Yle: Miksi ranskalaiset eivät liho? Tutkija kertoo kolme syytä

Lämmin ilmasto vaikuttaa myös - huomattavasti vähemmän tekee mieli mässäillä Suomessakin kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa on aika iso tabu korvata usean päivän aterioita mikropizzoilla, sipseillä ja kaljalla, kun hyvää ruokaa saa niin monesta paikasta nenän eteen liki ilmaiseksi tai alle 7e hintaan.

Suomessa mentaliteetti on monella se, että viis ruuan laadusta, kunhan vatsa täyttyy ja rasva+sokeri maistuu. Se näkyy vääjäämättä vyötäröllä.

Yhteisiä ruokahetkiä on lähinnä muutamilla ydinperheillä eikä niistäkään kaikilla

Naurahdin viimeiselle kommentille, olipa sepustus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä yhteistä on Britannialla ja Itä-Euroopalla, Suomi mukaanluettuna? Niissä maissa lihomisilmiö kaikista pisimmällä. Joku asiahan sitä selittää, vaikka muu Eurooppa tulee perässä.

Köyhät ovat niitä lihavimpia. Köyhällä ei ole varaa ostaa poron kylmäsavupaistia, lohta jne. 

Eivät ihmiset liho siksi että eivät syö poroa. Ihmeellisiä tekosyitä.

Halvat einekset tehdään halvoista aineksista. Kyllä siinä syntyy ero kylläisyydentunteessa kun vertaa lihapiirakkaa vaikkapa lappilaisten 100% ohrarieskapalaan, jonka päällä on kevyt sipaisu margariinia tai voita ja siivu poron kylmäsavupaistia. Ohrassakin on beetaglukaania, joka siivoaa huonoa kolesterolia kierrosta suoleen ja ulos. Lihapiirakka on leivottu pitk

Vaikka miten tykität nippelitietoa, ei asia muuksi muutu. Painonhallinta ei ole rahasta tai sen puutteesta kiinni.

Lihapiirakoista ei liho, kun niitä ei syö kymmentä kappaletta päivässä. Mutta yleensä näin tehdään ja selitellään että muuten muka nääntyy. 

"le surpoids concerne toujours 47 % des français adultes. Les hommes sont plus souvent en surpoids que les femmes (36,9 % contre 23,9 %) ; 17 % seraient obèses : 17,4 % d'obèses chez les femmes contre 16,7 % chez les hommes." (Lähde: Assurance Maladie, Ranska).

Vapaasti käännettynä: Ranskassa 47 % aikuisista on ylipainoisia. Miehet ovat naisia useammin ylipainoisia eli 36,9 % miehistä, 23,9 % naisista; 17 % ranskalaisista kärsivät sairaalloisesta ylipainosta, heistä naisia on 17,4 %, miehiä 16,7 %.

Ja sitten keskustellaan että "miksi ranskalaiset eivät liho"???? No just joo taas.

Toimittaja höpöttää ihan omiaan, mikä ei todellakaan ole toimittajille harvinaista. Hän on tulkinnut mitättömän eron lihavien määrässä tarkoittavan että kaikki ranskalaiset ovat hoikkia ja kaikki suomalaiset lihavia. Vaikka oikeasti ero lihavien määrässä oli n.15%. Ja vedettyään hatusta faktan joka ei ole totta, hän keksii keksimälleen asiantilalle selityksen elämäntavasta, jota noudattaa ehkä muutama prosentti ranskalaisista. 

Ja nyt sitten suomalaiset päättelevät että normaalipainossa pysyminen on mahdotonta, koska Suomessa ateriat eivät ole parin tunnin sosiaalisia spektaakkeleita eivätkä suomalaiset osaa valmistaa purjoa lounaaksi.

