Yle: Miksi ranskalaiset eivät liho? Tutkija kertoo kolme syytä

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.

Lihavien nälkähormonit ei toimi,aina nälkä syömisestä riippumatta.Se korjaantuisi laihtumalla.

Minä, joka rinnastin ihmisten eri ominaisuuksia, menetän myös ruokahaluni stressatessani. Kuulemma ihan yleistä. Mutta voi että maistuu, kun stressi on ohi! 

Ja mikä siinä on niin vaikea käsittää, että eri ihmisillä on erit ominaisuudet? Toiset voivat olla ilman sexiä, toisille se on tarve. Hormonit tässäkin varmaan taustalla. 

Olen yrittänyt laihduttaa mm. laskemalla kaloreita mutta se nälkä hyökkää aina, ei välttämättä edes samana päivänä, mutta kun menen edes pienillä miinuskaloreilla niin ruokahalu villiintyy suorastaan. Ja tämä on se, jota ihmiset eivät tajua. Jotkut ovat ihan et "ok, kevyt olo kun syö vähemmän". Mä olen ihan tajuttoman vihainenkin kaupan päälle.

Miksi ranskalaisten pitäisi lihoa?

Ne on juurikin sopivan kokoisia ainakin mäkkärissä! Sopii hyvin hampparin kanssa!

Tupakan poltto aiheuttaa keuhkosyöpää, mutta aineenvaihdunnan kannalta olisi hyvä juoda aamulla vettä ja harjoittaa aerobista liikuntaa ennen aamiaista. 

Itse aloitin tosi läskinä Mounjaron taannoin. Mounjaro siis tämä kallis, uusi laihdutuslääke. Kyllä, toimii! Suosittelen sijoittamaan, jos vaan lompakko kestää. Kuukausiannos maksaa 300-500 Euroa. Hieman voi säästää, jos ostaa isomman kynän ja puolittelee sitä tai käyttää muuten osina. Vaikutus on ollut käsittämätön ekasta piikistä lähtien. Ei vaan ole juurikaan nälkä, pieni annos riittää ja mieliteot herkkuihin kadonneet. Piikitys on kerran viikossa ja siellä juuri parina iltana ennen piikkiä on pientä nälkää illalla. Yleensä piikityksen jälkeen 2-3 päivää ei tee mieli syödä mitään ja joutuu pakottamaan itsensä syömään. Omituista, kun oli tarjolla suklaalevyä, niin otin yhden palasen ja se riitti. Ei pyörinyt koko ajan mielessä käydä ottamassa lisää, vaikka se oli näkyvillä siinä edelleen.

Olen varustautunut, että tästä tulee pitkäaikainen lääkitys. Tn. tähän tulee pian markkinoille ylläpitoannos ja sillä voi sitten elellä ties kuinka kauan. Tn. hintakin tulee sille olemaan jotain ihan muuta kuin tämä laihdutusannos plus lääkehän on tuore ja hinnat laskee aina ajan mittaan. Ja tulee uusia, parempia lääkkeitä. Tämä on kuitenkin tämän hetken huippulääke ja voittaa Ozympecin reippaasti.

Laihdutuslääkkeet pitäisi saada Kela-korvattaviksi. Eihän kukaan lihota itseään ensin läskiksi sen takia, että saa Kela-korvausta laihduttamislääkkeestä. Kun kerran yhteiskunta hoitaa kaikkea mahdollista ylipainon aiheuttamaa vaivaa, niin miksei tue laihtumista jo aiemmin. Ennen kuin suonet on tukossa, nivelet sökönä, diabetes jne.  Niiden hoito vasta kallista onkin ja joka tapauksessa joudumme hoitamaan kaikenlaisia sairauksia ja ylipainokin on sairaus (taipumus). Ennaltaehkäisevä hoito on aina edullisempaa kuin hoitaa sitten jälkiseuraamuksia.

Nimenomaan. Terveet ja laihatkin vanhenevat joskus ja hoidamme kyllä heidän takapuolenpesunsakin yms  verovaroin.

