Lue keskustelun säännöt.
Yle: Miksi ranskalaiset eivät liho? Tutkija kertoo kolme syytä
16.04.2025 |
Ranskalaiset ovat EU-maiden hoikimpien joukossa. Yhteiset ateriahetket ja kohtuulliset annoskoot pitävät ranskalaiset hoikkina, sanoo tutkija.
Suomessa sen sijaan neitoset ja poitsut vetää sipsipussin toisensa perään ja jälkkäriksi muutaman suklaalevyn ja vielä jätskiä. Tai sotkevat kaiken yhdeksi mössöksi ja mättävät sankosta suuhunsa 🤭
Kommentit (229)
Lounasbuffat. Kun 80-luvulla meni ruokalaan syömään, keittäjät annosteli ruuat ja mukaan tuli kupillinen porkkanaraastetta. Lisää ei saanut ottaa eikä ollut keksejä ja kakkuja pöydässä - näitä on erityisesti itämaisissa paikoissa. Itse syön kohtuullisesti ja kaikki sanovat varsinkin jos firma maksaa, että ota nyt kun saat ja onhan sulla vara maksaa - en ole hoikka, mutta en ylipainoinenkaan. Pomo maksaa meille lounaat muutaman kerran vuodessa, joululounaan, ennen lomaa ja kun on saatu joku iso tuottava projekti päätökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lounasbuffat. Kun 80-luvulla meni ruokalaan syömään, keittäjät annosteli ruuat ja mukaan tuli kupillinen porkkanaraastetta. Lisää ei saanut ottaa eikä ollut keksejä ja kakkuja pöydässä - näitä on erityisesti itämaisissa paikoissa. Itse syön kohtuullisesti ja kaikki sanovat varsinkin jos firma maksaa, että ota nyt kun saat ja onhan sulla vara maksaa - en ole hoikka, mutta en ylipainoinenkaan. Pomo maksaa meille lounaat muutaman kerran vuodessa, joululounaan, ennen lomaa ja kun on saatu joku iso tuottava projekti päätökseen.
Nämä siis lihottavat Suomessa ihmisiä silloinkin vaikka ei sipseistä, karkeista ja siidereistä välittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanissa toimii sosiaalinen paine eli jos alat lihomaan, niin työkaverit voi huomatella tai tökkiä mahaasi. Liekö Ranskassa ollut sama linja, että ympäristö huolehtii yksilön kehonkoostumuksesta?
Plus yritykset Japanissa joutuvat maksamaan sakkoja, jos työntekijöiden vyötärön ympärys ylittää suositukset.
Tästä johtuen yksi yleisimpiä komedian aiheita Japanissa on nainen, joka syö paljon ja rakastaa ruokaa.
Tätä Japanin työntekijöiden painoa, jota tosiaan mitataan ihan mittanauhalla ja verrataan suosituksiin, seuraa ministeriö. Ei siis mikään yritysten oma päähänpisto, vaan valtion tasolta tuleva paine.
Syynä ei niinkään ole terveys kuin se, että kaikkien on oltava samasta muotista, koska shintolaisuus ja sen edustama harmonia. Samasta syystä kaikkien koululaisten on värjättävä hiukset mustiksi, jos oma väri ei ole tarpeeksi tumma. Lihava erottuu joukosta ja se on häpeällistä myös yrityksen imagolle, niin omituiselta kuin se meistä tuntuukin.
Japanilainen kontrolli yltää kaikkialle, mutta vaikka miestenkin painoa ja vyötärön mittaa tarkkaillaan mittanauhalla (suositus taisi olla Max 86cm), naisia suorastaan vainotaan sen painon suhteen. Pieni alakulttuuri pyrkii hyväksymään pulleat naiset ja tuottamaan heille muotia, mutta onnea etsintöihin, jos haluat löytää kivaa ison koon vaatetta... Eli Suomen kokoa M.
Olin lomalla Pariisissa muutama vuosi sitten.
Ja olen gluteeniton.. Kun aamulla lähti nähtävyyksiä katsomaan ja eli lähes koko päivän kahvilla ja illalla kävi syömässä kympin jälkeen yhden ravintolaruoan niin kyllä sutjakoitui reissun aikana. Vaikka en varsinaisesti ylipainoinen ollutkaan.
(Aamuisin söin kyllä pienen purkin tonnikalaa hotellihuoneessa... )
Kotona syön ja tuijotan telkkaa tms samalla..
Kyllä Ranskassakin maaseudulla iäkkäämmät rouvat ovat rasvaisia. Eivät sillä tavoin rotevia kuin me, koska ovat ns. pienenpuisia, mutta makkaraa on kyllä. Eivätkä edes tyylikkäitä. Legginsit, siinä t-paita, joka jää nakinkuorena makkaroiden päälle ja varvastossut jalassa.
