Lue keskustelun säännöt.
Olen huomannut että juuri tietyn tyyppiset naiset inhoaa anoppiaan
19.04.2025 |
He ovat pitkälti sellaisia, jotka omassakin parisuhteessa miehensä kanssa haluavat olla se, joka sanelee suhteessa asiat. Appivanhempiin tämä vaan ei tehoa, koska heillä on se oma elämänsä ja omat tapansa olleet jo kauan. Tämä on kontroloivalle naiselle kova paikka ja yhteentörmäys on taattu. Tästä saa sitten aina lukea, että kuinka nämä akat haukkuu, että kuinka anoppi toimii siten ja täten, ja kuinka anoppii toimii lapsenlapsen kanssa jne. Anoppi kun sattuukin olemaan tämän pirttihirmun kontrollin ulkopuolella.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne anopin ja miniöiden välit tulehduttaa se anopin luopumisen tuska. Ehdottaisin kirkkovihkimisiin muutosta, niin että miehen äiti taluttaa sen sulhasen alttarilla odottavan morsiamen luokse, ja luovuttaa pilttinsä niine hyvineen pois. =D Lapset on lainassa ja heillä on omakin elämänsä elettävänä. Virheitä voi tulla, mutta on se anopinkin tie voinut olla kaikennäköistä pientä suhmuraa ja kuhmuraa, jota ei tee mieli muistella. Appiukosta puhumattakaan.
Mitä ihmettä sekoilet? Luopumisen tuska?? Alaikäisen miehenkö nait? Pikemminkin onnen tunne valtaa, kun poika on löytänyt rakkauden. Poika avioituu ja väsää oman perheen. Äiti on aina poikansa äiti ja isä on isä. Te olette sitä omillenne. Siitä on satoja vuosia, kun naiset(Suomessa) olivat miesten omaisuutta. Naisten työssäkäyminen vapautti siitä orjuudesta. Lapset ovat lainassa ja sinäkin saatat joutua tilanteeseen, jossa joudut lainaamaan lastasi anopillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei pysty kertomaan yhtä ainutta esimerkkiä siitä, millä nämä miniät ovat yrittäneet anoppinsa elämään sekaantua. Yllätys. Ei sellaista tapahdu. Valitettavasti toisinpäin kyllä. Mutta se ei ole sukupuolikysymys. Meillä appi on tullut monesti kutsumatta paikalle, selittänyt remonttimiehille omia vääriä ohjeitaan, antanut pyytämättä neuvoja ja tuonut tavaraa, mitä emme ole pyytäneet. Minä en miniänä ikinä tekisi appivanhemmilleni mitään sellaista.
Ah, toi omien rojujen roudaaminen jälkikasvun kotiin on kyllä kans yks klassikko. Mikä siinä on että aikuisen lapsen koti on olevinaan ikään kuin joku kierrätyskeskus.
No miksi ei? Mekin on otettu minun vanhemmilta arvokkaita ja massiivisia antiikkihuonekaluja kun heidän omaan kotiinsa ei ole enään mahtunut muuton yhteydessä. Jolle
Helvettiäkö se sulle kuuluu, miten se sisustaa OMAN kotinsa?
Yeah right! Mulla on ollut kaksi k-pää anoppia ja olivat luonteeltaan hyvin samanlaisia. Poikiaan väheksyviä ja vmäisiä akkoja, joiden hyväksyntää lapsensa janosivat.
Oli selviö etten pitänyt näistä akoista.
Samalla ei ollut sattumaa, että päädyin tietynlaisiin miehiin eli näihin joilla haastava äitisuhde.
Nämä parisuhteet eivät toimineet, koska lähdin vastustamaan tuota myrkkyäidin käsitystä lapsestaan, mutta nämä miehet eivät itse halunneet äitinsä määritelmästä mennä eteenpäin.
Ongelmat ovat ratkenneet, kun kypsyin itse ja valitsin toisenlaisen miehen. Anoppisuhde ei edelleenkään läheinen, mutta ei myöskään pulmallinen.
Kaikki riippuu kaikesta.