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin tosi läskinä Mounjaron taannoin. Mounjaro siis tämä kallis, uusi laihdutuslääke. Kyllä, toimii! Suosittelen sijoittamaan, jos vaan lompakko kestää. Kuukausiannos maksaa 300-500 Euroa. Hieman voi säästää, jos ostaa isomman kynän ja puolittelee sitä tai käyttää muuten osina. Vaikutus on ollut käsittämätön ekasta piikistä lähtien. Ei vaan ole juurikaan nälkä, pieni annos riittää ja mieliteot herkkuihin kadonneet. Piikitys on kerran viikossa ja siellä juuri parina iltana ennen piikkiä on pientä nälkää illalla. Yleensä piikityksen jälkeen 2-3 päivää ei tee mieli syödä mitään ja joutuu pakottamaan itsensä syömään. Omituista, kun oli tarjolla suklaalevyä, niin otin yhden palasen ja se riitti. Ei pyörinyt koko ajan mielessä käydä ottamassa lisää, vaikka se oli näkyvillä siinä edelleen.

Olen varustautunut, että tästä tulee pitkäaikainen lääkitys. Tn. tähän tulee pian markkinoille ylläpitoannos ja sillä

Eli osalla ihmisiä aivot välittävät virheellistä, järjensumentavaa tietoa lähestyvästä nälkäkuolemasta?

Valitettavasti niitä valtion varoja tämän tilan lääkitsemiseen ei taida riittää.

En mä nyt tiedä nälkäkuolemasta, mutta onpahan vaan nälkä usein. Mikä siinä on, että ihmisten erilaisuus hyväksytään lähes joka asiassa, mitta ruokahalun pitäisi olla sama kaikilla?

Riittäähän tuota rahaa dementikkojen hoitoonkin kun on ensin hoidettu kansansairaudet ja näin varmistettu ylipitkä elämä.

Hei! Minusta tälle keskustelulle olisi hyvä, ettei ylipainoisia syyllistettäisi. 

Eri kansakunnissa on erilaisia tapoja, ja ruumiinrakenteita ja geenejä. 

Jo ruumiinrakenne on tyypillisesti usein erityyppinen, samoin genetiikka, aineenvaihdunta ja ruoka-sekä liikuntakulttuurit. 

Suomalaisten perusruumiinrakenne on hieman vantterampi; leveämpi ja lyhyempi minusta kuin esim. ruotsalaisten ja saksalaisten. Ranskassa asuessani olen nähnyt ihan normaalipainoisia naisia, eli ei-lihavia, ja ei- hoikkia, vaan ns. Tavallisen kokoisia, näitä olivat siellä töissäni kaikki.

Maaseudulla näin selvästi ylipainoisia. 

Pieni huomio ranskalaisten ja suomalaisten erilaisista ruokatavoista:

Ranskalaiset syövät todella paljon juustoja, mutta olen lukenut, että he ' voivat tehdä niin' , koska heille ei tule kolesterolia samalla tavoin kuin Suomessa osalle( itäiset geenit) kansasta luontaisesti tulisi. Siksi esim. Tässä asiassa meidän kansakuntina on syytäkin nauttia erilaista ravintoa. 

Isoissa kaupungeissa Ranskassa on yhä edelleen( jos siihen haluaa mennä mukaan, naisille 'hoikka, sensuelli- ihanne'. Myös tuo sensuellisuus on asia, joka siellä on ihailtua. Siihen liittyy siro, huoliteltu ulkonäkö ja pukeutuminen. Onhan Ranska muodinkin maa. Myös keski-ikäiset, suurten kaupunkien naiset panostavat viehättävyyteen. Tämä voi ehkä ohjata myös elämäntapavalintoja kaupungeissa jonkin verran. 