Mitä ylipainoon yleisesti tulee, niin siinäkin on tasoja. On aika karkeaa sanoa, että tietty osa kansasta on ylipainoisia ja verrata sitten niitä ylipainoja. Pitäisi luokitella vielä BMI:n mukaan. Siitä tulisi se todellinen kuva. Suomessa on selvästi ylipainokin lisääntynyt. Vielä 20 vuotta sitten porukka oli pitkälti vain tukevaa eli ylipainoa oli, mutta kohtuullisen vähäisesti. Sen huomasi, kun matkusti Jenkkeihin. Siellä näki pilvin pimein "isolihavia" toisin kuin Suomessa vain tanakoita. Itseasiassa Suomessa ei juuri edes näe niin lihavia ihmisiä kuin Amerikassa hyppii koko ostoskeskus täynnä. Siinä se suomalainen BMI 29 on hento verrattuna amerikkalaiseen BMI 45. Silti kumpikin on ylipainoinen. Mutta suuntaus on sama täällä, se lihavuuden määrä myös lisääntyy.
Ei se, etten itsekin olisi ylipainoinen... tämä vain havaintona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koreassa on kamalaa tuo hoikkuuden ihanne taas... lähes kaikilla tähdillä ainakin joku syömishäiriö. Esitetään, että on "luonnollisesti hoikka", mutta ei ole. Vaan julma dieetti useilla.
Ja täysin normaalipainoisen näköisiä haukutaan julkisuudessa "lihaviksi".
No haukutaanhan täälläkin Erikaa..
Instan kuvissa näyttää kyllä hoikemmalta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://youtube.com/shorts/TKCVZNQS5iY?si=0_cr7HtrkEnIjDPH
Onko tämä totta? Nämä kauppojen nimet isoille kooille Aasiassa? Ei ole maata tuossa videossa mainittu..
Lmaf
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariisissa harva omistaa auton ja metrosta huolimatta joutuu kävelemään paljon.
Suomessa on vähän niinkuin Jenkeissä. Kaikkialle mennään autolla.
Ranskassa asuu 68 miljoonaa ihmistä, Pariisissa 2 miljoonaa ihmistä. Vaikea kuvitella pariisilaisten kävelyllä olevan suurta vaikutusta ranskalaista lihavuuteen. Suomessa asuu 5,6 miljoonaa ihmistä ja Helsingissä 0,6 miljoonaa. Helsingin julkinen liikenne vaikuttaa kovin vähän suomalaisiin.
Sangen hyvä joukkoliikenne siellä on Pariisin ulkopuolellakin. Isoja kaupunkeja Ranskassa on useita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranskalaiset ei liho. Ranskalaiset lihottaa.
Ranskalaiselle (naiselle) oma keho on tärkein käyntikortti. Työelämässä menestyäkseen on pakko olla hoikka. Jos et omaa riittävästi itsekuria painonhallintaan, et osaa mitään muutakaan ja on turha haaveilla mistään hyvästä työpaikasta.
Samalla tavalla sosiaalinen kontrolli pätee myös alkoholiin. Viiniä nautitaan usein ja joka tilanteessa, mutta humalassa ei örvellä kukaan. Ei tulisi kuuloonkaan.
Suomessa sen sijaan ollaan kehopositiivisia, ja jos nyt firman bileissä joku ottaa muutaman liikaa ja lähentelee kollegaa, haastaa riitaa, oksentaa päälleen ja sammuu pöytään, niin se nyt vaan on hauskaa ja ei sitä sen kummemmin maanantaina enää muistella, kännissä tehdyistä asioista ei tarvii ottaa vastuuta koska oli kännissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstallahan pidetään ensisijaisena laihdutustapana diabetes-lääkkeitä.
Tunnen ylipainoisia, jotka jaksavat muistuttaa aineenvaihduntansa poikkeuksellisuudesta ja kuinka syövät kuin pikku lintunen. Todellisuudessa annoskoot hirvittäviä, sipsiä, karkkia, pullaa, limpparia ja alkoholia menee valtavat määrät. Koko ajan on syötävä. Ehkä heillä sitten on aina nälkä ja kokoajan jano.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihominen on myös yksi merkki sairaasta ja väkivaltaisesta ympäristöstä. Tämä voi olla työ, parisuhde, sukulaisverkosto tai jopa kaveripiiri. Jos ihmissuhteet ovat toksisia ja väkivaltaisia, ruoka voi tuoda mielihyvää ja nautintoa, jotta kestää elämäänsä. Sen sijaan rakkaudellisissa yhteisöissä, missä mielihyvää saa positiivisesta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ei ole tarvetta hakea sitä ruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta Ranskassa lihavia on ihan samalla tavalla kuin muuallakin: köyhässä väestönosassa lähiöissä ja maaseudulla. Lisäksi ranskalainen ruokavalio on hyvin epäterveellinen kovan rasvan ja suolan takia, vaikka hyvää onkin. Tupakointikin on Suomea yleisempää.
