Minkälainen aikuinen mies kutsuu äitinsä taloa KODIKSI

"Se on vähän kuin kotimaa. Vaikka asuisit vuosia monissa eri maissa, kotimaa on aina se, jossa lapsena elit."

Kyllä mulle kotimaa on tämä maa missä olen asunut kohta vuosikymmen. Miksi jäisin kiinni menneeseen, kyllä minä haluan kokea asuvani _kotona_, oli kyse sitten asunnosta, kaupungista tai maasta.

Ihmettelen aina näitä jotka ilmoittavat Kotipaikakseen kaupungin X, mutta sitten selviää että ovatkin asuneet kaupungissa Y jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Mitä ihmettä?! Näitä näkee esim deittiapeissa tosi paljon, ja jää aina hämäräksi että missä tämä tyyppi nyt oikein asuukaan, enkä ainakaan itse jaksa lähteä kyselemään jokaiselta erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, jotka lähtee mukaan haukkumaan miestä, pahentaa ap:n tilannetta.

Hän kokee yhä vahvemmin, että hän on oikeassa ja kaikki ovat hänen puolellaan miestä vastaan.

Tästä ei ole hänelle mitään hyötyä. Ei auta, vaikka hän olisi oikeassa ja mies väärässä. Sillä ei ole merkitystä, koska mikään ei tule muuttumaan.

Hänelle pitäisi ottaa itse vastuu valinnoistaan. Hän on valinnut puolisonsa ja se on osoittautunut virhevalinnaksi. Hänen pitää ryhdistäytyä ja järjestää asiansa niin, että pystyy eroamaan.

Hän on nuori ja tästä on hyvä ottaa oppia, ettei tee samaa virhettä uudestaan. Nuorena seurustelusuhteet vaihtuu, ei siinä ole mitään outoa.

Ap todennäköisesti onkin nuori, kuten moni muukin ketjuun kirjoittanut, ja keskenkasvuinen ja heikkoitsetuntoinen tai vaihtoehtoisesti jotenkin elämän sairaaksi kolhima. 

 Apn on hyvä erota ja kasvaa vähän, tuollaisena parisuhde tulee kaatumaan hänen riidanhaluunsa ja kärjistyksiinsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, jotka lähtee mukaan haukkumaan miestä, pahentaa ap:n tilannetta.

Hän kokee yhä vahvemmin, että hän on oikeassa ja kaikki ovat hänen puolellaan miestä vastaan.

Tästä ei ole hänelle mitään hyötyä. Ei auta, vaikka hän olisi oikeassa ja mies väärässä. Sillä ei ole merkitystä, koska mikään ei tule muuttumaan.

Hänelle pitäisi ottaa itse vastuu valinnoistaan. Hän on valinnut puolisonsa ja se on osoittautunut virhevalinnaksi. Hänen pitää ryhdistäytyä ja järjestää asiansa niin, että pystyy eroamaan.

Hän on nuori ja tästä on hyvä ottaa oppia, ettei tee samaa virhettä uudestaan. Nuorena seurustelusuhteet vaihtuu, ei siinä ole mitään outoa.

Ap todennäköisesti onkin nuori, kuten moni muukin ketjuun kirjoittanut, ja keskenkasvuinen ja heikkoitsetuntoinen tai vaihtoehtoisesti jotenkin elämän sairaaksi kolhima. 

&nbs

Ei ole vielä edes aikuistunut ulos lapsuudenkodistaan, mutta vihjailee muita keskenkasvuisiksi. Klassikko. 

