Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen aikuinen mies kutsuu äitinsä taloa KODIKSI
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viittaa varmaan lapsuudenkotiinsa
Ihan vain koti oli termi mitä hän käytti. Hänellä oli oma huonekin siellä vielä ja vietti siellä usein yöt. Kaikki vanhat leegot sun muut tallella. Kyseessä melkein 30 vuotias mies.
Minun 40+ lapsilla on Legot sun muut tallella, samoin huoneet minun luonani, pian kyllä pitää miettiä miten jatketaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen aikuinen ihminen kutsuu kotiaan kämpäksi?
Sellainen, jonka koti on <3 äidin tissi <3 tai <3 äidin kohtu <3.
Ei siis ole onnistunut eheyttämään identiteettiään itsenäiseksi ja ymmärrä, että se maailma on juuri siinä oman navan ympärillä, eikä äidin tissin luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin kutsun vanhempieni kotia kodiksi, asuinhan siellä koko lapsuuteni. Eri asia olisi jos vanhemmat olisivat muuttaneet sen jälkeen, jolloin ei olisi mitään yhteyttä heidän uuteen kotiinsa.
Kutsutko kodiksi myös kaikkia muita aiempia asuinpaikkojasi? Koti on koti silloin kun siinä itse asuu, ei enää sen jälkeen. Miten tämä näinkin yksinkertainen asia voi olla näin hankala ymmärtää?
En kutsu, koska niissä ei ole enää mitään minulle tärkeää
Lapsuudenkodilla on ihmiselle aina syvempi merkitys. Se on vähän kuin kotimaa. Vaikka asuisit vuosia monissa eri maissa, kotimaa on aina se, jossa lapsena elit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummaa pilkun viilaamista. Moni viittaa sanalla "koti" nykyiseen kotiin, lapsuuden kotiin ja jopa kotikaupunkiin. Isoäitini kysyy usein, että "No millos oot tulossa käymään kotona?" tarkoittaen yleisesti kotikaupunkiani, eikä lapsuudenkotiani, joka on jo ajat sitten myyty kun vanhemmat muuttivat omakotitalosta kerrostaloon.
No niin viittaa joo, kun on lapsen tasolle jäänyt ja epäkypsä. Koti on se missä aikuinen asuu, ei jokin vuosikymmenten takainen asuinpaikka. Hemmetin surullista jos aikuinen ei koe asuvansa kotonaan, vaan "koti" on jossain menneisyydessä ja siitä pidetään vielä maitohampailla kiinni.
Jeps, muistoissa vielä eletään sitä aikaa kun asui itsekin kotona ja äitin lämpimät padat oli pöydässä.
Kyllä mieh
Jeps. Kontrolli siitä ettei joudu itse insestuaalisen äiti-poika hirviön vuokrapilluksi ja lapset eivät häiriinny mahon ä mmän sekopäsistä touhuista sekä kuvitelmista, että tällä on oikeutta kosketella toisten vauvoja, leikkiä heidän emojaan, jne.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen aikuinen ihminen kutsuu kotiaan kämpäksi?
Minun 80-vuotias tätini muutti omakotitalosta rivitaloon, ja ainakin aluksi kutsui sitä rivitaloasuntoaan kämpäksi. En ole tullut kysyneeksi, vieläkö se on kämppä, vai onko se jo koti.
Eräs vielä vanhempi sukulaiseni oli hoivakodissa, ja kutsui sitä hoivakodin huonettaan putkaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos ap jättäisit tuon miehen. Miehellä olisi sitten mahdollisuus löytää kunnon nainen eikä tarvisi olla tuommoisen vauvapalstalla inisijän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, kyllä mulle se "oma kämppä" oli oma koti ja se mihin äiti jäi oli entistä elämää.
Miten ilmaisit asian jollekin henkilölle kun/jos lähdit käymään entisessä elämässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeps, aivan 100% ehdottomuudella kannattaa jättää tällainen mies heti kun epäilyskin ilmenee että kyseessä on mammanpoika.