Suomalaiset opetetaan ilmaisella kouluruualla syömään mättämällä ala-arvoista paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Toimittaja höpöttää ihan omiaan, mikä ei todellakaan ole toimittajille harvinaista. Hän on tulkinnut mitättömän eron lihavien määrässä tarkoittavan että kaikki ranskalaiset ovat hoikkia ja kaikki suomalaiset lihavia. Vaikka oikeasti ero lihavien määrässä oli n.15%. Ja vedettyään hatusta faktan joka ei ole totta, hän keksii keksimälleen asiantilalle selityksen elämäntavasta, jota noudattaa ehkä muutama prosentti ranskalaisista. 

Ja nyt sitten suomalaiset päättelevät että normaalipainossa pysyminen on mahdotonta, koska Suomessa ateriat eivät ole parin tunnin sosiaalisia spektaakkeleita eivätkä suomalaiset osaa valmistaa purjoa lounaaksi.

Samaa mieltä, artikkeli itsessään jo kumoaa otaikon väittämän. 

onko tuo jonkun kesähessun väkertämä?

Korvaavat ruuan röökillä ja kahvilla. Kyllä sillä hoikkana pysyy. Itsekin elin opiskeluaikana niin ja laiha olin. Terveellistä se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Korvaavat ruuan röökillä ja kahvilla. Kyllä sillä hoikkana pysyy. Itsekin elin opiskeluaikana niin ja laiha olin. Terveellistä se ei ole.

Niinpä. Vetävät röökiä raskaanakin.

"Ranskan terveysministeriön mukaan sen raskaana olevat naiset tupakoivat eniten muihin Euroopan maihin verrattuna."

Vierailija kirjoitti:

Lämmin ilmasto vaikuttaa myös - huomattavasti vähemmän tekee mieli mässäillä Suomessakin kesällä.

Silti kesäloman jälkeen töihin palaataan kaljan ja siiderin turvottamina sekä grillimakkaran lihottamina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimittaja höpöttää ihan omiaan, mikä ei todellakaan ole toimittajille harvinaista. Hän on tulkinnut mitättömän eron lihavien määrässä tarkoittavan että kaikki ranskalaiset ovat hoikkia ja kaikki suomalaiset lihavia. Vaikka oikeasti ero lihavien määrässä oli n.15%. Ja vedettyään hatusta faktan joka ei ole totta, hän keksii keksimälleen asiantilalle selityksen elämäntavasta, jota noudattaa ehkä muutama prosentti ranskalaisista. 

Ja nyt sitten suomalaiset päättelevät että normaalipainossa pysyminen on mahdotonta, koska Suomessa ateriat eivät ole parin tunnin sosiaalisia spektaakkeleita eivätkä suomalaiset osaa valmistaa purjoa lounaaksi.

Samaa mieltä, artikkeli itsessään jo kumoaa otaikon väittämän. 

onko tuo jonkun kesähessun väkertämä?

Toivoa sopii. Mutta voi olla ihan ammattilaisen tekemä. Kun alkaa kunnolla lukea lehtijuttuja, huomaa että suuri osa on rakennettu ihan tyhjän päälle.

Ranskassa kommentoidaan muiden ihmisten kehoja ja varsinkin minkäänlaista painonnousua sellaisella raakuudella ja silkalla törkeydellä, että sitä ei voi vauvapalstan öyhöttäjä uskoa. Siellä on myös normaalia lyödä lapsia naamaan julkisesti esimerkiksi siksi, että lapsi kysyy, saisiko hänkin ruokaa. Euroopan kusipäisin ja vinksahtanein kansa.

Asuin Ranskassa jo 1980-luvulla. Jo silloin ihmettelin miten epäterveellisesti söivät esimerkiksi aamulla. Iso kulho kahvia rasvaisen maidon kanssa aikuisille ja lapsille kaakaota rasvaisen maidon kanssa. Ja sitten croisantti tai pala patonkia hillolla ja voilla.

