Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hankkisitko lapsellesi plastiikkakirurgiaa tällaisessa tilanteessa?

Vierailija
16.04.2025 |

Reilusti alle kouluikäiselle lapselle tapahtui päiväkodissa tapaturma, jonka seurauksena kasvoja jouduttiin tikkaamaan päivystyksessä. Tapahtuneesta jäi näkyvä, isohko arpi lapsen kasvoihin. Itseäni harmittaa, että lapsella on kasvoissa noin näkyvä arpi tapaturman takia. Lapsi ei itse osaa asiaa harmitella. Lapsella on usein tilanteita, joissa toiset lapset tulevat kyselemään arvesta ja ihmettelevät sitä kovaan ääneen. Lapsi ei itse ikänsä takia vielä ymmärrä tilannetta ihan täysin eli ei käsitä, että arpi on pysyvä ja sen takia saatetaan kiusata isompana.

Vakuutuksemme kattaa mahdollisen plastiikkakirurgian eli taloudellista puolta ei tarvitse miettiä. Sen sijaan mietin, mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Mahdollisen plastiikkakirurgian takia nyt olisi "oikea aika" käsitellä arpi, kun tapaturmasta on kulunut tietty aika. Eli päätöstä ei oikein voisi lykätä vaikka alakouluikään. Pohdin, kumpi on huonompi vaihtoehto: se, että lapsen arpi käsitellään ja hän joutuu kärsimään toipumiseen liittyvistä kivuista vai se, että arpea ei käsitellä ja lasta mahdollisesti kiusataan myöhemmin näkyvän arven takia ja lapsi itsekin kärsisi asiasta myöhemmin, vaikka nyt ei vielä asiaa ymmärrä?

En kaipaisi tähän irvailua, että on minullakin ongelmat tai lapseni haukkumista Harry Potteriksi. Nykymaailma on hyvin ulkonäkökeskeinen ja asia ei varmasti helpota lapsen kasvaessa. En haluaisi lapsen joutuvan kärsimään sellaisesta asiasta, jolle voisin tehdä jotakin.

Ap

Kommentit (53)

Vierailija
41/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Konsultaatio ja päätös sen jälkeen. Mulla ainakin on lapsuudesta arpia jotka on "haalistuneet", kun olen kasvanut. Leikkaus on aina riski, niin todella tarkkaan sitä harkitsisin.

Vierailija
42/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo huoli, että joku kiusaisi arvesta, tuntuu tässä ajassa hyvin omituiselta. En väitä, ettei kiusaamista olisi nykyäänkin, mutta aiheet ovat ihan toisenlaisia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa huomioida, että teini-iässä keloisuuden muodostuminen on suurempaa kuin ennen sitä, varsinkin pojilla, ja varsinkin ylävartalossa ja myös kasvoissa. Jos suvussa on taipumusta arpien keloidisuuteen, se pysyy koko aikuisiän, jos on perinyt tämän. Pienen lapsen arvet paranevat aika hyvin aikuisikään mennessä. Riippuu siis paljon siitä, kumman arvellaan paranevan paremmin, nykyisen arven ja taas tulevan uuden arven. Ulkonäkö vaikuttaa itsetuntoon, joten sikäli itse olisin taipuvainen hankkimaan korjauksen. 

Vierailija
44/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö päiväkodin vakuutuksen pitäisi korjata? Oma poika oli saanut päikyssä tosi ison haavan poskeensa. Se oli paketoitu tarkasti ja sanottiin, et oli tullut pieni haava vaan aamulla kun tulin hakemaan. Seuraavana päivänä tarkastin ja kiikutin lääkäriin liimattavaksi, niin olisi pitänyt heti tehdä se, ei enää pystynyt tuntien jälkeen. Onneksi haava parani ihmeen hyvin kuitenkin.

Vierailija
45/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö sitä pystyisi laserilla poistaa?

Vierailija
46/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankkisin. Kyllä vakava kosmeettinen haitta täytyy saada korjattua, vaikka operaatio ei ehkä olisikaan ihan helppo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Multa leikattiin hörökorvat 5-vuotiaana. Muistan jotain siitä ja se oli vähän pelottavaa enkä muistaakseni ihan ymmärtänyt mistä on kyse. Neuvolassa oli suositeltu "ettei kiusata koulussa". No ei kiusattu kummemmin vaikka olinkin muuten omituinen. Siskolta leikattiin toinen hörö joskus teininä. Äitiltä aikuisena. En minä ainakaan edes tiennyt että siskollani on toinen korva hörö ennen kuin hän alkoi puhua sen leikkaamisesta. Onhan siitä asiasta voinut vaikka jonkinlainen trauma jäädä, mutta sitä ei muista tarkkaan ja onhan mulla muitakin paljon pahempia traumoja...