Huhhuh! Onpa ÄITI-vihamielinen ketju! Enpä muista ennen törmänneenikään keskusteluun jossa oltaisiin näin raivokkaan mustasukkaisia miehen siteestä vanhempiinsa. Oma mieheni (53 v) soittelee vanhalle äidilleen useamman kerran viikossa, samoin jo aikuiset poikani käyvät mummoa tervehtimässä parin viikon välein (asumme samalla paikkakunnalla). Mummo hoiti poikia paljon kun olivat pieniä, nyt tekevät vastapalveluksia. Minusta vain ja pelkästään ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh! Onpa ÄITI-vihamielinen ketju! Enpä muista ennen törmänneenikään keskusteluun jossa oltaisiin näin raivokkaan mustasukkaisia miehen siteestä vanhempiinsa. Oma mieheni (53 v) soittelee vanhalle äidilleen useamman kerran viikossa, samoin jo aikuiset poikani käyvät mummoa tervehtimässä parin viikon välein (asumme samalla paikkakunnalla). Mummo hoiti poikia paljon kun olivat pieniä, nyt tekevät vastapalveluksia. Minusta vain ja pelkästään ihanaa.

Eihän tämä liity aiheeseen mitenkään. 

Sanoo menevänsä kotona käymään, siis isän ja äidin luo. Ja sitten kehuu vaimonsa aikana, kuinka äiti laittaa maailman parhaimpia lihapullia. Näin puhuu viiskymppinen mies. Omat lapset jo maailmalla.

Tiedän tapauksen, kun viiskymppisen miehen äidille ostettiin naapuritalo ja tää mies käy äidillään syömässä, kun muu perhe syö keskenään.

Normaali ihminen. Monet aikuiset sanoo koti kun tarkoittavat lapsuudenkotiaan.

#miesvihanäkyväksi

Alfalfamies.

Kutsun lapsuudenkotiani kodiksi. Sitähän se onkin. Sukupolvien ketjut asuttaneet ja kulkee suvussa. Lähes kartanoksi voisi kutsua, kun melkein 400 neliötä. Sitä nyt äitini yksin asuttaa.

Toki minun oma pienehkö vuokra-asuntoni on myös kotini. Mutta eihän se koskaan sama asia ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh! Onpa ÄITI-vihamielinen ketju! Enpä muista ennen törmänneenikään keskusteluun jossa oltaisiin näin raivokkaan mustasukkaisia miehen siteestä vanhempiinsa. Oma mieheni (53 v) soittelee vanhalle äidilleen useamman kerran viikossa, samoin jo aikuiset poikani käyvät mummoa tervehtimässä parin viikon välein (asumme samalla paikkakunnalla). Mummo hoiti poikia paljon kun olivat pieniä, nyt tekevät vastapalveluksia. Minusta vain ja pelkästään ihanaa.

Eihän tämä liity aiheeseen mitenkään. 

Ei aiheeseen, mutta luitko keskustelua?

Olin varmaan 40 ja asunut muualla jo 15 vuotta kun työkaveri kysyi, menenkö kesällä kotona käymään. Olen samaa mieltä vastaaja 16:n kanssa: miksi ei voi kodiksi kutsua lapsuudenkotiakin? 

Se on vielä pahempi kun äidin pojan avovaimo kutsuu tätä äidin taloa kodikseen.Mutta kun se on  "koti" eikä sitä omisteta niin asumis ja remppakustannuksiin ei oteta osaa.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen nainen nostaa tuon ongelmaksi? Varmaan aika nuori ja vielä elämänkokemus aika suppea. Elämä sitten opettaa.

En sanonut tuota pahalla, olin itse nuorena juuri tuollainen. Nykyään minusta tuollaiseen juuttuminen on todella turhanpäiväistä ja vähän surullistakin.

Juuri näin. Nuorena sitä on idealisti ja kuvittelee kaiken olevan täydellistä. Ei siedä muilta erilaisuutta. Ei kaikessa aina ole kyse isosta ongelmasta, ihmisillä on vain erilaisia tapoja ja tottumuksia.

Voi myös olla, että takerrut liikaa kumppaniisi ja haluat katkaista hänet yhteydet sukuun. Takertuja koetaan usein ahdistavaksi ja halutaan mennä pakoon vaikka sinne lapsuudenkotiin. Onko omat välisi lapsuudenkotiisi hyvät?

Tuolta ap vähän vaikuttaa.