Lue keskustelun säännöt.
Yle: Miksi ranskalaiset eivät liho? Tutkija kertoo kolme syytä
16.04.2025 |
Ranskalaiset ovat EU-maiden hoikimpien joukossa. Yhteiset ateriahetket ja kohtuulliset annoskoot pitävät ranskalaiset hoikkina, sanoo tutkija.
Suomessa sen sijaan neitoset ja poitsut vetää sipsipussin toisensa perään ja jälkkäriksi muutaman suklaalevyn ja vielä jätskiä. Tai sotkevat kaiken yhdeksi mössöksi ja mättävät sankosta suuhunsa 🤭
Kommentit (229)
Vierailija kirjoitti:
Melkein 60% yli 16-vuotiaista? Missä nämä on, kun mun sekä perheessä, että ystäväpiirissä on niin vähän lihavia? Perheestä ei ole lihava kukaan.
Ystävistä; yksi kaveri oli lapsena ylipainoinen, mutta teininä laihdutti niin, että pelkäsin hänelle käyvän hullusti ja on pysyny hoikkana. 90-luvulla ala-asteella oli luokallamme kaverini lisäksi yksi pullukka tyttö, joka vaihtoi sitten koulua ja en tiedä miten kävi. Yläasteen luokalla oli 2 lihavaa poikaa. Nykyisistä ystävistä 1 mies on hiukan lihava ja toisella on merkittävä kaljamaha, mutta hoikat raajat.
Muutamat on lihoneet psyykenlääkkeitten vaikutuksesta, mutta laihtuneet takaisin jos ovat lopettaneet lääkkeet.
Jotenkin epäilisin noita psyyken ongelmia syyksi lihavuusongelmiin. Raskalaiset ja italialaiset viettää aikaa yhdessä siinä ruokapöydän äärellä. Suomalaiset on aika jurrikoita, sodan ja köyhyyden traumat periytyy yhä monissa perheissä.
Sitt
Ylipaino ja lihavuus on eri asioita. Ylipainoinen on kun BMI on yli 25 ja lihava kun se on yli 30. Ylipaino on lisääntynyt ja silmä on siihen tottunut niin, että lievät määritelmän ylitykset näyttää hoikilta. Tuskin sinäkään kyselet ystäväpiirisi henkilöiden painoja, jotta tiedät ovatko he määritelmällisesti ylipainoisia. Lihavuuden taas selkeästi näkee, mutta lihavia ei ole 60%, vaan ylipainoisia on 60%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ajatellut, että ihmiset ovat nykyään pulskempia, koska lääkkeitä syödään niin paljon enemmän. Esim. psykoosiläkkeet, mielialalääkkeet, kortisonilääkkeet ja monet muut voivat kerätä nestettä ja lisätä painoa. Harva jaksaa oikeasti syödä niin paljon, että lihoisi sen takia.
Toisaalta: onko kukaan tutkinut, onko hoikilla loisia, jotka pitävät heidät hoikkina?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.
Salaatissa on juuri tuo idea! Sen lisäksi, että se on hyvää ja tyydyttää nautinnon tarvetta. Kannattaa tehdä kaalisalaattia, sitä on pakko pureskella nielläkseen ja kaali on edullisimpia vihanneksia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.
Mietin samaa. Esim. ravintolassa usein tulen kylläiseksi pelkästä pääruoasta. Aina en jaksa sen jälkeen jälkiruokaa, vaikka en olisi syönyt alkuruokaakaan. Poikkeuksena lounasravintolat, joissa annokset saa koota itse sopivan kokoisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.
Salaatissa on juuri tuo idea! Sen lisäksi, että se on hyvää ja tyydyttää nautinnon tarvetta. Kannattaa tehdä kaalisalaattia, sitä on pakko pureskella nielläkseen ja kaali on edullisimpia vihanneksia.
Ostin juuri varhaiskaalia, ulkomaistahan se nyt on, mutta olipa sairaan hyvää :) Sekoittaa sitä jääsalaattiin ja lisäksi oliiviöljyä, on ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.
Mietin samaa. Esim. ravintolassa usein tulen kylläiseksi pelkästä pääruoasta. Aina en jaksa sen jälkeen jälkiruokaa, vaikka en olisi syönyt alkuruokaakaan. Poikkeuksena lounasravintolat, joissa annokset saa koota itse sopivan kokoisiksi.
Tuttavapiirissä yksi iäkkäämpi hyvin hoikka mies, joka liikkuu paljon. Oltiin syömässä ja hän otti salaattipöydästä runsaan salaatin. Koko tilaamansa pääruoan hän otti doggy bagiin. Kyllä siinä sai ajattelemisen aihetta, kun me muut vedettiin salaatit ja hampurilaiset. Ei tainnut ihan geeneistä johtua hoikkuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama lihomis-ilmiö tulee tapahtumaan myös Ranskassa. Italiassa ollaan jo lihavia. Enkä usko että se liittyy mihinkään sipsipusseihin tai jätkseihin kun en itse niitä syö. En edes haluaisi syödä ja olen melko tuhdissa kunnossa.