Minulla on varsin laaja kaveripiiri ja olen yli 20 vuoden ajan seurannut sivusta heidänkin parisuhde-elämiään. Käytännössä aina se, jolla on kontroloiva akka, puhuu eniten paskaa myös esim anopistaan. Ne taas joilla on kumppaninaan sellainen mukava "maalaistyttö", niin eivät todellakaan hauku samalla tavalla anoppiaan. Tässä on useamman parin otanta pitkältä väliltä.
Ap
Tavallaan totta, minä olin se mukava "maalaistyttö". En puhunut pahaa anopista. En vaikka hän teki selväksi miten olen huonompi ihminen. Kunpa en olisi ollut niin kohtelias, vaan jouduin aivan kynnysmatoksi ja sylkykupiksi. Itseasiassa hänen lapsensa kerta toisensa jälkeen pariutuivat aina huonojen puolisoiden kanssa. Jotenkin mannaa sielulleni, ja toisaalta odotettu karvas lopputulos, että exäni seuraava puoliso oli vielä minuakin pahempi. Erohan siitäkin tuli. Jos ap:tä kiinnostaa, kiva anoppi olisi tarjolla. Bonuksena, koska ihmisen pitää kehittyä, tulet tietoiseksi myös niistä vioistasi, mistä et edes tiennyt.
Olen huomannut, että tietyn tyyppisiä anoppeja inhotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt menee jo ihan sekavaksi. Siis nytkö ne onkin ne miehet, jotka puhuu paskaa anopistaan? Tai jos ne on kuitenkin ne miniät (mitä tossa kyllä ei lue) niin miten sulla on muka miehenä pilvin pimein naimisissa olevia naiskavereita, jotka haukkuvat anoppejaan sulle? 😂 Ootko joku sellainen homokaveri?
Olet vissiin varsin vajaa. Aloittajahan kirjoitti selvästi kaveriensa kumppaninaisista ja heidän sanomisistaan, ei niistä kavereistaan.
Eri. Lainaus alkaa: Opettele käyttämään lainaustoimintoa jne. Lainaus päättyy! Tiedoksesi, näin ystävälliseen sävyyn, että lainaustoiminto ei toimi puhelimella kirjoittaessa. Ehkä joillakin toimii, minulla ei! Opettele sinä käytöstapoja ja mene jollekin pilkunviilaussivulle. Onko yhdyssana? Eikö? Kauhea, uskallanko julkaista? Mitkä sanoista yhteen, mitkä erikseen? Apua! Auta! Sielusi punakynään luottaen!
Olen ihan samaa mieltä. Äitiä he kuitenkin huutavat ollessaan hengenvaarassa. Niin muuten naisetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yeah right! Mulla on ollut kaksi k-pää anoppia ja olivat luonteeltaan hyvin samanlaisia. Poikiaan väheksyviä ja vmäisiä akkoja, joiden hyväksyntää lapsensa janosivat.
Oli selviö etten pitänyt näistä akoista.
Samalla ei ollut sattumaa, että päädyin tietynlaisiin miehiin eli näihin joilla haastava äitisuhde.
Nämä parisuhteet eivät toimineet, koska lähdin vastustamaan tuota myrkkyäidin käsitystä lapsestaan, mutta nämä miehet eivät itse halunneet äitinsä määritelmästä mennä eteenpäin.
Ongelmat ovat ratkenneet, kun kypsyin itse ja valitsin toisenlaisen miehen. Anoppisuhde ei edelleenkään läheinen, mutta ei myöskään pulmallinen.
Kaikki riippuu kaikesta.
Yeah! So very right! Sinulla on selkeästi ongelmia isäsuhteessa. Olitko kateellinen äidillesi, kun isä rakasti häntäkin, eikä vain pikku mutrusuuta? Yritä saada apua ongelmaasi. Yeah!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ei pysty kertomaan yhtä ainutta esimerkkiä siitä, millä nämä miniät ovat yrittäneet anoppinsa elämään sekaantua. Yllätys. Ei sellaista tapahdu. Valitettavasti toisinpäin kyllä. Mutta se ei ole sukupuolikysymys. Meillä appi on tullut monesti kutsumatta paikalle, selittänyt remonttimiehille omia vääriä ohjeitaan, antanut pyytämättä neuvoja ja tuonut tavaraa, mitä emme ole pyytäneet. Minä en miniänä ikinä tekisi appivanhemmilleni mitään sellaista.
