Case furryt ja kontrolloinnin psykologia ja sosiologia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin furrit saadakseni keskusteluun vauhtia. Otsikon aihe oli vain esimerkki.

Minua kiinnostaa, miksi muiden ihmisten neutraalitkin valinnat elämässään, jos ne poikkeavat omista ja omasta käsityksestä normaaliudesta, aiheuttavat edes siellä omassa mielessä negatiivista vastinetta? Haen kai jotakin psykologista selitystä asialle, on varmasti hyvin yleistä. Tavallaan yritän keskustelun kautta ymmärtää myös itseäni, miksi 'poikkean tästä normista', jos poikkean, ja suhtaudun neutraalisti muiden valintoihin. Kunhan he eivät satuta muita. Jokainen ymmärtänee, että se oma käsitys siitä mikä on normaalia, on vain oman mielensä tuotos ja tulkinta. Ei mikään absoluuttinen totuus.

Näkökulma kollektiivisesta tajunnasta oli mielenkiintoinen.

Neutraali valinta on itsessään arvolautautunut termi. Sitä käyttämällä puhut siitä mistä minä käytin termiä normaa

Ei. Et ole erityinen ja täysin erilainen ja uniikki lumihiutale. Elät samassa yhteiskunnassa kuin kaikki me muutkin. Me terveet. 

Furryt ovat autistiretardeja ja tarvitsevat hoitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin furrit saadakseni keskusteluun vauhtia. Otsikon aihe oli vain esimerkki.

Minua kiinnostaa, miksi muiden ihmisten neutraalitkin valinnat elämässään, jos ne poikkeavat omista ja omasta käsityksestä normaaliudesta, aiheuttavat edes siellä omassa mielessä negatiivista vastinetta? Haen kai jotakin psykologista selitystä asialle, on varmasti hyvin yleistä. Tavallaan yritän keskustelun kautta ymmärtää myös itseäni, miksi 'poikkean tästä normista', jos poikkean, ja suhtaudun neutraalisti muiden valintoihin. Kunhan he eivät satuta muita. Jokainen ymmärtänee, että se oma käsitys siitä mikä on normaalia, on vain oman mielensä tuotos ja tulkinta. Ei mikään absoluuttinen totuus.

Näkökulma kollektiivisesta tajunnasta oli mielenkiintoinen.

Neutraali valinta on itsessään arvolautautunut termi. Sitä käyttämällä puhut siitä mistä minä käytin 

Kiitos viesteistäsi, ymmärrän kaiken auki kirjoittamasi. Hyviä oivalluksia minulle itselle, tätäkin hain, aion lukea viestisi vielä ajatuksella läpi.

Yritän silti vielä: miksi muiden ihmisten _mitkä vaan valinnat_ vievät toisten ihmisten ajattelusta niin paljon tilaa? Miksi toiset ihmiset pohdiskelevat arjessaan muiden ihmisten ajattelua ja mielipiteitä niin paljon, toiset eivät?

Tiedän itse tekeväni niin nyt, mutta tätä tapahtuu melko harvoin, uskoisin, koska yllätyn usein siitä, miten muilla ihmisillä on mielipiteitä suuntaan tai toiseen muiden valinnoista

Miksi itseäni kiinnostaa niin paljon oma sisäinen maailmani, ettei jää aikaa pohdiskella muiden? Olenko narsisti vai miksi olen tällainen?

On typerää nähdä furreilu jonain kivana ja harmittomana leikkinä, kun kyse on pakko-oireisesta naamioitumisesta ja usein skitsofreniasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin furrit saadakseni keskusteluun vauhtia. Otsikon aihe oli vain esimerkki.

Minua kiinnostaa, miksi muiden ihmisten neutraalitkin valinnat elämässään, jos ne poikkeavat omista ja omasta käsityksestä normaaliudesta, aiheuttavat edes siellä omassa mielessä negatiivista vastinetta? Haen kai jotakin psykologista selitystä asialle, on varmasti hyvin yleistä. Tavallaan yritän keskustelun kautta ymmärtää myös itseäni, miksi 'poikkean tästä normista', jos poikkean, ja suhtaudun neutraalisti muiden valintoihin. Kunhan he eivät satuta muita. Jokainen ymmärtänee, että se oma käsitys siitä mikä on normaalia, on vain oman mielensä tuotos ja tulkinta. Ei mikään absoluuttinen totuus.