Sama. En mitenkään erityisesti mässäile enkä edes osta herkkuja kuin 1-2 krt kuussa (esim. suklaalevy), mutta annoskokoni ovat liian suuria.
Painan siksi 115kg. Lautasella on ihan terveitä ruokia, mutta syön sitä liikaa. Esim. lohta menee kerralla 500g josta tulee massiivinen määrä kaloreita. Perunaa menee samat.
Pitäisi opetella syömään aterialla vaikka 200g molempia mutta en tiedä onnistunko ilman että Ozempic tms. hillitsee ruokahalua.
Miksi ihmeessä olet antanut tilanteen mennä tuohon kuntoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mikä on tuo mystinen ruokahalu?" No se on se, että sinäkin ylipäätään syöt ja haluat syödä! Toisilla se on vain ylivirittynyt.
Itselläni on tapana kysellä, että mikä on tuo mystinen lukihäiriö, sen kun lukee vaan menemään eikä änkytä turhia. Entä mikä on esiintymisjännitys, sen kun kertoo asiansa yleisön edessä selkeästi ja hikoilematta. Ei se yleisö mikään teloituskomppania ole. Entäs allergiat ja astmat, ettei olis jotain keksittyä sairautta taas... Hengittelee vain menemään eikä ahdista yhtään.
Niin, katsos kun me ollaan erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että ihmiset ovat nykyään pulskempia, koska lääkkeitä syödään niin paljon enemmän. Esim. psykoosiläkkeet, mielialalääkkeet, kortisonilääkkeet ja monet muut voivat kerätä nestettä ja lisätä painoa. Harva jaksaa oikeasti syödä niin paljon, että lihoisi sen takia.
Toisaalta: onko kukaan tutkinut, onko hoikilla loisia, jotka pitävät heidät hoikkina?
Mitä ihmettä?
Sanoisin, että 90%-95% ylipainoisista ovat ylipainoisia, koska he syövät enemmän kuin kuluttavat.
Hoikista 90-95% ovat hoikkia, koska syövät sopivasti suhteessa kulutukseen. Lopuilla, jollain harvoilla, on geenit tai joku imeytymishäiriö, kilpirauhasen liikatoiminta tms, eikä liho vaikka söisi mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama lihomis-ilmiö tulee tapahtumaan myös Ranskassa. Italiassa ollaan jo lihavia. Enkä usko että se liittyy mihinkään sipsipusseihin tai jätkseihin kun en itse niitä syö. En edes haluaisi syödä ja olen melko tuhdissa kunnossa.
Sama. En mitenkään erityisesti mässäile enkä edes osta herkkuja kuin 1-2 krt kuussa (esim. suklaalevy), mutta annoskokoni ovat liian suuria.
Painan siksi 115kg. Lautasella on ihan terveitä ruokia, mutta syön sitä liikaa. Esim. lohta menee kerralla 500g josta tulee massiivinen määrä kaloreita. Perunaa menee samat.
Pitäisi opetella syömään aterialla vaikka 200g molempia mutta en tiedä onnistunko ilman että Ozempic tms. hillitsee ruokahalua.
Puol kiloa lohta ja puol kiloa perunaa yhdellä aterialla? Mitä ihmettä? Itselläni tekisi tiukkaa saada edes puolet tuollaisesta ateriasta syötyä, enkä ole todellakaan mikään kukkakeppi vaan ylipainon rajalla.
Kyllä tuo jo aika erityistä mässäilyä on. Tuohan maksaakin jo ihan hirveästi jos yhdellä hengellä menee ruokaa kolmen hengen verran.
Mieluummin hieman ylipainoinen, kuin haiseva ällöröökaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama lihomis-ilmiö tulee tapahtumaan myös Ranskassa. Italiassa ollaan jo lihavia. Enkä usko että se liittyy mihinkään sipsipusseihin tai jätkseihin kun en itse niitä syö. En edes haluaisi syödä ja olen melko tuhdissa kunnossa.
Sama. En mitenkään erityisesti mässäile enkä edes osta herkkuja kuin 1-2 krt kuussa (esim. suklaalevy), mutta annoskokoni ovat liian suuria.
Painan siksi 115kg. Lautasella on ihan terveitä ruokia, mutta syön sitä liikaa. Esim. lohta menee kerralla 500g josta tulee massiivinen määrä kaloreita. Perunaa menee samat.
Pitäisi opetella syömään aterialla vaikka 200g molempia mutta en tiedä onnistunko ilman että Ozempic tms. hillitsee ruokahalua.