Aikuiset söivät lounaan aina ravintolassa - siihen kuului aina viiniä, usein jälkiruoka. Opiskelijoillakin oli yliopiston ruokalassa pääruoan lisäksi joku kakkupala, rasvaista brie-juustoa sekä pieni pullo viiniä.

Lapsille annettiin välipalaksi pitkän koulupäivän tai päiväkodin jälkeen useimmiten suklaaviineri (eli pain au chocolat) tai sellainen rusinaviineri (pain au raisin). Tai sitten annettiin lapsille sellaisia maitotuotteita, joissa oli hedelmänmakua ja sokeria 10 % (Petit Fromage Frais). Yhden tutun taaperon ensimmäinen oppima sana oli äiti, mutta toinen sana oli sokeri, sitä piti aina saada lisää. Kaupoissa hilloja ja maustettuja jogurtteja mainostettiin ylpeilemäällä että "sisältää 100 prosenttisesti aitoa sokeria".

Joka päivä kerran tai kaksi kotiin haettiin leipäkaupasta tuore patonki tai leveämpi leipä (bâtard), jota syötiin usein jo metrossa tai kävellessä kotiin kuivana. Pelkkää valkeaa vehnää. Mitään täysjyväleipiä ei ollut kuin jossain harvoissa terveyskaupoissa.

Viiniä oli ruokakaupoissa ja sitä ostettiin useita litroja päivässä, usein puolet punaviiniä, puolet valkoviiniä.

Pienet lapset söivät ilta-aterian siinä klo 18-19, isommat lapset ja aikuiset enemmänkin klo 20-21. Alkuruoan ja pääaterian jälkeen oli usein jälkiruoka (esim. omenapiirakkapala tai crème brulée tai suklaamousse). Viiniä tietysti. Sitten juustolautanen.

Sen lisäksi ranskalaiset tietysti tupakoivat ja polttivat piippua paljon.

Ihmettelin jo silloin, että miten he elävät edes kuuskymppisiksi...

Ranskalaiset hoikat mademoisellet 😍 ovat aivan, AIVAN eri luokkaa kuin suomalaiset epänaiselliset pontsot. Ranskan mademoisellet ovat myös tyylikkäitä ja muutenkin naisellisia! 😍 Ero on aivan käsittämättömän päätähuimaava, kun Suomesta lähtee Ranskaan ja kun taas Ranskasta palaa Suomeen.

Ahmiminen. Ruuan mättäminen tehokkaasti ja vauhdilla masuun (huom. sana mättö). Siinä helposti syö liikaa.

Kun on alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka SEKÄ tuo että ruokailu on sosiaalinen tilanne, johon käytetään aikaa, ehtii tulla kylläiseksi vähemmälläkin.

Joku moitti suomalaista kouluruokaa: itse moittisin liian kiireisiä ruokavälitunteja, joilla lapset opetetaan kiireesti nielemään ruokansa.

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset hoikat mademoisellet 😍 ovat aivan, AIVAN eri luokkaa kuin suomalaiset epänaiselliset pontsot. Ranskan mademoisellet ovat myös tyylikkäitä ja muutenkin naisellisia! 😍 Ero on aivan käsittämättömän päätähuimaava, kun Suomesta lähtee Ranskaan ja kun taas Ranskasta palaa Suomeen.

Ne eivät ikipäivänä kelpuuta laiskanpulskeaa, kaljaa kittaavaa suomiukkoa.

Laittaa naurattamaan pelkkä ajatuskin siitä, että suomiukko olisi treffeillä ranskalaisen mademoisellen kanssa. 😂

Vierailija kirjoitti:

Ahmiminen. Ruuan mättäminen tehokkaasti ja vauhdilla masuun (huom. sana mättö). Siinä helposti syö liikaa.

Kun on alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka SEKÄ tuo että ruokailu on sosiaalinen tilanne, johon käytetään aikaa, ehtii tulla kylläiseksi vähemmälläkin.