Suomalainen nainen on voimakas. Meillä minusta ihaillaan sen sijaan itsenäisyyttä, hyvää itsetuntoa, henkistä pääomaa, hyvää koulutusta ja rohkeutta sanoa vahvasti asiansa, myös naisena, nykyään. Meillä ei ihailla niinkään 'miellyttämistä ', ja koko pukeutumismuoti ikäänkuin sallii A- linjaisine vaatteineen ja mekkoineen enemmän tilaa, väljyyttä ja mukavuutta. Suomalaiset naiset seisovat tukevasti nykyään matalapohjaisilla kengillä. Korkokengissä hoippuminen on hylätty aika hyvin. 

Minusta tässä kaikessa on paljon hyvää meillä Suomessa. Tytöt kasvavat toimimaan, eivät sievistelemään. Suomalaisen naisen hyväitsetuntoinen esimerkki kelpaa malliksi moneen maahan. 

Tälläisilla asioilla myös on vaikutusta, arvoilla ja asenteilla. 

Liikkuminen, terve suhde ruokaan( syö, kun nälkä, ja hyviä asioita sopivasti, ei ähkyyn asti) ei myöhään illalla syöminen( jotta aineenvaihdunta toimii ruuan jälkeen) ja aktiivinen elämäntapa sallii kyllä herkuttelua silloin tällöin.

Ihmisillä on erilainen aineenvaihdunta ja siitä ei pidä syyllistää. Toisen kehossa on jo vauvana rasvaa enemmän kuin toisen. Sen sijaan, jos huomaa omassa elämäntavassaan jotakin, mitä voisi korjata, se kannattaa tehdä. Voidakseen hyvin!

Jokin aika sitten painoindeksistä puhui useampi lääkäri, että se ei ole mitenkään hyvä mittari terveydelle! Jopa ranskankielen oppikirjassa, jota luin, on siis ranskalaisen lääkärin artikkeli tästä siteerattuna. 

Joku puhui Japanista. Toki aasialaiset näyttäytyvät hyvin hoikkina. Aasialainen ruokavalio onkin erikoinen. Uskon silti, että geenit määrittelevät siellä suureksi osaksi ihmisten koon. Lihavuus ehkä erottuu, koska ihmiset keskimäärin ovat hyvin pienikokoisia ja hoikkia. Se on oma geneettinen, ja ruokakulttuurimaailmansa. Siitä ruokakulttuurista voi hyvin napata osia tännekin.

Suomalaisten naisten koko ja sallivampi kehoasenne on siis minusta ihan yes!

Yhdessä, kollektiivisesti syömistä meillä voisi ihan ilolla viritellä enemmänkin! 

Eläköön terveitsetuntoiset, ihanat suomalaiset naiset!

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin tosi läskinä Mounjaron taannoin. Mounjaro siis tämä kallis, uusi laihdutuslääke. Kyllä, toimii! Suosittelen sijoittamaan, jos vaan lompakko kestää. Kuukausiannos maksaa 300-500 Euroa. Hieman voi säästää, jos ostaa isomman kynän ja puolittelee sitä tai käyttää muuten osina. Vaikutus on ollut käsittämätön ekasta piikistä lähtien. Ei vaan ole juurikaan nälkä, pieni annos riittää ja mieliteot herkkuihin kadonneet. Piikitys on kerran viikossa ja siellä juuri parina iltana ennen piikkiä on pientä nälkää illalla. Yleensä piikityksen jälkeen 2-3 päivää ei tee mieli syödä mitään ja joutuu pakottamaan itsensä syömään. Omituista, kun oli tarjolla suklaalevyä, niin otin yhden palasen ja se riitti. Ei pyörinyt koko ajan mielessä käydä ottamassa lisää, vaikka se oli näkyvillä siinä edelleen.

Olen varustautunut, että tästä tulee pitkäaikainen lääkitys. Tn. tähän tulee pian markkinoille ylläpitoannos ja sillä

Miten tämä toimii, lääkärikö kirjottaa reseptin?

Ranskalainen 60-v nainen:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama lihomis-ilmiö tulee tapahtumaan myös Ranskassa. Italiassa ollaan jo lihavia. Enkä usko että se liittyy mihinkään sipsipusseihin tai jätkseihin kun en itse niitä syö. En edes haluaisi syödä ja olen melko tuhdissa kunnossa.