Ah, toi omien rojujen roudaaminen jälkikasvun kotiin on kyllä kans yks klassikko. Mikä siinä on että aikuisen lapsen koti on olevinaan ikään kuin joku kierrätyskeskus.
Kamalia elämänkohtaloita teillä. Minulle Anoppi toi kalusteita, astioita, verhoja, puki kotimme jouluiseksi ja loistokokkina teki ruuat ja opetti minulle monta niksiä. Täys ulluhan hän oli ja riidoissa aivan kaikkien kanssa. Onneksi asui ulkomailla, että pari kertaa vuodessa kävi kyläilemässä. Itselläni kaksi miniää, joille annan rahaa joihinkin hankintoihin, kuten pyykkikoneeseen. Itse saavat päättää päältä- vai sivustatäytettävä. Tuliaiskarkit annan vanhemmille salaa. Saavat sitten karkkipäivänä antaa kenelle haluavat. Asioista voi sopia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne anoppisuhteetkaan ole muuttumattomia. Itse olin anopin mielestä unelma miniä kunnes selvisi että pidän oman sukunimeni kun menemme naimisiin. Tästä hän loukkaantui niin verisesti ettei suhde koskaan hänen puoleltaan palannut ennalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka sanoa, että olet inhottu anoppi sanomatta, että olet inhottu anoppi.
Meitä sivustaseuraajia on useampia ja sille et voi mitään. Mulla ei edes ole miniää.
No en yhtään ihmettele. Mahdolliset miniäehdokkaat liukenee pois paikalta heti, kun ovat tavanneet sinut.
Ei oo esitelty vielä. Ja miksi ihmiset eivät voi olla jotain mielta vaikka asia ei olekkaan henkilökohtainen? Sinä taidat itse olla se pirttihirmu ja jankkaaja. Sun kannattais alkaa hyväksyä muitakin mielipiteitä.
Edellinen ( No en yhtään ihmettele)vaikuttaa keskenkasvuiselta isin prinsessalta. Yhyy! Anoppi ei tottele pikku miniää. Yritä luoda suhdetta anoppiisi. Elämässä voi sattua kaikenlaista, jolloin tarvitset ympärillesi muitakin ihmisiä, kuin isäsi ja puolisosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalia elämänkohtaloita teillä. Minulle Anoppi toi kalusteita, astioita, verhoja, puki kotimme jouluiseksi ja loistokokkina teki ruuat ja opetti minulle monta niksiä. Täys ulluhan hän oli ja riidoissa aivan kaikkien kanssa. Onneksi asui ulkomailla, että pari kertaa vuodessa kävi kyläilemässä. Itselläni kaksi miniää, joille annan rahaa joihinkin hankintoihin, kuten pyykkikoneeseen. Itse saavat päättää päältä- vai sivustatäytettävä. Tuliaiskarkit annan vanhemmille salaa. Saavat sitten karkkipäivänä antaa kenelle haluavat. Asioista voi sopia!
Tässä on esimerkki sekä kontrolloivasta anopista, että järkevästä. Ensimmäinen sekaantuu lapsen perheen elämään ilman lupaa. Toinen kunnioittaa lapsensa perhettä, ja tukee jättäen päätösvallan nuorelle parille.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että tietyn tyyppisiä anoppeja inhotaan.
Tarkoitatko työssäkäyviä, itestäänhuolehtivia anoppeja, jotka eivät ota lapsianne vkl ja lomilla hoitoon? Sitä tyyppiäkö tarkoitat? Eivät suostu piiaksi ja pullamummoiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ne anoppisuhteetkaan ole muuttumattomia. Itse olin anopin mielestä unelma miniä kunnes selvisi että pidän oman sukunimeni kun menemme naimisiin. Tästä hän loukkaantui niin verisesti ettei suhde koskaan hänen puoleltaan palannut ennalleen.
Taas hyvä esimerkki anopista, joka pyrkii kontrolloimaan. Oletteko ikinä kuulleet miniästä, joka yrittää vaikuttaa siihen, mikä on anopin nimi. Ette tietenkään. Eikä niitä esimerkkejä miniöiden pyrkimyksistä kontrolloida taida muutenkaan olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että tietyn tyyppisiä anoppeja inhotaan.