Vierailija
48/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä veisin, ehdottomasti. Mieti kun myöhemmin lapsi itkee rumaa arpea ja paljastuu et se olis voitu korjata pois

Voi sen korjata myöhemminkin. Jos ei ole rahasta kiinni ja on aika yksinkertaista, niin veisin nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veisin. Itseasiassa vein jo 11kk iässä koska huulessa oli epämuodostuma ja useampi lääkäri suositteli plastiikkakirurgiaa.

On nykyään kaunis 19v nuori nainen.

Näitä asioita ei pidä ottaa kevyesti. Epämuodostuma voi johtaa kiusaamiseen, masennukseen ja jopa itsetuhoon lääkärin mukaan.

 

Siis ymmärrän täysin jos selkeän epämuodostuman haluaa leikkauttaa, mutta tuollainen ajattelu on ihan

persiistä, että ihmisiä pitäisi leikkauttaa siksi, että muuten kiusaajat kiusaa. Kiusaajat pitää panna kuriin, eikä toisten tarvi alkaa muuttumaan heidän vaatimustensa mukaiseksi, ei ulkoisesti eikä muutenkaan, kiusaamisen uhalla. Itse olin kiusattu koko kouluikäni, minun tapauksessani syy ei ollut ulkonäkö vaan tytöksi erikoisempi luonne ja harrastukset, mutta olin ylpeästi minä enkä olisi halunnut muuksi muuttua, vaikka sillä olisi voinut välttää ki

mä taas ymmärrän hyvin. Kiusaajat kiusaa ja ainoa joka kärsii on kiusattu. Tottakai ihannemaailmassa kukaan ei kiusaa eikä kenenkään tarvi muuttua ym. Se et on niin vahva ettei välitä on hienoa mut harvapa meistä on. 

Vierailija
50/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu tilanteesta. Jos sinä aina lapsen nähdessäsi päivittelet, että miten ruma arpi on, niin kaipa se pitää leikata. Lapselle on raskasta koko ajan vastaanottaa viestiä, että vain täydellisenä kelpaa.

Jos arpi ei lainkaan häiritse lasta itseään, en leikkauttaisi sitä. Kaikissa operaatioissa on riskinsä.

Mutta puheviat korjauttaisin heti ja lapselta kysymättä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veisin. Kaverillani on näkyvä arpi lapsena tapahtuneesta tapaturmasta, ja hän sitä aina peittelee ettei näkyisi. Häiritsee ilmeisesti paljon.

Kiusaamista voi tulla mistä asiasta tahansa, arpea häivyttämällä sitä ei voi välttää. Mikä tahansa voi olla kiusaajalle syy kiusata, esimerkiksi se että on olemassa ja hengittää.

Vierailija
52/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin lapsesi, minusta olisi isompana pelottavaa huomata että äitini on hakenut tukea päätökselleen tässä asiassa joltain keskustelupalstalta. Äly hoi!

Ihmisiä täällä on, mitä pelottavaa siinä on? Ja joillakin voi olla kokemusta samanlaisesta asiasta. Ja jos tänne kirjoittaa, ei se tarkoita että pakko toimia niin kuin täällä neuvotaan, mutta voi saada hyviä näkökulmia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/53 |
17.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lapselle jää arpi on yleensä kyse siitä, että sitä ei joko ole hoidettu oikein leikkauksen jälkeen tai joku ei niin pätevä henkilö kursi ihon kokoon väärin.

Hyvän arven tulisi vaaleta ajan saatossa ja sitä tulisi hoitaa ensin ns arpiteipillä ja sitten Bio Oililla. En leikkauttaisi ellei siitä olisi toiminnallista haittaa tai jos se olisi selvästi koholla aiheuttaen kipua ja kiristymisen tunnetta tai jos se olisi väärin tikattu.

Korjausleikkauskin on aina leikkaus ja jokainen leikkaus sisältää riskinsä. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kolme