Lue keskustelun säännöt.
Olen huomannut että juuri tietyn tyyppiset naiset inhoaa anoppiaan
19.04.2025 |
He ovat pitkälti sellaisia, jotka omassakin parisuhteessa miehensä kanssa haluavat olla se, joka sanelee suhteessa asiat. Appivanhempiin tämä vaan ei tehoa, koska heillä on se oma elämänsä ja omat tapansa olleet jo kauan. Tämä on kontroloivalle naiselle kova paikka ja yhteentörmäys on taattu. Tästä saa sitten aina lukea, että kuinka nämä akat haukkuu, että kuinka anoppi toimii siten ja täten, ja kuinka anoppii toimii lapsenlapsen kanssa jne. Anoppi kun sattuukin olemaan tämän pirttihirmun kontrollin ulkopuolella.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne anoppisuhteetkaan ole muuttumattomia. Itse olin anopin mielestä unelma miniä kunnes selvisi että pidän oman sukunimeni kun menemme naimisiin. Tästä hän loukkaantui niin verisesti ettei suhde koskaan hänen puoleltaan palannut ennalleen.
Taas hyvä esimerkki anopista, joka pyrkii kontrolloimaan. Oletteko ikinä kuulleet miniästä, joka yrittää vaikuttaa siihen, mikä on anopin nimi. Ette tietenkään. Eikä niitä esimerkkejä miniöiden pyrkimyksistä kontrolloida taida muutenkaan olla.
Mitä jos ehdotat anopillesi, että hän ottaisi itselleen kaksoisnimen tyylin Lestanen-Rokkonen. Anoppi voisi näin kunnioittaa ja ilmaista alamaisuutensa näille miehille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti ämmänkantturat toimii juuri ap:n kuvailemalla tavalla. He luulevat omistavansa miehensä ollessaan tämän kanssa parisuhteessa.
Oma anoppi ei ole puuttunut meidän elämään. En minäkään ole mennyt anopin huusholliin päsmäröimään miten heidän pitää elää.
Aina voi erota, jos suhteessa voi huonosti. Jos oma kultapoika ei eroa ilkeästä vaimostaan, niin varmaan kasvatuksessa on mennyt jotain pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti ämmänkantturat toimii juuri ap:n kuvailemalla tavalla. He luulevat omistavansa miehensä ollessaan tämän kanssa parisuhteessa.
Huh! Olipa älykästä ja rakentavaa!
Vierailija kirjoitti:
Oma anoppi ei ole puuttunut meidän elämään. En minäkään ole mennyt anopin huusholliin päsmäröimään miten heidän pitää elää.
Aina voi erota, jos suhteessa voi huonosti. Jos oma kultapoika ei eroa ilkeästä vaimostaan, niin varmaan kasvatuksessa on mennyt jotain pieleen.
Päinvastoin. Anoppi on kasvattanut miniälle kultamiehen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei pysty kertomaan yhtä ainutta esimerkkiä siitä, millä nämä miniät ovat yrittäneet anoppinsa elämään sekaantua. Yllätys. Ei sellaista tapahdu. Valitettavasti toisinpäin kyllä. Mutta se ei ole sukupuolikysymys. Meillä appi on tullut monesti kutsumatta paikalle, selittänyt remonttimiehille omia vääriä ohjeitaan, antanut pyytämättä neuvoja ja tuonut tavaraa, mitä emme ole pyytäneet. Minä en miniänä ikinä tekisi appivanhemmilleni mitään sellaista.
Ah, toi omien rojujen roudaaminen jälkikasvun kotiin on kyllä kans yks klassikko. Mikä siinä on että aikuisen lapsen koti on olevinaan ikään kuin joku kierrätyskeskus.
No miksi ei? Mekin on otettu minun vanhemmilta arvokkaita ja massiivisia antiikkihuonekaluja kun heidän omaan kotiinsa ei ole enään mahtunut muuton yhteydessä. Jolle
Minne te laitoitte omat huonekalunne? Oliko ne jotain lastulevyroskaa, mikä piti viedä kaatopaikalle?
Vierailija kirjoitti:
Narsisti ämmänkantturat toimii juuri ap:n kuvailemalla tavalla. He luulevat omistavansa miehensä ollessaan tämän kanssa parisuhteessa.
Tuota ei kyllä ole kirjoittanut anoppi. Tai sitten olisi hyvä aloittaa käytöskoulu koirakoulusta. Sielläkin käytetään sivistyneempää kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti ämmänkantturat toimii juuri ap:n kuvailemalla tavalla. He luulevat omistavansa miehensä ollessaan tämän kanssa parisuhteessa.
Tuota ei kyllä ole kirjoittanut anoppi. Tai sitten olisi hyvä aloittaa käytöskoulu koirakoulusta. Sielläkin käytetään sivistyneempää kieltä.
Valitettavasti myös mieleltään sairaat saavat lapsia. Ja heistä tulee aikanaan anoppeja. Kaikki anopit eivät ole pahoja, mutta kaikki eivät todellakaan ole myöskään hyviä ja normaaleja ihmisiä. Eikä se miniä sille mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että tietyn tyyppisiä anoppeja inhotaan.