 

Sama. En mitenkään erityisesti mässäile enkä edes osta herkkuja kuin 1-2 krt kuussa (esim. suklaalevy), mutta annoskokoni ovat liian suuria.

Painan siksi 115kg. Lautasella on ihan terveitä ruokia, mutta syön sitä liikaa. Esim. lohta menee kerralla 500g josta tulee massiivinen määrä kaloreita. Perunaa menee samat.

Pitäisi opetella syömään aterialla vaikka 200g molempia mutta en tiedä onnistunko ilman että Ozempic tms. hillitsee ruokahalua.

Et sinä siihen mitään lääkkeitä tarvitse. Ala juoda puoli litraa vettä ennen kuin syöt mitään. Seuraavaksi syöt lautasellisen vihreää salaattia (plus kurkkua, tomaattia, mitä nyt tykkäät laittaa) tai höyrytettyjä vihanneksia. Kylkeen vähän salaattijuustoa tai pieni loraus öljyä. Vasta näiden jälkeen otat pääruokaa, perunaa voit edelleen ottaa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta proteiinia ja kastiketta aluksi 2/3 entisestä määrästä. Ihme on, jos pystyt koko setin vetämään, mutta idea on joka tapauksessa vähentää määrää pikkuhiljaa ja korvata runsasenergistä osuutta vähempikalorisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.

 

Lihavien nälkähormonit ei toimi,aina nälkä syömisestä riippumatta.Se korjaantuisi laihtumalla.

Tilannetta voi verrata likinäköisyyteen. Kaksi ihmistä on bussipysäkillä ja hyvänäköinen ihmettelee sitä, että miksei likinäköinen näe bussien numeroita ilman silmälaseja. Sama tilanne on sillä, jonka suolistohormonit eivät toimi normaalisti. Siihen ei auta muu kuin Ozempic, Mounjaro tai Wegovy tai lihavuusleikkaus. Lihavuusleikkauksen yllättävä seuraus on se, että mahalaukusta osa poistettaessa syntyykin tilanne, joka vastaa samaa kuin käyttäisi pientä annosta Ozempicia. 

Jos ei tunne asiaa, ei kannata alkaa viisastella asioista, joita ei tunne kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama lihomis-ilmiö tulee tapahtumaan myös Ranskassa. Italiassa ollaan jo lihavia. Enkä usko että se liittyy mihinkään sipsipusseihin tai jätkseihin kun en itse niitä syö. En edes haluaisi syödä ja olen melko tuhdissa kunnossa.

 

Sama. En mitenkään erityisesti mässäile enkä edes osta herkkuja kuin 1-2 krt kuussa (esim. suklaalevy), mutta annoskokoni ovat liian suuria.

Painan siksi 115kg. Lautasella on ihan terveitä ruokia, mutta syön sitä liikaa. Esim. lohta menee kerralla 500g josta tulee massiivinen määrä kaloreita. Perunaa menee samat.

Pitäisi opetella syömään aterialla vaikka 200g molempia mutta en tiedä onnistunko ilman että Ozempic tms. hillitsee ruokahalua.

Puol kiloa lohta ja puol kiloa perunaa yhdellä aterialla? Mitä ihmettä? Itselläni tekisi tiukkaa saada e

Tuommoinen puoli kiloa lohta ja puoli kiloa perunaa on kyllä NELJÄN hengen ateria. Miksi Suomessa ei voisi syödä alkuruokana esim. jotain vihanneskeittoa lautasellinen niin ei pääruokaa tarttisi ahmia tuota määrää? Enkä tarkoita mitään sosekeittoa vaan esim. minestronea tai kanakeittoa ilman pottuja ym. 

Vierailija kirjoitti:

En mä nyt tiedä nälkäkuolemasta, mutta onpahan vaan nälkä usein. Mikä siinä on, että ihmisten erilaisuus hyväksytään lähes joka asiassa, mitta ruokahalun pitäisi olla sama kaikilla?