Tarkoitatko työssäkäyviä, itestäänhuolehtivia anoppeja, jotka eivät ota lapsianne vkl ja lomilla hoitoon? Sitä tyyppiäkö tarkoitat? Eivät suostu piiaksi ja pullamummoiksi?
Ei. Vaan sellaisia, jotka haukkuvat lapsensa kotia, puolisoa, kodin siisteyttä, sisustusta, lasten kasvatusta jne. Ja sekaantuvat toisten asioihin. Tunkevat paikalle pyytämättä. Siivoavat ilman lupaa. Tuovat tavaraa ilman lupaa. Juoruilevat jne.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne anoppisuhteetkaan ole muuttumattomia. Itse olin anopin mielestä unelma miniä kunnes selvisi että pidän oman sukunimeni kun menemme naimisiin. Tästä hän loukkaantui niin verisesti ettei suhde koskaan hänen puoleltaan palannut ennalleen.
Täytyy olla tosi vanha, tai uskis la h k ossa, jossa nainen on miehen omaisuutta ja alamainen.
Ongelmia tuo anoppi, joka ei ymmärrä, että se oma lapsi aikuistui ja perusti ihan oman perheen, jossa tehdään ihan omia valintoja eikä anopin valintoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että tietyn tyyppisiä anoppeja inhotaan.
Tarkoitatko työssäkäyviä, itestäänhuolehtivia anoppeja, jotka eivät ota lapsianne vkl ja lomilla hoitoon? Sitä tyyppiäkö tarkoitat? Eivät suostu piiaksi ja pullamummoiksi?
Ei. Vaan sellaisia, jotka haukkuvat lapsensa kotia, puolisoa, kodin siisteyttä, sisustusta, lasten kasvatusta jne. Ja sekaantuvat toisten asioihin. Tunkevat paikalle pyytämättä. Siivoavat ilman lupaa. Tuovat tavaraa ilman lupaa. Juoruilevat jne.
Molemmat miniäni käyvät työssä. Haen usein lapset päiväkodista, ruokin, leikitän, hoidan iltapuuhat ja luen iltasadun. Olen molemmilta kysynyt sopiiko heille, lasten nukkuessa siivoan vähän ja tarvittaessa tyhjennän ja täytän tiskikoneen. Kummallekin on sopinut. Kun he ihmettelivät, miksi sellaista kysyn, sanoin ,että no, kun vauvapalstalla suututaan😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että tietyn tyyppisiä anoppeja inhotaan.
Tarkoitatko työssäkäyviä, itestäänhuolehtivia anoppeja, jotka eivät ota lapsianne vkl ja lomilla hoitoon? Sitä tyyppiäkö tarkoitat? Eivät suostu piiaksi ja pullamummoiksi?
Ei. Vaan sellaisia, jotka haukkuvat lapsensa kotia, puolisoa, kodin siisteyttä, sisustusta, lasten kasvatusta jne. Ja sekaantuvat toisten asioihin. Tunkevat paikalle pyytämättä. Siivoavat ilman lupaa. Tuovat tavaraa ilman lupaa. Juoruilevat jne.
Molemmat miniäni käyvät työssä. Haen usein lapset päiväkodista, ruokin, leikitän, hoidan iltapuuhat ja luen iltasadun. Olen molemmilta kysynyt sopiiko heille, lasten nukkuessa siivoan vähän ja tarvittaessa tyhjennän ja täytän tiskikoneen. Kummallekin on s
Kuulostaa hyvältä. Minusta on tärkeää, että kysyt, vaikka miniä ei sitä kaipaisi. Osoitat, että kunnioitat heidän kotiaan, ja jollekin (ainakin minulle) vanhemmalle ihmiselle vastaan sanominen on aika vaikeaa, kun on kasvatettu kohteliaaksi. Kysyminen antaa luvan vastata nätisti tarvittaessa ei.
Typerä ei ole neutraali ilmaus. Ja tietenkin pojalla ja miniällä pitää olla oikeus sisustaa kotinsa ilman haukkumista. Tuo on juuri sitä törkeää kontrollointia, mitä miniät kohtaavat, eivät anopit.