Tarkoitatko työssäkäyviä, itestäänhuolehtivia anoppeja, jotka eivät ota lapsianne vkl ja lomilla hoitoon? Sitä tyyppiäkö tarkoitat? Eivät suostu piiaksi ja pullamummoiksi?
Apua sä oot varmaan mun anoppi.. Yhtenä päivänä uhriutuu, että miksi sitä lasta ei tuoda yhtä paljon sinua katsomaan, kuin toisia isovanhempia. Toisena päivänä pahastuu, kun kehdataan kysyä, josko lapsi vois tulla ja keksitään jokin tekosyy, miksi ei sovi.
Omat vanhempani haluavat olla tekemisissä lapsen lapsen kanssa ja kysyvät, milloin hän tulee. Sekään ei minusta ole väärin, jos ei halua lapsenlapsiaan hoitaa, mutta silloin ei minusta pidä sitten kiukutella ja olla mustasukkainen siitä, että lapsi viettää enemmän aikaa toisessa mummolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti ämmänkantturat toimii juuri ap:n kuvailemalla tavalla. He luulevat omistavansa miehensä ollessaan tämän kanssa parisuhteessa.
Huh! Olipa älykästä ja rakentavaa!
Tekeekö totuus kipeää? Helpompihan se on toki syyttää kommenttia kuin katsoa peiliin. Sitähän ne narsistit tekee.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti ämmänkantturat toimii juuri ap:n kuvailemalla tavalla. He luulevat omistavansa miehensä ollessaan tämän kanssa parisuhteessa.
Parisuhteessa oleminen on vapaaehtoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei pysty kertomaan yhtä ainutta esimerkkiä siitä, millä nämä miniät ovat yrittäneet anoppinsa elämään sekaantua. Yllätys. Ei sellaista tapahdu. Valitettavasti toisinpäin kyllä. Mutta se ei ole sukupuolikysymys. Meillä appi on tullut monesti kutsumatta paikalle, selittänyt remonttimiehille omia vääriä ohjeitaan, antanut pyytämättä neuvoja ja tuonut tavaraa, mitä emme ole pyytäneet. Minä en miniänä ikinä tekisi appivanhemmilleni mitään sellaista.
Ah, toi omien rojujen roudaaminen jälkikasvun kotiin on kyllä kans yks klassikko. Mikä siinä on että aikuisen lapsen koti on olevinaan ikään kuin joku kierrätyskeskus.
Kannattaa pyytää arvio ennen huonekalujen tuomista ja ottaa fyrkat fikkaan. Tai kuvata instaan meidän kymppitonnin antiikkisohva ja viidentonnin taulu. Pitää muistaa piilottaa ne maskusen nolot kamat. . Arvottomat voi viedä suoraan kierrätykseen. On paljon köyhiä, jotka ostavat iikkean hyllyköitäkin, kun saa halvemmalla, kuin liikkeestä. Sitten on myös meitä, jotka harrastamme entisöintiä ja teemme joskus romuista rikkauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei pysty kertomaan yhtä ainutta esimerkkiä siitä, millä nämä miniät ovat yrittäneet anoppinsa elämään sekaantua. Yllätys. Ei sellaista tapahdu. Valitettavasti toisinpäin kyllä. Mutta se ei ole sukupuolikysymys. Meillä appi on tullut monesti kutsumatta paikalle, selittänyt remonttimiehille omia vääriä ohjeitaan, antanut pyytämättä neuvoja ja tuonut tavaraa, mitä emme ole pyytäneet. Minä en miniänä ikinä tekisi appivanhemmilleni mitään sellaista.
Ah, toi omien rojujen roudaaminen jälkikasvun kotiin on kyllä kans yks klassikko. Mikä siinä on että aikuisen lapsen koti on olevinaan ikään kuin joku kierrätyskeskus.
Kannattaa pyytää arvio ennen huonekalujen tuomista ja ottaa fyrkat fikkaan. Tai kuvata instaan meidän kymppitonnin antiikkisohva ja viidentonnin taulu. Pitää muista
Ota ite eurot pois niistä lipastoistas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei pysty kertomaan yhtä ainutta esimerkkiä siitä, millä nämä miniät ovat yrittäneet anoppinsa elämään sekaantua. Yllätys. Ei sellaista tapahdu. Valitettavasti toisinpäin kyllä. Mutta se ei ole sukupuolikysymys. Meillä appi on tullut monesti kutsumatta paikalle, selittänyt remonttimiehille omia vääriä ohjeitaan, antanut pyytämättä neuvoja ja tuonut tavaraa, mitä emme ole pyytäneet. Minä en miniänä ikinä tekisi appivanhemmilleni mitään sellaista.
Ah, toi omien rojujen roudaaminen jälkikasvun kotiin on kyllä kans yks klassikko. Mikä siinä on että aikuisen lapsen koti on olevinaan ikään kuin joku kierrätyskeskus.