Kaikki ei ole tarkoitettu parisuhteisiin tai liittoihin. Tällaiset miehet ovat parhaimmassa kukkarossa (tai limalompsassa) äitinsä ikeessä. Jätä mammanpoika sinne ja mene eteenpäin omassa elämässäsi.
Muistan tuon hämmennyksen kun tytär muutti kotoa eikö kumpikaan ollut vähään aikaan ihan varma, mikä on hänelle koti. Kyllä se siitä selkiintyi kun napanuora katkesi. Omalla kohdalla ratkaisu oli aikanaan helppo, vanhemmat muuttivat pian sen jälkeen kun muutin pois, eikä heidän uusi kotinsa ole tietenkään ollut minulle koti, en ole koskaan asunut siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ap jättäisit tuon miehen. Miehellä olisi sitten mahdollisuus löytää kunnon nainen eikä tarvisi olla tuommoisen vauvapalstalla inisijän kanssa.
Ap on takertunut mieheen, joka yrittää pyristellä irti hänen otteestaan lähtemällä lapsuuden kotiin ja kavereiden luo.
Ehkä he ovat aika nuoria eikä mies oikeasti halua näin tiivistä suhdetta. Ei vaan osaa sanoa suoraan sitä ap:lle.
Ap:llä ei ilmeisesti ole hyviä välejä omaan kotiinsa, muuten puhuisi läheistensä kanssa asiasta. Hänen pitäisi lähteä suhteesta, mutta onko hänellä paikkaa, mihin mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin kutsun vanhempieni kotia kodiksi, asuinhan siellä koko lapsuuteni. Eri asia olisi jos vanhemmat olisivat muuttaneet sen jälkeen, jolloin ei olisi mitään yhteyttä heidän uuteen kotiinsa.
Kutsutko kodiksi myös kaikkia muita aiempia asuinpaikkojasi? Koti on koti silloin kun siinä itse asuu, ei enää sen jälkeen. Miten tämä näinkin yksinkertainen asia voi olla näin hankala ymmärtää?
En kutsu, koska niissä ei ole enää mitään minulle tärkeää
Lapsuudenkodilla on ihmiselle aina syvempi merkitys. Se on vähän kuin kotimaa. Vaikka asuisit vuosia monissa eri maissa, kotimaa on aina se, jossa lapsena elit.
Kyseessä on siis täydellinen kykenemättömyys adaptoitua ja siityä myös psyykkisesti elämänsä mukana sinne, missä se on. Tällainen ihminen vain hiutuu ja hiutuu kunnes kuolee, sillä ei osaa jättää menneitä taakseen, vaan kanavoi energiaansa illuusioon menneisyydestä.
Ei missään tapauksessa aviomies- tai perhemateriaaila. Tällöin jokaisessa äitiyden hetkssäkin mies on vieressä ANOPIN HENGEN KANSSA vertailemassa rakasta vaimoaan, hedelmällistä synnyttäjäänsä, mahoon äitiinsä. Käyttää vaimonsa elämänenergiaa menneisyytensä tekohengittämiseen.
Ehei, joko mies on jättänyt menneisyyden taakseen tai jää itse sinne elämään, yksin. Anoppi ei tule miehen mukana suhteeseen tai perheeseen sen enempä kuin eksäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provohan tämä avaus on ja tekijänä mies. Tässä on kyseessä mies joka käyttää lapsuudenkoditaan ilmausta koti ja on sitä kautta lähtenyt luotailemaan että onko omituinen kuin näin kutsuu.
Olen erittäin suurella todennäköisyydellä oikeassa. Yksi syy on se että naiselle ei juolahtaisi mieleenkään ko. tason "ongelma" ja täytyy olla miehen tekemä. Nainen voi kritisoida ns. mammanpoikia mutta tässä ei ole siitä kyse.