Valitettavasti koko Euroopassa on sama ongelma. Globaalisti poikkeus on USA eli siellä koulutetut ja rikkaatkin ovat lihavia ja kuolevat samaan aikaan kuin suomalaiset kouluttamattomat ja vähävaraiset! Tästä oli äskettäin pitkä juttu Hesarissa. Amerikkalainen ruokavalio on tappava. Siellä ei ole juuri minkäänlaista järkevää terveydenhuoltoa, johon sisältyisi ennaltaehkäisyä, kolesterolimittaukset ym.
Odotettavissa oleva elinikä oli Suomessa ja Usassa täsmälleen sama pari vuotta sitten, vaikka siellä ei kuulemma ole edes terveydenhoitoa. Köyhimmät sieläkin ovat lihavimpia, koska elävä ham
Mutulla heitetyt väitteet taas tässä. Etsimällä netistä löytää helposti tiedon, että USA:ssa miesten elinajanodote on 74,8 vuotta ja naisten 80,2 vuotta (vuoden 2022 tiedot). Suomessa miesten elinajanodote on 78,6 vuotta ja naisten 83,8 vuotta (vuoden 2022 tiedot). Siis suomalaisten eduksi melkein 4 vuoden ero, mikä on kyllä huomattava. Otetaan se Ranskakin vielä vertailuun, miehet 79,2 ja naiset 85,3 (vuoden 2020 tiedot).
Tekoäly on tietävinään:
Muistisi 80-luvusta pitää osittain paikkansa, mutta ylipaino ei ollut silloinkaan täysin harvinaista. On kuitenkin totta, että suomalaisten paino on noussut merkittävästi 1980-luvulta tähän päivään.
Ylipainon kehitys Suomessa:
* 1980-luku: Noin 49 % aikuisista suomalaisista oli ylipainoisia tai lihavia. Lasten ja nuorten ylipaino oli myös vähäisempää kuin nykyään.
* Nykyään: Yli puolet (noin 56 %) aikuisista suomalaisista on ylipainoisia tai lihavia. Lihavuus on yleistynyt merkittävästi myös lapsilla ja nuorilla.
Lihavuusepidemia:
Suomessa ja monissa muissa länsimaissa puhutaan nykyään lihavuusepidemiasta, koska ylipaino ja lihavuus ovat levinneet väestössä nopeasti ja laajasti. Tähän on useita syitä, kuten:
* Muuttuneet elintavat: Liikunnan väheneminen, istumatyön yleistyminen ja arkiliikunnan puute.
* Ruokavalion muutokset: Prosessoitujen, energiatiheiden ja runsaskaloristen ruokien runsas saatavuus ja suuret annoskoot.
* Stressi ja univaje: Nämä tekijät voivat vaikuttaa hormonitoimintaan ja lisätä epäterveellisiä ruokailutottumuksia.
* Ympäristö: Ympäristömme ei aina kannusta terveellisiin valintoihin.
On selvää, että suomalaisten ylipaino on lisääntynyt huomattavasti 1980-luvulta lähtien, ja nykyään lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen haaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama lihomis-ilmiö tulee tapahtumaan myös Ranskassa. Italiassa ollaan jo lihavia. Enkä usko että se liittyy mihinkään sipsipusseihin tai jätkseihin kun en itse niitä syö. En edes haluaisi syödä ja olen melko tuhdissa kunnossa.
Sama. En mitenkään erityisesti mässäile enkä edes osta herkkuja kuin 1-2 krt kuussa (esim. suklaalevy), mutta annoskokoni ovat liian suuria.
Painan siksi 115kg. Lautasella on ihan terveitä ruokia, mutta syön sitä liikaa. Esim. lohta menee kerralla 500g josta tulee massiivinen määrä kaloreita. Perunaa menee samat.
Pitäisi opetella syömään aterialla vaikka 200g molempia mutta en tiedä onnistunko ilman että Ozempic tms. hillitsee ruokahalua.
On tässä melkoinen tulkintaero. Joku syö kerralla puoli kiloa lohta ja toisen mokoman perunaa, eikä miel
No moni mieltää mässäilyksi nimenomaan epäterveellisten ruokien liikasyönnin. Tällä kirjoittajalla on se hyvä, että hän saa ruoastaan sentään ravintoaineita toisin kuin itsensä karkilla lihottaneet. Niitä annosmääriä täytyy vain pikku hiljaa pienentää. Ei se tietysti helppoa ole, mutta toivotan sinnikkyyttä. Mutta jos siis positiivisen kautta mennään on lähtökohta parempi kuin heillä, joiden pitää kokonaan luoda käsite normaali ruoka, niiden pelkkien "herkkujen" sijaan.