Riittäähän tuota rahaa dementikkojen hoitoonkin kun on ensin hoidettu kansansairaudet ja näin varmistettu ylipitkä elämä.

Epäilen, että keskustelussa tahallaan tai tahattomasti sekoitetaan nälän/kylläisyydentunne ruokahaluun eli haluun syödä, addiktioon. Onhan niitä muitakin addiktioita, mutta kaikkien on kuitenkin syötävä, joten ruoka-addiktio on ikävä hoitaa. Hyvä jos lääkkeet tepsii. Toki jos on venyttänyt mahalaukkunsa ylensyönnillä, kylläisyyden tunnettakaan ei kai normaaliannoksella tule. Tähänhän lihavuusleikkaukset perustuvat: mahalaukku leikellään siihen kokoon, että vatsa on täynnä viidestä herneestä. Tosin jos addiktio on olemassa, äkkiäkös sen mahalaukun uudestaan venyttää.

Vierailija kirjoitti:

Täällä Normandiassa ranskalaiset ovat varsin tuhtia porukkaa.

Voi, juusto, kerma ja calvados 💖

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly on tietävinään:

Muistisi 80-luvusta pitää osittain paikkansa, mutta ylipaino ei ollut silloinkaan täysin harvinaista. On kuitenkin totta, että suomalaisten paino on noussut merkittävästi 1980-luvulta tähän päivään.

Ylipainon kehitys Suomessa:

 * 1980-luku: Noin 49 % aikuisista suomalaisista oli ylipainoisia tai lihavia. Lasten ja nuorten ylipaino oli myös vähäisempää kuin nykyään.

 * Nykyään: Yli puolet (noin 56 %) aikuisista suomalaisista on ylipainoisia tai lihavia. Lihavuus on yleistynyt merkittävästi myös lapsilla ja nuorilla.

Lihavuusepidemia:

Suomessa ja monissa muissa länsimaissa puhutaan nykyään lihavuusepidemiasta, koska ylipaino ja lihavuus ovat levinneet väestössä nopeasti ja laajasti. Tähän on useita syitä, kuten:

 * Muuttuneet elintavat: Liikunnan väheneminen, istumatyön yleistyminen ja arkiliikunnan puute.

 * Ruokavalion muutokset: Prosessoitujen

Stressi ja univaje saivat suomalaisten lastenkin painon nousuun. Erityisesti iPhone 5 räjäytti pankin kun teinit vonkuivat sellaiset itselleen. He, joiden perheillä ei ollut iPhoneen varaa, ostivat halvemmat. Harvassa perheessä ymmärrettiin ottaa puhelimet pois kun oli aika nukkua. Sen vuoksi yöunet jäivät lyhyiksi ja se heijastui seuraavana päivänä esimerkiksi energiajuoman juomisensa väsymykseen ja kaupan leivonnaisen/leivonnaisten, karkin tai sipsien ostamisena. 

Suomalaisten yöuni on vähentynyt kautta linjan koko kansalla. Se heijastuu painoon. Univajeinen syö huomaamattaan 200-600 kcal/vrk yli tarpeensa tieteellisen kokeen mukaan. Ne kalorit eivät mene sisään minkään perunoiden muodossa. Ne menevät sisään siten, että otetaan hitusen verran sitä ja pari lusikallista enemmän tätä ihan vaikka tavallisen ruoan mukana. Siksi sitä ei edes noteeraa.