Joku moitti suomalaista kouluruokaa: itse moittisin liian kiireisiä ruokavälitunteja, joilla lapset opetetaan kiireesti nielemään ruokansa.

Vaikken puolusta ranskalaista ruokakulttuuriakaan, niin Suomessa juuri ongelma on tuo että syödään hirveellä kiireellä ja ahmitaan suuria määriä kerralla.

Joku aika sitten oltiin yhden kaverini kanssa ravintolassa lounaalla, tilattiin samat ruoat, paitsi hän otti isomman annoksen salaattia pääaterian lisäksi, Kaverini veti ensin vauhdilla salaatit kitaan, sitten hirveässä kiireessä pääruoan kuin tuli olisi ollut persuksen alla. Mulla kesti syödä se pieni salaattiannos ja pääruoka vielä 20 minuuttia siitä kun kaverini lopetti urakkansa. Ja sitten kyseinen frendi jaksoi valittaa koko illan kuinka täynnä hän on ja maha halkeaa. Mutta me syötiin periaatteessa lähes sama ateria. Toisella meni alle 10 minsaa, toisella puoli tuntia. Mulle ei tehnyt yhtään täyttä oloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä yhteistä on Britannialla ja Itä-Euroopalla, Suomi mukaanluettuna? Niissä maissa lihomisilmiö kaikista pisimmällä. Joku asiahan sitä selittää, vaikka muu Eurooppa tulee perässä.

Köyhät ovat niitä lihavimpia. Köyhällä ei ole varaa ostaa poron kylmäsavupaistia, lohta jne. 

Eivät ihmiset liho siksi että eivät syö poroa. Ihmeellisiä tekosyitä.

Halvat einekset tehdään halvoista aineksista. Kyllä siinä syntyy ero kylläisyydentunteessa kun vertaa lihapiirakkaa vaikkapa lappilaisten 100% ohrarieskapalaan, jonka päällä on kevyt sipaisu margariinia tai voita ja siivu poron kylmäsavupaistia. Ohrassakin on beetaglukaania, joka siivoaa huonoa kolesterolia kierrosta suoleen ja ulos. Lihapiirakka on leivottu pitk

Alkoipa tehdä mieli lihapiirakkaa! Sellaista leipomon tuoretta vastapaistettua. Ei kaikki lihikset ole einestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahmiminen. Ruuan mättäminen tehokkaasti ja vauhdilla masuun (huom. sana mättö). Siinä helposti syö liikaa.

Kun on alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka SEKÄ tuo että ruokailu on sosiaalinen tilanne, johon käytetään aikaa, ehtii tulla kylläiseksi vähemmälläkin.

Joku moitti suomalaista kouluruokaa: itse moittisin liian kiireisiä ruokavälitunteja, joilla lapset opetetaan kiireesti nielemään ruokansa.

 

Vaikken puolusta ranskalaista ruokakulttuuriakaan, niin Suomessa juuri ongelma on tuo että syödään hirveellä kiireellä ja ahmitaan suuria määriä kerralla.

Joku aika sitten oltiin yhden kaverini kanssa ravintolassa lounaalla, tilattiin samat ruoat, paitsi hän otti isomman annoksen salaattia pääaterian lisäksi, Kaverini veti ensin vauhdilla salaatit kitaan, sitten hirveässä kiireessä pääruoan kuin tuli olisi ollut persuksen alla. Mull

"Mulle ei tehnyt yhtään täyttä oloa."

Eli tuolla tavoin syö helposti vieläkin enemmän.

- Pienet annoskoot

- ei mättöä ikinä- ei sipsiä  tms kuraa

- ei makeisia, leivonnainen joskus

- ei makeaa alkoholia kuteb siideriä vaan pieni lasillinen viiniä

- paljon äyriäisiä, kalaa, vaaleaa lihaa, kasviksia

- säännöllisyys ja rauhassa syöminen