Näkökulma kollektiivisesta tajunnasta oli mielenkiintoinen.

Neutraali valinta on itsessään arvolautautunut termi. Sitä käyttämäl

 

Lopeta huoara jankuttaminen!

Vierailija kirjoitti:

"Et ole maailman keskipiste, mutta olet hyvä esimerkki tyypillisellä tavalla toimivasta ihmisestä. Katso oman avauksesi arvolatautuneita määritteitä. Sinähän arvotit muiden ihmisten käytöstä ja arvomaailmaa itsekin. En tee mitään eri kuin sinäkään, arvotan vain eri tavalla kuin sinä. Kumpikin meistä arvottaa, koska ihmisen on mahdotonta olla arvottamatta jotain. Siihen on syynä, että meillä on kyky muodostaa mielipiteitä ja meillä on kaikilla jokin käsitys oikeasta ja väärästä, vaikkei se käsitys sama olisikaan."

Tämän ymmärrän. Mitä ajattelet siitä, että jotkut ihmiset ajattelevat kuten minä? Miksi minun kaltaiseni suhtautuvat neutraalisti erilaisiin ilmiöhin kuten vaikkapa furreilu? Onko sinulla selitystä tälle?

Vastasin tuohon äsken toisessa viestissä. Selitys on, että me kaikki muodostamme mielipiteitä jostakin. Me muodostamme mielikuvia oman arvopohjamme ja maailmankuvamme pohjalta. Ne poikkeavat muiden vastaavista, koska käsityksemme siitä mikä on oikeaa ja väärää poikkeaa toisistaan.

Täysin eri kysymys on ilmaisemmeko aidot mielipiteemme vai ei. Siihen vaikuttaa yhteisön paine. 

Mitä ajattelen siitä, että joku ajattelee kuten sinä? Kysymys on sama kuin mitä ajattelen siitä, että joku ajattelee eri tavoin kuin minä. Olen tottunut siihen.

En pidä sinua niin suvaitsevaisena kuin mitä ilmeisesti itse itseäsi pidät. Sinullakin on asioita, joihin suhtaudut asenteellisesti, kuten se että pidän furreilua typeränä.

Mielestäni et myöskään suhtaudu neutraalisti eri ilmiöihin mitenkään poikkeuksellisesti. Kaikki teemme samaa, kyse on vain siitä mitä kukin pitää neutraalina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin furrit saadakseni keskusteluun vauhtia. Otsikon aihe oli vain esimerkki.

Minua kiinnostaa, miksi muiden ihmisten neutraalitkin valinnat elämässään, jos ne poikkeavat omista ja omasta käsityksestä normaaliudesta, aiheuttavat edes siellä omassa mielessä negatiivista vastinetta? Haen kai jotakin psykologista selitystä asialle, on varmasti hyvin yleistä. Tavallaan yritän keskustelun kautta ymmärtää myös itseäni, miksi 'poikkean tästä normista', jos poikkean, ja suhtaudun neutraalisti muiden valintoihin. Kunhan he eivät satuta muita. Jokainen ymmärtänee, että se oma käsitys siitä mikä on normaalia, on vain oman mielensä tuotos ja tulkinta. Ei mikään absoluuttinen totuus.

Näkökulma kollektiivisesta tajunnasta oli mielenkiintoinen.

Neutraali valinta on itsessään arvolautautunut termi. Sitä käyttämäl

 

olet mielenterveysongelmainen

Mitä on Case furryt?

Furry on cosplayn alalaji. Anime-ja pelihahmoja cossaavat nuoret dissaavat turreja. Minusta turret eli furryt ovat jotenkin kammottavia. Varsinkin jos he ovat aikuisia. En tiedä miksi. 

Ei löydy ilmeisesti vastausta, pelkkää kykyä semantiikkaan löytyy, muttei itse kysymykseen.

