Nuorena vanhemmaksi tulleet on kypsiä vanhemmuuteen. Itse olen onnellinen, et sain lapset nuorena ja he on nyt aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset on ja toiset ei ole.

Se, että on lisääntyny, ei tarkoita että olisi kypsä vanhemmaksi.

 

Suurinosa ei ole kypsä, olen todistanut läheltä näitä jotka nuorena sikiävät ja sitten tulee ero ja äkkiä vatsa pystyyn uudelle miehelle ettei sekään lähde. Jonkunhan täytyy aina siivota muiden jäljet.

Samat kokemukset. Kaveripiirissä 22-v nainen puhui miehensä ympäri lapsentekoon, voivotteli sitten kuinka on hirveän rankkaa vauvan kanssa, kännissä itkeskeli kuinka haluaisi panna muita miehiä mutta ku ei voi, erosi miehestään ja alkoi sekoilemaan lapsensa kummisedän kanssa, joka oli tahollaan varattu. Aiheutti ihan hirveät seuraukset tuolla sekoilulla.

Tuon ikäinen ei ole nainen vaan tyttö. Alle 3-kymppiset ovat aivoistaan fyysisesti keskenkasvuisia. Keskenkasvuinen ei ole aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset on ja toiset ei ole.

Se, että on lisääntyny, ei tarkoita että olisi kypsä vanhemmaksi.

 

Suurinosa ei ole kypsä, olen todistanut läheltä näitä jotka nuorena sikiävät ja sitten tulee ero ja äkkiä vatsa pystyyn uudelle miehelle ettei sekään lähde. Jonkunhan täytyy aina siivota muiden jäljet.

Samat kokemukset. Kaveripiirissä 22-v nainen puhui miehensä ympäri lapsentekoon, voivotteli sitten kuinka on hirveän rankkaa vauvan kanssa, kännissä itkeskeli kuinka haluaisi panna muita miehiä mutta ku ei voi, erosi miehestään ja alkoi sekoilemaan lapsensa kummisedän kanssa, joka oli tahollaan varattu. Aiheutti ihan hirveät seuraukset tuolla sekoilulla.

Nyt se lapsi on jo kouluikäinen ja äitinsä on itsediagnosoinut sille kaikki nepsyt ja persoonallisuushäiriöt, mitä google kertoo. Ei kuulemma halua enempää lapsia - mies haluaisi omia lapsia, mutta siitä ei saa puhua. Nainen suitsuttaa somessa onnellista uusperhettä. Jokaisessa perhekuvassa miehen naama on joko vaivautunut tai täysin ilmeetön.

Itse olin valmis isäksi n. 24-vuotiaana. Jouduin odottamaan vaimoni "valmistumista". Ikävuosina 26-31 halusimme ja saimme kolme lasta.

Ovatko?

Hyvä, jos edes osa on. 

Surkimuksilla on kersa jo alle 30 vuotiaana. Räpeltävät amistutkinnoillaan jotain jonninjoutavaa ja leikkivät rikasta rahoitusyhtiön autoilla sekä velkarahalla. Työntävät rattaitaan jalkakäytävillä ajaen muut tyyliin ojaan kun ovat niin maailman omistajaa, hehän eivät väistä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olin valmis isäksi n. 24-vuotiaana. Jouduin odottamaan vaimoni "valmistumista". Ikävuosina 26-31 halusimme ja saimme kolme lasta.

Älä huijaa, unohdit vain laittaa sen kortsun tai muikkelis oli tehnyt siihen vähän reikiä neulalla etukäteen. Kun sait tietää raskaudesta niin silloin oli jo liian myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena lasten saaneissa korostuu aina se, että oikein odotetaan lasten lentämistä pois pesästä, jotta päästään elämään sitä omaa elämää. Vanhemmat vanhemmat ovat jo sen oman elämän nähneitä ja pystyvät keskittymään lapsiinsa.