Puol kiloa lohta ja puol kiloa perunaa yhdellä aterialla? Mitä ihmettä? Itselläni tekisi tiukkaa saada e
No itsehän kirjoittaja sanoi, että syö liikaa ja annoskokoa pitää pienentää. En käsitä tätä taivastelua mitä saa osakseen ilmeisen rehellinen kirjoittaja. Jokainen lihava on jollain tavalla lihonut, moni ei vaan tätä avaa tai sitten syyttää geenejä, jotka on usein samat pariskunnalla ja perheen koirallakin.
Kyllä se mahalaukku venyy kun venyttää. Mutta kyllä se pieneneekin, kun pitkäjänteisesti syö aina pikkuisen pienempiä annoksia.
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on tuo mystinen ruokahalu?" No se on se, että sinäkin ylipäätään syöt ja haluat syödä! Toisilla se on vain ylivirittynyt.
Itselläni on tapana kysellä, että mikä on tuo mystinen lukihäiriö, sen kun lukee vaan menemään eikä änkytä turhia. Entä mikä on esiintymisjännitys, sen kun kertoo asiansa yleisön edessä selkeästi ja hikoilematta. Ei se yleisö mikään teloituskomppania ole. Entäs allergiat ja astmat, ettei olis jotain keksittyä sairautta taas... Hengittelee vain menemään eikä ahdista yhtään.
Niin, katsos kun me ollaan erilaisia.
Aika noloja rinnastuksia. Stressatessani pahasti menetän ruokahaluni usein kokonaan. Silti syön riittävästi, koska tiedä että on syötävä. Ei addiktio ruokaan ole sairaus, vaikka sitä niin halutaankin selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama lihomis-ilmiö tulee tapahtumaan myös Ranskassa. Italiassa ollaan jo lihavia. Enkä usko että se liittyy mihinkään sipsipusseihin tai jätkseihin kun en itse niitä syö. En edes haluaisi syödä ja olen melko tuhdissa kunnossa.
Sama. En mitenkään erityisesti mässäile enkä edes osta herkkuja kuin 1-2 krt kuussa (esim. suklaalevy), mutta annoskokoni ovat liian suuria.
Painan siksi 115kg. Lautasella on ihan terveitä ruokia, mutta syön sitä liikaa. Esim. lohta menee kerralla 500g josta tulee massiivinen määrä kaloreita. Perunaa menee samat.
Pitäisi opetella syömään aterialla vaikka 200g molempia mutta en tiedä onnistunko ilman että Ozempic tms. hillitsee ruokahalua.
Kyllä se onnistuu, mikäli vain pienentää annoskokoa. Ja ei enää syö kerralla liikaa. Hankaluus on se, ettei tarvitse kuin yhden kerran mättää itsensä ähkyyn ja heti tulee tarve isommalle annoskoolle. Toisaalta jos taas saa pidettyä vaikkapa reilun viikon annoskoot pieninä, niin silloin riittää vähempikin. Siinä toki joutuu alussa vähän kärsimään nälkää.
Voin kertoa omakohtaisen esimerkin, tein päätöksen, että syön vain vähän kerrallaan. Ja sitten syön taas vähän lisää, mikäli puolen tunnin päästä on vielä nälkä jne. Viikossa annoskoko pieneni niin, että viikkoa aiemmin syömästä ruokamäärästä mikä ei ns. tuntunut missään tuli jo kylläiseksi. En väitä, että ihan jokaisella tämä onnistuu, mutta itselläni toimi hämmentävän hyvin. Lisäksi se vaatii olosuhteet, missä voi syödä vähän kerrallaan ja hetken päästä lisää. Tässä on se hankaluus, että jos nälkä kasvaa liian kovaksi pitkän ruokavälin takia, on vaikeaa syödä edelleen se pieni annos. Ja jos sortuu syömään liikaa, niin jo heti seuraavalla kerralla vaatii myös isompaa ateriaa.
Joo, eipä se itselläkään lopulta kovin kestävä ratkaisu ollut, työelämässä ei oikein voinut tuota enää harrastaa. Varmaan oikeasti pystyisi, mutta se vaatii liikaa vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.
Hyvä jos sulla toimii. Mä olen joskus syönyt kokonaisen pizzan, (josta "normaali" ihminen vie osan kotiin foliossa) ja ollut edelleen sen jälkeen vielä nälkäinen. Enkä edes syönyt sitä mitenkään erityisen ahmimalla, vaan ihan haarukalla ja veitsellä leikellen. Kyllä se nälkä muistaakseni tunnin sisällä lähti vaikken syönytkään lisää, mutta jos olisi ollut mahdollisuus santsata, olisin santsannut.