Ymmärrät varmaan, jos joku förri istuu pulpetin alla ja naukuu, vaikka pitäisi opiskella kertolaskua, niin häiritsee muita.

Vierailija kirjoitti:

Furry on cosplayn alalaji. Anime-ja pelihahmoja cossaavat nuoret dissaavat turreja. Minusta turret eli furryt ovat jotenkin kammottavia. Varsinkin jos he ovat aikuisia. En tiedä miksi. 

Siksi, koska furryt ovat oikeasti eläimiinsekaantujien yksi muoto (vähintäänkin kiihottuvat eläinseksin ajatuksesta), ja on täysin normaalia pitää sellaisia kammottavina ja sairaina.

Kaveripiirissäni sattuu olemaan yksi furry, joka on innokas tapahtumien järjestäjä ja kutsuu paljon furry-tuttujaan muiden vieraiden muuassa. Heidän kanssaan olen viettänyt esimerkiksi juhannusta grillaten sekä joitakin syntymäpäiväkutsuja. Minulle on tullut heistä miellyttävä kuva, he käyttäytyvät aivan tavallisesti ja ovat hyvää ja ystävällistä seuraa. Oikeastaan ainut asia mistä furry-statuksen huomaa on harrastukseen liittyvä sisäpiirin huumori.

Vierailija kirjoitti:

Furry on cosplayn alalaji. Anime-ja pelihahmoja cossaavat nuoret dissaavat turreja. Minusta turret eli furryt ovat jotenkin kammottavia. Varsinkin jos he ovat aikuisia. En tiedä miksi. 

Ei ainoastaan Cosplayn alalaji vaan osa Kinkster-homojen kulttuuria. Haluavat tulla pannuksi perseeseen koirapuvussa. 

Vierailija kirjoitti:

Furryjen maailmassa esiintyy todistetusti eläimiin sekaantumista. 

No tähän olisi kiva saada joku perustelu väitteen tueksi, etenkin kun sitä ilmeisesti "esiintyy todistetusti"

Ainut vaan, että en usko, että sitä löytyy, koska vauvapalstalla on ihan normipäivä, että joku heittää jonkun kärjistetyn perättömän väitteen ja porukka yläpeukuttaa sitä totuutena. Ehkä tämä kerta on poikkeus, mutta täytyy sanoa, että luottamus siihen ei ole kovin korkealla. Tää keskustelukulttuuri täällä on äärimmäisen toksinen ja keskittyy lähinnä muiden herjaamiseen ja haukkumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei löydy ilmeisesti vastausta, pelkkää kykyä semantiikkaan löytyy, muttei itse kysymykseen.

Ihminen, joka ala-arvioi semantiikkaa, ei osaa ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei löydy ilmeisesti vastausta, pelkkää kykyä semantiikkaan löytyy, muttei itse kysymykseen.

Ihminen, joka ala-arvioi semantiikkaa, ei osaa ajatella.

Se sana on kyllä aliarvioida, ei ala-arvioida. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei löydy ilmeisesti vastausta, pelkkää kykyä semantiikkaan löytyy, muttei itse kysymykseen.

Ihminen, joka ala-arvioi semantiikkaa, ei osaa ajatella.

Aliarvioi. Semantiikka on tärkeää, totta. Mutta tässä on ihan helposti ymmärrettävä ydinkysymys, jota vastaajat kiertelevät ja karttelevat semantiikkaa hyödyntäen. Sekin kertoo jostakin.

"Kiitos viesteistäsi, ymmärrän kaiken auki kirjoittamasi. Hyviä oivalluksia minulle itselle, tätäkin hain, aion lukea viestisi vielä ajatuksella läpi.

Yritän silti vielä: miksi muiden ihmisten _mitkä vaan valinnat_ vievät toisten ihmisten ajattelusta niin paljon tilaa? Miksi toiset ihmiset pohdiskelevat arjessaan muiden ihmisten ajattelua ja mielipiteitä niin paljon, toiset eivät?