Melkein 60% yli 16-vuotiaista? Missä nämä on, kun mun sekä perheessä, että ystäväpiirissä on niin vähän lihavia? Perheestä ei ole lihava kukaan.
Ystävistä; yksi kaveri oli lapsena ylipainoinen, mutta teininä laihdutti niin, että pelkäsin hänelle käyvän hullusti ja on pysyny hoikkana. 90-luvulla ala-asteella oli luokallamme kaverini lisäksi yksi pullukka tyttö, joka vaihtoi sitten koulua ja en tiedä miten kävi. Yläasteen luokalla oli 2 lihavaa poikaa. Nykyisistä ystävistä 1 mies on hiukan lihava ja toisella on merkittävä kaljamaha, mutta hoikat raajat.
Muutamat on lihoneet psyykenlääkkeitten vaikutuksesta, mutta laihtuneet takaisin jos ovat lopettaneet lääkkeet.
Jotenkin epäilisin noita psyyken ongelmia syyksi lihavuusongelmiin. Raskalaiset ja italialaiset viettää aikaa yhdessä siinä ruokapöydän äärellä. Suomalaiset on aika jurrikoita, sodan ja köyhyyden traumat periytyy yhä monissa perheissä.
Sitten kun niitä ongelmia lääkitään niillä psykenlääkkeillä, koska terapia on kallista.
Silti vaan ihmettelen, että miksi minun perheessä ja lähipiirissä on niin vähän lihavia, kun mielestäni meillä juuri on kaikkea sairasta niin paljon, vaikenemisen kulttuuria, päihdeongelmia, väkivaltaa, insestiä...
Vierailija kirjoitti:
Jutun ranskatar ei edusta tavallisia lähiöiden naisia lainkaan. Pariisin banlieu-aluiella ihmiset ovat hoikkia, vähemmän hoikkia, tuhteja ja enemmän tuhteja.
Heillä, kuten suurimmalla osalla suomalaisistakin on rajattu aika, jonka käyttää ruoanlaittoon ja syömiseen. Budjettikin voi olla tiukka. Tavallisen työssäkäyvän äidin aika, rahat ja energiatasot voivat olla aika loppu. Ei siinä mitään kotilounaita keitellä kaikessa rauhassa tai istuta päivällispöydässä paria tuntia. Vuorotyö myös sotkee nukkumisten lisäksi syömiset todella tehokkaasti.
Jotenkin koko juttu vain ärsytti. Siinä oli sellainen sivumaku, kuinka Ranskassa ollaan ah niin fiinejä ja ah kuinka chic, oh la la. Suomessa ollaan vaan tällaisia junttipöllyköitä. Ei olla, vaan tyylikkäitä ja itsevarmoja ja asiamme osaavia tehopakkauksia. Ne tehot vaan on vedetty niin tiukille, että lenkille ei jaksa/ehdi ja pötyä on saatava pöytään tout de suite. Verra
Hyvin kirjoitettu! Näissä jutuissa on se sama harha kuin ihan Suomesta kertovissa jutuissa. Me ei kaikki olla vaativassa asiantuntijatyössä tai jotain influenssereita. Rohkenen epäillä, että Ranskassakin on vuorotyötä tekeviä ja joku rekkakuski ei kesken ajon vedä kahden tunnin ateriaa viineineen. Ja vaikka ulkona syöminen olisi siellä edullisempaa (onko?), tuskin joku duunari pystyy sitä kovin usein tekemään.
Ja kuten Ranskan pahenevat ylipainoisuuslukemat ehkä osoittavatkin, tämä juttu on sellainen kaunis satu, jolla yritetään hampaat irvessä uskotella, että tällä tavalla ranskalaiset syövät, uskokaa hei nyt, tapasin kerran tällaisen ranskalaisen...
Totta kai suomalaisten lihominen on huolestuttavaa, mutta en kyllä jutun inspiroimana vaihda ruisleipää Oivariinilla, juustolla ja kurkulla vehnäleipään voilla ja hillolla. Olenkin tällainen juntti ja ylpeä siitä.
Ranskassa asuu 68 miljoonaa ihmistä, Pariisissa 2 miljoonaa ihmistä. Vaikea kuvitella pariisilaisten kävelyllä olevan suurta vaikutusta ranskalaista lihavuuteen. Suomessa asuu 5,6 miljoonaa ihmistä ja Helsingissä 0,6 miljoonaa. Helsingin julkinen liikenne vaikuttaa kovin vähän suomalaisiin.