Et tietenkään voi asiaa ymmärtää, jos sulla ei sellaista ruokahalua ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että ihmiset ovat nykyään pulskempia, koska lääkkeitä syödään niin paljon enemmän. Esim. psykoosiläkkeet, mielialalääkkeet, kortisonilääkkeet ja monet muut voivat kerätä nestettä ja lisätä painoa. Harva jaksaa oikeasti syödä niin paljon, että lihoisi sen takia.
Toisaalta: onko kukaan tutkinut, onko hoikilla loisia, jotka pitävät heidät hoikkina?
Olet aina ajatellut väärin. Sun viesti on kyllä alusta loppuun melkoista tuubaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on tuo mystinen ruokahalu?" No se on se, että sinäkin ylipäätään syöt ja haluat syödä! Toisilla se on vain ylivirittynyt.
Itselläni on tapana kysellä, että mikä on tuo mystinen lukihäiriö, sen kun lukee vaan menemään eikä änkytä turhia. Entä mikä on esiintymisjännitys, sen kun kertoo asiansa yleisön edessä selkeästi ja hikoilematta. Ei se yleisö mikään teloituskomppania ole. Entäs allergiat ja astmat, ettei olis jotain keksittyä sairautta taas... Hengittelee vain menemään eikä ahdista yhtään.
Niin, katsos kun me ollaan erilaisia.
Aika noloja rinnastuksia. Stressatessani pahasti menetän ruokahaluni usein kokonaan. Silti syön riittävästi, koska tiedä että on syötävä. Ei addiktio ruokaan ole sairaus, vaikka sitä niin halutaankin selittää.
En puhunut addiktiosta enkä sairaudesta, vaan ihan paremmasta ruokahalusta. Ei ujouskaan sairaus ole. Me olemme erilaisia, varmaan evoluutiolla on ollut hyvä tarkoitus luodessaan osan ihmisistä helpommin lihoviksi. Mä jäisin henkiin nälänhädän tullen, huonommalla ruokahalulla varustettu ei ehkä jäisi. Nykyinen höttöruoka sitten lihottaa ihmisiä liikaa.
Mun mielestä on vaan käsittämätöntä ettei sais olla lihava, mutta ylivirittynyttä ruokahalua ei sais lääkkeellä hoitaakaan. Nälissään on tympeä olla. Tai sitten kaivata koko ajan jotain hyvää. Mutta mitäpä minä näitä selitän, jos ei ole myötätuntoa, niin ei mullakaan ole lukihäiriöisiä yms kohtaan. Vaikka tiedänhän minä, että heillä menee päivänselvä teksti jotenkin sekaisin. Mulla on lähes koko ajan olo että vois syödä jotain, se on vaan toisten vaikea ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on tuo mystinen ruokahalu?" No se on se, että sinäkin ylipäätään syöt ja haluat syödä! Toisilla se on vain ylivirittynyt.
Itselläni on tapana kysellä, että mikä on tuo mystinen lukihäiriö, sen kun lukee vaan menemään eikä änkytä turhia. Entä mikä on esiintymisjännitys, sen kun kertoo asiansa yleisön edessä selkeästi ja hikoilematta. Ei se yleisö mikään teloituskomppania ole. Entäs allergiat ja astmat, ettei olis jotain keksittyä sairautta taas... Hengittelee vain menemään eikä ahdista yhtään.
Niin, katsos kun me ollaan erilaisia.
Aika noloja rinnastuksia. Stressatessani pahasti menetän ruokahaluni usein kokonaan. Silti syön riittävästi, koska tiedä että on syötävä. Ei addiktio ruokaan ole sairaus, vaikka sitä niin halutaankin selittää.
Nolo taidat olla itse. Rinnastukset oli oikein toimivia, koska me ihmiset ollaan erilaisia.
Sinä menetät stressatessasi ruokahalun kokonaan, mulla se puolestaan siinä vaiheessa on lähes loputon. En osaa sanoa, onko helpompaa syödä riittävästi koska tietää että on syötävä (koska tästä ei ole mulla kokemusta), mutta sen tiedän, että on pirun vaikeaa syödä vähemmän, kun kroppa vaatimalla vaatii lisää ruokaa ja näläntunne ei meinaa poistua.
Minä kyllä ymmärrän, että sulla ei ole ruokahalua siinä tilanteessa, vaikka multa se löytyykin, mutta miksi joku kyselee "mystisestä" ruokahalusta? Onko oikeasti niin vaikeaa käsittää, että jollain toisella ruokahalua on enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Pariisissa harva omistaa auton ja metrosta huolimatta joutuu kävelemään paljon.
Suomessa on vähän niinkuin Jenkeissä. Kaikkialle mennään autolla.
Miten niin harva omistaa Pariisissa auton? Melkein kaikki siellä auton omistavat kuten Suomessakin. Etkö muka nähnyt Pariisissa kuin harvoin autoja?
Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.