Tiedän itse tekeväni niin nyt, mutta tätä tapahtuu melko harvoin, uskoisin, koska yllätyn usein siitä, miten muilla ihmisillä on mielipiteitä suuntaan tai toiseen muiden valinnoista

Miksi itseäni kiinnostaa niin paljon oma sisäinen maailmani, ettei jää aikaa pohdiskella muiden? Olenko narsisti vai miksi olen tällainen?"

Näkisin vastauksen löytyvän lajimme evoluutiosta. Meillä on miljoonia vuosia lajievoluutiota takanamme ja ihmisapinat tuppaavat olemaan sosiaalinen laumalaji. Sosiaalisuus on meissä lajina sisäänrakennettua.

Toki yksilövaihtelu on runsasta. Yksi tykkää olla erakkona, eikä kaipaa ketään. Toinen kärsii ilman muiden seuraa. Keskimäärin olemme lajityypillisesti sosiaalisia ja siitä seuraa, että lajitoverimme kiinnostavat meitä.

Lisäksi me muodostamme yhteisöjä ja koemme, että se mikä vaikuttaa yhteisöön, vaikuttaa meihinkin. Yhteisö vaatii ollakseen olemassa kokemuksen yhteisyydestä. Että meillä on jotain yhteistä ja kuulumme yhteen. Erilaisuus heikentää sitä kokemusta. Toiset kokevat sen kovemmin, toiset eivät niinkään, koska ihmiset arvottavat yhteisönsä keskeiset piirteet eri tavalla. Jollekin on tärkeää, että yhteisön jäsenillä on sama käsitys uskonnosta, toiselle on tärkeää sama käsitys omistusoikeudesta, kolmannelle jokin muu. Miksi me arvotamme yhteisön kiinni pitävänä liimana eri asioita? Ei siihen oikein ole muuta vastausta, kuin että me nykyään voimme. Ainakin täällä Suomessa. Kaikkialla asia ei ole niin, eikä ollut aiemmin Suomessakaan.

Lopputulos valintojen vapaudesta on se, että teemme eri valintoja ja arvotamme eri tavalla mikä suhteessamme toisiin ja yhteisöömme on tärkeää. Itse asiassa nykyään voimme valita yhteisöksemme jotain muutakin kuin paikalliset naapurimme. Turrit voivat löytää itselleen tärkeimmän yhteisön verkosta.

En pidä sinua narsistina, enkä erakkonakaan. Sinä olet valinnut pitää neutraaleina sellaisia arvoja, joita aiemmin ei ole neutraaleina pidetty. Et tietenkään pidä kaikkea neutraalina, koska sinäkin pidät joistain asioista ja toisista et.

Oikeastaan minua rupesi kiinnostamaan mitä sinä aidosti ajattelet turreilusta. Sanot suhtautuvasi siihen neutraalisti, muttet itse sitä harjoita. Se ei siis vedä sinua puoleensa, muttet suhtaudu siihen kielteisestikään, siten että katsoisit sen olevan typerää? Itse et ilmeisesti koe asiaa siten, että haluttomuutesi sitä harrastaa on sen torjumista.

Minä en halua harrastaa turreilua, enkä nyplätä pitsiä. Silti voin pitää toista typeränä touhuna ja toista ihailtavana taitona. En yritä estää ihmisiä tekemästä kumpakaan, enkä ole kumpaakaan koskaan harrastanut. Silti kykenen arvottamaan kummankin toiminnan. Sinä pidät sitä selitystä vaativana, minusta se on aivan tavallista mielipiteen muodostamista eri asioista. Olisiko mielipiteeni toinen, jos olisin kumpaakin kokeillut? Ehkä suhtautuisin turhautuneesti nypläykseen. Liian vaikeaa minulle. Minun on vaikea kuvitella rupeavani suhtautumaan arvostavasti turreiluun, koska lokeroin sen niin tukevasti pöhköilyn kategoriaan. Olisi vähän sama, kuin menisin kauppaan ostamaan pieniä leluponeja ja rupeaisin niillä leikkimään. Ei tule tapahtumaan. Tiedän joidenkin aikuisten miesten sellaista harrastavan, pidän heitä outoina mutten mitenkään yritä estää heitä poneilla leikkimästä.