Kannattaa pyytää arvio ennen huonekalujen tuomista ja ottaa fyrkat fikkaan. Tai kuvata instaan meidän kymppitonnin antiikkisohva ja viidentonnin taulu. Pitää muista
Sulla kävi tuuri. Muuten olisit voinut saada halpissohvakaluston suoraan 70-luvulta ja isotädin vesivärimaalauksen. Sellaiset ei ole mitään monen tonnin antiikkia. Mutta ethän sinä sellaisia edes olisi ottanut vastaan, ne kun ei ole arvokkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei pysty kertomaan yhtä ainutta esimerkkiä siitä, millä nämä miniät ovat yrittäneet anoppinsa elämään sekaantua. Yllätys. Ei sellaista tapahdu. Valitettavasti toisinpäin kyllä. Mutta se ei ole sukupuolikysymys. Meillä appi on tullut monesti kutsumatta paikalle, selittänyt remonttimiehille omia vääriä ohjeitaan, antanut pyytämättä neuvoja ja tuonut tavaraa, mitä emme ole pyytäneet. Minä en miniänä ikinä tekisi appivanhemmilleni mitään sellaista.
Ah, toi omien rojujen roudaaminen jälkikasvun kotiin on kyllä kans yks klassikko. Mikä siinä on että aikuisen lapsen koti on olevinaan ikään kuin joku kierrätyskeskus.
Ja huom. tämä ilmiö pätee kuitenki jostain syystä lähinnä täysin arvottoman roinaan.
Kyllä minullekin kelpaisi vaikka Alvar Aallon jalkalamput. Mutta ne on tosiaan ne arvottomat haisevat autotallin perällä vuosikymmeniä pölyttyneet kaatopaikkatavarat, joita väkisin tyrkytetään (tämäkin on tapa mitätöidä toista. "Sinullehan nämä haisevat arvottomat roinat kelpaa, heh heh"...)
Mä inhosin anoppia juuri siksi että oli jatkuvasti antamassa mielipidettään asioihin, ja määräili miestäni auttamaan milloin missäkin. Palautteeksi saatiin haukkuja, minkä päälle kaikessa suosittiin miehen siskoa. Jossain vaiheessa mulle sitten riitti ja otettiin kunnolla yhteen. Ilmeisesti se auttoi, koska sen jälkeen välit ovat olleet kunnioittavammat eikä anoppi herätä minussa voimakkaita tunteita suuntaan tai toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma anoppi ei ole puuttunut meidän elämään. En minäkään ole mennyt anopin huusholliin päsmäröimään miten heidän pitää elää.
Aina voi erota, jos suhteessa voi huonosti. Jos oma kultapoika ei eroa ilkeästä vaimostaan, niin varmaan kasvatuksessa on mennyt jotain pieleen.
Päinvastoin. Anoppi on kasvattanut miniälle kultamiehen!
Alapeukuttajille. Eikö teille kelpaa sekään, että anoppi on kasvattanut teille hyvän miehen? Sellaisen, joka ei eroa edes ilkeästä vaimosta? Siis: anoppi on kasvattanut itsenäisesti ajattelevan ja itsenäisiin päätöksiin pystyvän miehen. Vai ettekö ymmärtäneet lukemaanne? Taivutanko vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvatkaapa miten hirveää on jos mies tulee hyvin anopin kanssa juttuun?
Ei millään lailla hirveää. Silloin anoppi on ystävällinen myös miniälle, koska aidosti kunnioittaa poikaansa, eikä halua pahoittaa tämän mieltä. Paljon pahempi on anoppi, joka ei osaa kunnioittaa poikaansa ja tämän halua perustaa oma anopista erillinen perheensä.
Miehen/pojan äiti ei ole hänen anoppinsa...
Aina yhtä kitkerää, jos mies tulee juttuun oman anoppinsa kanssa. Pelkäätteko että äiti puuma yhä saalistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma anoppi ei ole puuttunut meidän elämään. En minäkään ole mennyt anopin huusholliin päsmäröimään miten heidän pitää elää.
Aina voi erota, jos suhteessa voi huonosti. Jos oma kultapoika ei eroa ilkeästä vaimostaan, niin varmaan kasvatuksessa on mennyt jotain pieleen.
Päinvastoin. Anoppi on kasvattanut miniälle kultamiehen!
Alapeukuttajille. Eikö teille kelpaa sekään, että anoppi on kasvattanut teille hyvän miehen? Sellaisen, joka ei eroa edes ilkeästä vaimosta? Siis: anoppi on kasvattanut itsenäisesti ajattelevan ja itsenäisiin päätöksiin pystyvän miehen. Vai ettekö ymmärtäneet lukemaanne? Taivutanko vielä?
Miksi anoppi haluaa oman poikansa pilaavan elämänsä ilkeän vaimon kanssa? Hän on kasvattanut pojastaan lapasen, jolla ei ole omaa tahtoa. Eikö hän haluaa poikansa olevan onnellinen?
Miehen/pojan äiti ei ole hänen anoppinsa...