Kyllä tuo on mielestäni ihan normaalia käytöstä miehille ja naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset tekee kodin, ei tavarat. En kutsu asuntoani kodiksi. Vanhempien koti on koti. Sitten kun mulla on perhe niin siellä on minun koti sitten.
Miksi ei kutsuisi? Voihan ihmisellä olla kaksi kotia, lapsuudenkoti koti ja oma koti. Aloittajalla ei ilmeisesti ole kumpaakaan.
Kaikki, jotka lähtee mukaan haukkumaan miestä, pahentaa ap:n tilannetta.
Hän kokee yhä vahvemmin, että hän on oikeassa ja kaikki ovat hänen puolellaan miestä vastaan.
Tästä ei ole hänelle mitään hyötyä. Ei auta, vaikka hän olisi oikeassa ja mies väärässä. Sillä ei ole merkitystä, koska mikään ei tule muuttumaan.
Hänelle pitäisi ottaa itse vastuu valinnoistaan. Hän on valinnut puolisonsa ja se on osoittautunut virhevalinnaksi. Hänen pitää ryhdistäytyä ja järjestää asiansa niin, että pystyy eroamaan.
Hän on nuori ja tästä on hyvä ottaa oppia, ettei tee samaa virhettä uudestaan. Nuorena seurustelusuhteet vaihtuu, ei siinä ole mitään outoa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei kutsuisi? Voihan ihmisellä olla kaksi kotia, lapsuudenkoti koti ja oma koti. Aloittajalla ei ilmeisesti ole kumpaakaan.
Sinähän sen tiedät parhaiten mitä "aloitajalla" on.
Terv. Profiloija
Vierailija kirjoitti:
Hemmetin lapsellista. Ymmärtää ehkä jotenkin vielä soluasunnossa asuvalta opiskelijalta jos lapsuuskotia kutsuu vielä kodiksi, mutta kyllä aikuinen asuu omassa KOTONA ja se oma koti on ainoa "koti". Ei jonkun muun koti tai jokin aiempi asuinpaikka.
Asun maaseudulla 20km päässä isosta kaupungista ja kun mietin suurin osa täällä asuu perheineen lapsuuden kodissaan ja käy kaupungissa töissä, vanhukset ovat muuttaneet kirkonkylälle.
Osa viljelee maita, osa on myyty ja osa vuokrattu. En tiedä kuka on puhunut kaupungissa opiskellessaan ja ennen perheen perustamista puhunut kotina lapsuuden kodistaan, mutta napanuora on kyllä kaikilta katkaistu, vaikka välit vanhempiin ovat hyvät ja tapaamisia usein. Normaalin ihmisen normaalia elämää.
Se, minkälainen side ihmisellä on vanhempiinsa, ei välttämättä näy päälle.
Mieheni ei ole koskaan kutsunut lapsuudenkotiaan kodiksi, vaan puhuu siitä aina paikkakunnan nimellä.
Hän on kuitenkin koko ikänsä ollut tyrannimaisen isänsä renkipoika, joka pelkäsi isänsä jokaista sanaa vielä aikuisenakin kyläilyjen aikana.
Isän ongelma oli selvästi heikko itsetunto. Yritti nostaa itseään painamalla muita. Nöyryytti ja pilkkasi perhettään. Jos joku sanoi vastaan, kiristi rahalla tai sillä, että saa sydänkohtauksen.
Hän oli täysin hämmästynyt, kun sanoin, ettei hänen valtansa yllä minuun.
Miksi sen siellä pitäisi käydä? Jos haluaa elää elämäänsä äidilleen niin muuttakoot kotini kunnes saa tarpeekseen. Ilmeisesti äitikään ei ole saanut pojastaan tarpeekseen jos ylläpitää napanuoraa. Sinne vaan, ihan niin lähelle kun pääsee. Kyllä aikuiset saavat insestiä leikkiä kunhan ei tule lapsia, ja insestuaalisia lapsiakaan ei tapeta vaan napsahtaa vain pikku sakko (ks. josef fritzl).
Mutta naiset, välttäkää tällaista miestä.