Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Case furryt ja kontrolloinnin psykologia ja sosiologia

Vierailija
18.04.2025 |

Henk.koht. furry-maailma on vieras, en tunne ketään noista ympyröistä. Minua kiinnostaa sen sijaan, se miksi MUITA ihmisiä ahdistaa ja häiritsee toisten ihmisten tekemiset, jos he eivät satuta muita? Mikä muiden ihmisten erilaisuudessa on niin uhkaavaa, että sitä yritetään rajoittaa ja kontrolloida, arvostella ja eheyttää kuin hengen hädässä. Mitä tällainen kertoo ihmisestä itsestään? Osaisiko joku psykologi tai sosiologi selittää ilmiötä.

Kommentit (65)

Vierailija
61/65 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei löydy ilmeisesti vastausta, pelkkää kykyä semantiikkaan löytyy, muttei itse kysymykseen.

Ihminen, joka ala-arvioi semantiikkaa, ei osaa ajatella.

Se sana on kyllä aliarvioida, ei ala-arvioida. -eri

Niin onkin. Olet oikeassa. Hyvää semantiikkaa sinulta. -sama

 

Vierailija
62/65 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei löydy ilmeisesti vastausta, pelkkää kykyä semantiikkaan löytyy, muttei itse kysymykseen.

Ihminen, joka ala-arvioi semantiikkaa, ei osaa ajatella.

Aliarvioi. Semantiikka on tärkeää, totta. Mutta tässä on ihan helposti ymmärrettävä ydinkysymys, jota vastaajat kiertelevät ja karttelevat semantiikkaa hyödyntäen. Sekin kertoo jostakin.

En minä ole sitä kaarrellut, vaan vastasin ihan suoraan. Lue koko ketju.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/65 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä en tykkää nähdä naamioituneita ihmisiä julkisilla paikoilla. Oli naaman edessä sitten kommandopipo, pellemaski, naamari tai furri-pää. Tulee aika hernostunut olo sellaisesta. Jokainen kotonaan pukeutukoon miten haluaa.

Just tuo. Ja furryskeneen liittyy politiikkaa. Myös viitteitä pervo skeneen, queeriin, outouden hehkutukseen jonain yksilöllisyytenä kun kyse on tuotetusta fadista ja taas yhdestä joukkoilmiöstä, mihin pennut houkutellaan. Normienpurusta ja mitä näitä pyrintöjä onkaan.

En näe normien purulle mitään järjellistä tarvetta, järjetöntä antisosiaalista yllytystä sitäkin enemmän.

Vierailija
64/65 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Kiitos viesteistäsi, ymmärrän kaiken auki kirjoittamasi. Hyviä oivalluksia minulle itselle, tätäkin hain, aion lukea viestisi vielä ajatuksella läpi.

Yritän silti vielä: miksi muiden ihmisten _mitkä vaan valinnat_ vievät toisten ihmisten ajattelusta niin paljon tilaa? Miksi toiset ihmiset pohdiskelevat arjessaan muiden ihmisten ajattelua ja mielipiteitä niin paljon, toiset eivät?

Tiedän itse tekeväni niin nyt, mutta tätä tapahtuu melko harvoin, uskoisin, koska yllätyn usein siitä, miten muilla ihmisillä on mielipiteitä suuntaan tai toiseen muiden valinnoista

Miksi itseäni kiinnostaa niin paljon oma sisäinen maailmani, ettei jää aikaa pohdiskella muiden? Olenko narsisti vai miksi olen tällainen?"

 

Näkisin vastauksen löytyvän lajimme evoluutiosta. Meillä on miljoonia vuosia lajievoluutiota takanamme ja ihmisapinat tuppaavat olemaan sosiaalinen laumalaji. Sosiaalisuus on meissä lajina sisäänraken

Kiitos pitkästä viestistäsi ja siitä, että jaksat nähdä vaivaa. Juuri tätäkin toivoin, koen saavani tästä keskustelusta mukaani paljonkin.

Näen turreilun itseilmaisun muotona. Minusta kaikki itseilmaisun muodot, jotka eivät satuta muita, ovat toivottavia ja se, että joku on löytänyt oman tapansa ilmaista itseään on hienoa ja vähentää osaltaan patoutumia ihmisissä. Vähentäen toivottavasti yhteiskunnan tasolla levottomuutta.

Turreilu on minun näkökulmastani teatteria, jossa eletään vähän syvemmin, tai elämästään taiteen tekemistä. Kaikenlainen luovuus ja taiteen tekeminen on minusta positiivista, iloa ja hauskuutta lisäävää energiaa. Siksi suhtaudun aiheeseen toteavasti, tai omasta mielestäni neutraalisti.

Jos joku värjää hiuksensa pinkiksi, näen senkin itseilmaisuna. En itse värjäsi, koska ilmaisen itseäni toisella tavalla, mutten myöskään inhoa pinkkejä hiuksia tai ajattele, että pinkiksi hiuksensa värjäävät ovat typeriä.

Oletusarvo siitä, miten elämää kuuluu elää on minusta ihmistä itseään rajoittava. En silti inhoa tätä ihmistä tai hänen valintaansa, koska se on myös hänen tapansa ilmaista itseään. Näen vain jollakin tapaa kahlitun ihmisen, joka on omaksunut kaiken annettuna eikä halua ulottautua rajojen ulkopuolelle. 

Tietynlainen tyhjyyden kokemus, mikä monille tulee elämässään tai myöhemmin vanhana, johtuu minusta näistä itse tehdyistä kahleista.

 

Vierailija
65/65 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

up