Juu, tämä. Eipä kuudenkympin korvilla ole tarvetta saada "kätyä" kun juoksuja ehti juosta kyllästymiseen asti 18-35-vuotiaana ja lapsenlapsiakaan ei ole vielä tullut. 60-vuotias jaksaa ja häntä kiinnostaa mennä, harrastella ja juhlia kavereiden kanssa minimaalisesti 40-vuotiaaseen verrattuna, joten ei heidänkään kanssa tehdä muuta, kuin vähän kahvitellaan satunnaisesti aina silloin tällöin. Mitään lapsille sopimatonta bilemestaa lasten jättämästä kodista siis ei todellakaan tulisi. Joten ihan kivaa kun välivuotta pitävästä parikymppisestä kuopuksesta on seuraa ja apua pihatöissä. Näin sanoo siis kohta vanhuuseläkkeelle pääsevä äitini, jolta kaikki lapset ei ole vielä lentäneet pesästä

Toista olisi olla 38-vuotias, joka ensimmäistä kertaa aikuisiässään saa laittaa aivot ja roolimallin identiteetin narikkaan.

Kaikki on onnellista uusperhettä instassa kunnes miehellä napsahtaa, sen jälkeen alkaa tarinat sosiopaatin kanssa elämisestä. Nainen jättää kätevästi kertomatta tulleensa paksuksi naapurin Ben sedälle sillä välin kun mies oli töissä tekemässä rahaa. Sama sykli toistuu myös Ben sedän kanssa.

Muistan kun telkussa pyöri teini äidit show (kanava taisi olla MTV). Aluksi nauroin niitä, kunnes masennuin koko ohjelmasta tajutessani että ihmiset ovat viettiensä vietävissä olevaa kuonaa.

Vierailija kirjoitti:

Löysävittujen ylpeyden aihe.

Velhon hiha roikkuu, ja joku urpo pistää sisään silti ja alkaa elättämään muiden jälkiä. Ehkä seksikäs Herpes bonuksena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellinen että tein lapset vasta nelikymppisenä. Nuoruuden opiskelin ja reissasin maailmalla, sitä nuoruuden intoa ei voi saada takaisin, olisin menettänyt paljon jos olisin tehnyt lapset nuorena. Vähän eri asia reppureissata maailmalla tai tutustua uusiin kulttuureihin 25-vuotiaana kuin 40-vuotiaana kun lapset jo aikuisia.

Olet onnekas. Minä sain kolmekymppisenä kuulla, että en voi enää saada lapsia ilman lapsettomuushoitoja, jos silloinkaan. Onneksi tein 19-24-vuotiaana kolme lasta. 

Mielestäni pitäisi enemmän puhua siitä, kuinka nopeasti hedelmällisyys naisilla (ja myös miehillä) iän karttuessa vähenee. Minuakin kauhisteltiin ja ensisynnyttäjät olivat melkein kaikki noin kolmekymppisiä siihen aikaan. Minä en välttämättä olisi saanut yhtään lasta, jos olisin odottanut niin pitkään. 

Nuoruuden energia oli hyödyllistä myös vanhemmuudessa

Eivät ihmiset tarvitse mitään valistusta iän vaikutuksista, kyllä se tiedetään. Mutta kun se lastenteko ei ole enää naistenkaan ainoa tavoite vaan elämältä halutaan paljon muutakin. 

Kerran puhuttelussa oli teininä vanhemmaksi tullut muija ja sen uus mies, kun kersa oli käyttäytynyt hankalasti koulussa. Lupasin heille, että väännän biologian tunnilla oppilaille rautalangasta ehkäisyn tärkeyden kortsuineen, pillereineen ja abortteineen, jotta tulevaisuudessa vältytään vastaavilta ongelmilta.

Onneksi oppilaan äiti on nyt mies kandidaatti nro.5238 kohdalla löytänyt sen oikean. Siitä häntä onnittelin. 

T: ope

Juu tehkää vaan lapsia ja alkakaa sen jälkeen vaikka tubettamaan onnellista perhe elämäänne. Muita kun kiinnostaa niin maan hirveästi kuinka röökiringin Jenna ja Pate ovat elämässään edenneet oikein vanhemmuuteen. Ehkä saatte vielä miljoonia Googlelta katsojalukujen avulla. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on onnellista uusperhettä instassa kunnes miehellä napsahtaa, sen jälkeen alkaa tarinat sosiopaatin kanssa elämisestä. Nainen jättää kätevästi kertomatta tulleensa paksuksi naapurin Ben sedälle sillä välin kun mies oli töissä tekemässä rahaa. Sama sykli toistuu myös Ben sedän kanssa.

