme miksi näin pääsi käymään, olimme molemmat varattuja.
En tiedä, olenko aivan normaali, mutta minua loukkaisi vielä yksittäistä suudelmaa enemmän suudelman ja tunteiden vatvominen yhdessä selän takana. Ihastukset ovat luonnollisia, joskus voi suudelman kaltainen vahinkokin tapahtua (vaikka en sitä hyväksyisi). Jos asia jätetään siihen, niin ihastuksen kohteelle jää pohjimmiltaan epäselväksi, mistä on kyse (olisiko siinä suudeltavana ollut kuka tahansa vastakkaisen sukupuolen edustaja, johtuiko se viinilasillisista, onko toinen nyt vaan sellaista pettävää tyyppiä joka keräilee kaatoja jne). Siinä vaiheessa, kun asiaa lähdetään vatvomaan, halutaan nähdä, miten ihastuksen kohde suhtautuu niihin omiin tunteisiin. Vähintään alitajuisesti kartoitetaan jo niitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Kahdelle varatulle ihmiselle, jotka ovat 100 % sitoutuneita liittoihinsa, ei ole mitään hyötyä keskinäisen ihastuksen ääneen tunnustamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin vuosi sitten toiseen mieheen. Oma suhde laimentunut enkä edes tiedä rakastanko miestäni koska näin vahvasti ihastuin ulkopuoliseen.
En ole nähnyt tätä ihastusta nyt puoleen vuoteen. Silti ihan joka päivä kaipaan tätä miestä eikä ihastus ole tippaakaan laimentunut, päinvastoin.
Nyt mietin mitä tässä pitäisi tehdä. Ihastus on sinkku ja samat tunteet hänellä. Vaikeita juttuja nämä todella. Kadunko jos jätän tämän kortin käyttämättä? Kadunko jos jätän mieheni?
itse uskon, että jos oikein kunnolla kolahtaa niin ei ne tunteet välttämättä haalene vuosiin :/
Jos ei ole lapsia, niin kokeilisin ja vaihtaisin. Nykyinen suhde on tyytymissuhde, niin et voi hävitä, vaikka uusi suhde ei toimisi.
Jos on lapsia, niin ei ole järkeä rikkoa lasten kotia, jos nykyinen suhde toimii kuitenkin ihan ok eli ette riitele jatkuvasti ja suhteessa on molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus. Uusi suhde olisi kuitenkin long shot, todennäköisempi vaihtoehto on että se ei toimi. Sen takia ei kannata tuomita lapsia eroon toisesta vanhemmastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttoi aika, ja se kun työkaveri oli pidemmällä vapaalla poissa töistä. (En enää nähnyt häntä päivittäin töissä) Me vielä lähennyimme kerran firman tilaisuudessa ja suutelimme. Puhuimme tapahtuneesta ja pohdimme miksi näin pääsi käymään, olimme molemmat varattuja.
En tiedä, olenko aivan normaali, mutta minua loukkaisi vielä yksittäistä suudelmaa enemmän suudelman ja tunteiden vatvominen yhdessä selän takana. Ihastukset ovat luonnollisia, joskus voi suudelman kaltainen vahinkokin tapahtua (vaikka en sitä hyväksyisi). Jos asia jätetään siihen, niin ihastuksen kohteelle jää pohjimmiltaan epäselväksi, mistä on kyse (olisiko siinä suudeltavana ollut kuka tahansa vastakkaisen sukupuolen edustaja, johtuiko se viinilasillisista, onko toinen nyt vaan sellaista pettävää tyyppiä joka keräilee kaatoja jne). Siinä vaiheessa, kun asiaa lähdetään vatvomaan, halutaan
Selkeästi tässä tilanteessa ei olla oltu sitten 100% varmoja omista suhteistaan. Sekin on aika inhimillistä että joka hetki ei ole.
Nussikaa pikkujouluissa ja jos siemen alkaa itämään, voi aina sanoa että se on naisen aviopuolison. win-win
Up