Suomen tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että lapset ja nuoret eivät syö koulussa lounasta, jonka tulee täyttää sille asetetut viralliset vaatimukset ravintosisällön suhteen. Syömällä leivonnaisia, karkkia, sipsejä ja juomalla energiajuomaa ja limuja saa jo vuodessa mittavat vitamiini- ja hivenainepuutokset, joka vaikuttaa lapsen ja nuoren oppimiskykyyn. Matala ferritiini altistaa kilpirauhasen vajaatoiminnalle, joka tekee väsyneeksi ja lihottaa monia. D-vitamiinin puutos altistaa MS-taudille. B12-puute altistaa muistiongelmille. Sinkin puute altistaa infektioille. En käy nyt läpi kaikkia puutostilojen seurauksia. Kyse on lasten ja nuorten tulevaisuudesta, josta aikuisten pitäisi huolehtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tuo mystinen ruokahalu, jota joutuu jollain Ozempcillä hillitsemään? Itse en voi syödä lisää sen jälkeen kun aivot kertovat, että nyt olet syönyt riittävästi, ei vaikka olisi kuinka hyvää. Hesarissa oli joskus syksyllä juttu, että mahassa pitää olla n. 4 dl ruokaa ennen kuin viesti kylläisyydestä välittyy aivoille. Mutta jos ahmii nopeasti, käykö niin, että aivot eivät pysy perässä? Keveissä alkuruuissa on herkuttelun lisäksi ehkä se idea, että vievät osan tuosta neljästä desistä ja kaloripitoisempaa pääruokaa syö vähemmän.

 

Lihavien nälkähormonit ei toimi,aina nälkä syömisestä riippumatta.Se korjaantuisi laihtumalla.

Oliko se syntyessään sekasin vai mikä sen sekotti?  lihominen todennäköisesti, mutta miksi siis lihoi alunperin..

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ajatellut, että ihmiset ovat nykyään pulskempia, koska lääkkeitä syödään niin paljon enemmän. Esim. psykoosiläkkeet, mielialalääkkeet, kortisonilääkkeet ja monet muut voivat kerätä nestettä ja lisätä painoa. Harva jaksaa oikeasti syödä niin paljon, että lihoisi sen takia.

Toisaalta: onko kukaan tutkinut, onko hoikilla loisia, jotka pitävät heidät hoikkina?

 

Minä joudun syömään perussairauteeni kortisonia ja se näkyy ulospäin kuunaamana ja niskassa on emännän kyttyrä, joka ei katoa millään jumpalla. Olen BMI:n perusteella normaalipainoinen. Sitä on vaikeaa ymmärtää, koska en tämän ikäisenä kulje napapaidassa jne. Pidän siitä, että vaatteissa on väljyyttä ja että voin liikuttaa käsiäni ja jalkojani vapaasti. 

Tottahan toki minullekin on ehdotettu vaikka minkälaista laihdutuskuuria. Siinä toinen ei ole kuulevinaan kun kerron lääkityksestäni ja siitä, ettei sitä läskiä voi laihduttaa kohdennetusti kasvoista tai vatsasta. Minut punnitaan ja mitataan virallisesti jokaisessa lääkärinkontrollissa. Kuitenkin minun painoni vaivaa osaa ihmisistä. Heillä ei taida olla omassa elämässään tarpeeksi sisältöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on tuo mystinen ruokahalu?" No se on se, että sinäkin ylipäätään syöt ja haluat syödä! Toisilla se on vain ylivirittynyt. 

Itselläni on tapana kysellä, että mikä on tuo mystinen lukihäiriö, sen kun lukee vaan menemään eikä änkytä turhia. Entä mikä on esiintymisjännitys, sen kun kertoo asiansa yleisön edessä selkeästi ja hikoilematta. Ei se yleisö mikään teloituskomppania ole. Entäs allergiat ja astmat, ettei olis jotain keksittyä sairautta taas... Hengittelee vain menemään eikä ahdista yhtään.

Niin, katsos kun me ollaan erilaisia.

Aika noloja rinnastuksia. Stressatessani pahasti menetän ruokahaluni usein kokonaan. Silti syön riittävästi, koska tiedä että on syötävä. Ei addiktio ruokaan ole sairaus, vaikka sitä niin halutaankin selittää.

5-10% lihavista on BED, joka on luokiteltu ihan oikeaksi sairaudeksi, jota voi hoitaa. Kaikki ei ole kiinni sinun mielipiteistäsi.