Olen ihan tyytyväinen, etten ole tuon naisen ja miehen kanssa enää missään tekemisissä. Lapsen isän kanssa ollaan kavereita, melko pommi oli hänellekin tuo sekoilu. Kunnon ristiinnaimista ja koko pikkukylä tietää. Lapsen isän uusi nainen ei ole halunnut tavata lapsen äitiä kertaakaan, ei edes sivumennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellinen että tein lapset vasta nelikymppisenä. Nuoruuden opiskelin ja reissasin maailmalla, sitä nuoruuden intoa ei voi saada takaisin, olisin menettänyt paljon jos olisin tehnyt lapset nuorena. Vähän eri asia reppureissata maailmalla tai tutustua uusiin kulttuureihin 25-vuotiaana kuin 40-vuotiaana kun lapset jo aikuisia.

Me ollaan reissattu paljon lasten kanssa. Näkee hekin maailmaa. 

Sekin kivaa, mutta ei missään nimessä sama asia kuin nuoruuden reissailut ilman lapsia. Nuoruuden rohkeus, seikkailunhalu ym ym , ei niitä saa enää vanhempana takaisin. T. 20-30 v maailmaa reppureissanut ja lapset saanut 36 ja 38 v. Lasten kanssa edelleen reissattu ympäri maailmaa, ovat teinejä nyt. 

Tässäkään asiassa ei ole oikeaa ikää, joka sopii kaikille. Tuota en vaan ymmärrä, että mitä tarkoitetaan, että "nuorena vanhemmaksi tulleet ovat kypsiä vanhemmuuteen". Toiset eivät ole minkään ikäisinä kypsiä vanhemmuuteen, vaikka mukuloita tekevätkin. Suomessa on ihan liikaa huostaanottoja, että vois kehua kuinka kypsiä nuoret vanhemmat on.

Helpompaa oli toisen lapsen kanssa, jonka sain 41-vuotiaana, kuin ensimmäisen jonka sain 33-vuotiaana. Olin valmistunut, oli omakotitalo ja vakityö ja säästöön jäi 5-kertaisesti se määrä mitä aiemmin sain opintotukea. 

Hassua, kun monet puhuvat tuosta nuorena jaksamisesta. Itse EN olisi nuorena jaksanut heräillä syöttämään, en olisi jaksanut keskittyä olemaan läsnä lapselle, enkä olisi ollut valmis luopumaan vapaudesta ja riennoista ystävien kanssa.

Meitä on moneen junaan. 

Itse sain esikoisen kun olin 32v.

Hyvin jaksoi yövalvomiset, eikä jäänyt mistään paitsi,  kun ystäväpiiri on samassa elämäntilanteessa muutamaan lapsetonta lukuun ottamatta, eivätkä hekään enää juokse bilettämässä, vaan luovat uraa.

Kuopuksen kanssakin jaksoi hyvin (oin 37 kun hänet sain) ja mies on jaksanut osallistua 50/50 lasten kasvatukseen.  Nuorempana ei olisi sitä tehnyt.

Turha asiasta on kiistellä ja luoda vastakkain asettelua. Me kaikki ollaan erilaisia erilaisissa elämäntilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olin valmis isäksi n. 24-vuotiaana. Jouduin odottamaan vaimoni "valmistumista". Ikävuosina 26-31 halusimme ja saimme kolme lasta.

Älä huijaa, unohdit vain laittaa sen kortsun tai muikkelis oli tehnyt siihen vähän reikiä neulalla etukäteen. Kun sait tietää raskaudesta niin silloin oli jo liian myöhäistä.

Sinun kuplassasi ehkä toimitaan näin eikä mies voi haluta naimisiin tai lasta, varsinkaan nuorena. Väärässä olet.

Se tossa nuorten vanhempien vanhemmuudessa just korostuu ja ärsyttää

 Lapsen pitää paikata ne omat mokat ja vanhemman omat  tekemättä jättämiset,opiskelut ja muu. Vaaditaan aivan liikaa, vaikka itse eletään kuten halutaan, koska ollaan vielä NIIN NUORIA. 

Huoh - joten missä se kypsyys? Perustele. Solu- ja sukukypsyys on aivan eri asia. Lapset eivät ole robotteja. Kun tulevat esiteini- ikän alkavat oireilla helposti ja omat ajatukset omasta kasvatuksesta kyseenalaistetaan helposti.