Kannattaako köyhän työttömän elää ennemmin syrjäseudulla vai kaupungissa?
Kommentit (257)
Kyllä hän tuo hallituksen ajattelu osoittaa melkoista jakomielitautisuutta. Työttömien, sairaiden yms vähäosaisten ihmisten pitäisi muuttaa sinne missä niitä töitä eikä sairauspalveluita ole saatavilla. Työttömäksi keskelle ei mitään? Eli kierre vaan pahenee. Ja omasta syystään työttömäksi joutuneiden päivärahaa leikataan että sitä syystä että sillä tavoin saadaan lisää työpaikkoja? Herää väistämättä mieleen että millä logiikalla tämä toimii? Aiemmin osa-aikatyöstä jäi jopa hieman tekijä rahallisesti voitolle, mutta ei enää, joten kannattaako pienituloisten ottaa mitään työtä vastaan jos se pieni ja vähäinenkin tulo lähtee pois?
Näissä yhtälöissä ei ole oikeasti mitään järkeä, ja ei voi välttyä ajatukselta että tämä on pelkkää kiusantekoa, vailla mitään älyllistä päämäärää, koska tästä ei hyödy oikeasti kukaan. Ei sen enempää valtio, ei kunnat, ei työttömät, ei osa-aikaiset, ei sairaat, ei työnantajat... Eli ketä varten nämä päätökset? Eikä myöskään niitä säästöjä edes synny.
Aivan kuin joku vaatisi tekemään myyrän työtä. Eihän muuten näin järjettömiä päätöksiä edes harkittaisi, mitkä ei oikeasti hyödytä eikä palvele ketään, eikä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halvinta on asua pienellä paikkakunnalla, josta hyvät julkiset yhteydet isoon kaupunkiin.
Maalla asumisesta annetaan aika ruusuinen ja edullinen kuva. Jos ei ole puita omasta takaa ja osaamista tehdä niitä haloiksi, niin ei halvaksi tule. Samoin itse viljely on ennemminkin harrastusta kuin suurta säästöä ruokakuluissa. Siemenet maksaa, lannoitus maksaa, kasteltava on, että satoa tulee. Kuivana kesänä vesi maksaa, jos ei ole omaa kaivoa eikä sadevettä kerry. Perunoille ym. juureksille pitää olla kellari. Ei tuo peruna, sipuli ja juurekset kaupassakaan kovin kalliita ole.
Totta. Ja jos oikein syrjässä maalla asuu niin tarvitsee toimivan auton. Bussit eivät kulje ja sitten on kaikki yksityistiemaksut yms. Ei se tule halvaksi.
Tiedätkö missä päin Suomea on eniten autoja per capita? Pk-seudulla. Tä
Nimenomaan näin. Asun maalla 30 kilometrin päässä isommasta kaupungista, mutta 2 kilometrin päässä kirkonkylällä on kaikki välttämättömimmät: kauppa, kioski, terveyskeskus, kirjasto, koulu jne. Autoa tulee käytettyä pari kertaa kuussa, suurin osa päivittäisistä menoista hoituu pyörällä. Ja se pyöräily on täällä todellakin helpompaa kuin Helsingin keskustassa. Tätä se on useimmilla, mutta jostain syystä sitkeänä elää tämä kuvitelma että "maaseutu" tarkoittaa sitä, että sadan kilometrin säteellä ei ole yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa saa paremmat tuet ja kulut ovat pienemmät. Matkakulut ja sähkölaskut vievät puolet päivärahoista ja talvella enemmänkin.
Jolloti jolloti. Nimenomaan kaupungissa tuet ovat viimeistään nykyisen hallituksen jäljiltä selvästi heikommat suhteessa kustannustasoon kuin jossain parin tuhannen asukkaan pitäjässä.
Kaupungiss kaikesta pitää maksaa etkä voi itse tehdä mitään vaikka työttömällä olisi aikaakin vaikka kuinka.
Pieni talo maalta niin halutessasi voit hoitaa lämmityksen puilla ja kasvattaa/kalastaa suuren osan ruuastakin itse. Peruspäivärahastakin jää jotain käteen.
Niin jos haluaa siis orjatyöleirille. Se on ihan hauskaa pari vuotta, mutta mitäs sitten kun puutarha on valmis? Keksitkö pyörän uudestaan?
Miten tämä edes liittyy aiheeseen? Oli kyse asumiskustannuksista, ei siitä että satutko juuri sinä pitämään puutarhahommista.
Olen ollut vuosien varrella työtön sekä Helsingissä että maalla. Maalla oli aivan huomattavasti helpompaa pärjätä pienellä budjetilla. Kaupungissa on käytännössä hyvin vaikea säästää asumiskustannuksissa, koska mahdollisuutta minkäänlaiseen omavaraisuuteen tai itse tekemiseen ei ole. Toki on myös oltava itsenäisempi ja kylmäpäisempi luonne, mitä moni kaupunkiasuja ei enää nykyään ole.
Maalla asuminen ei todellakaan tule halvemmaksi vaikka saisitkin jonkun röttelön ilmaiseksi.
Yleensä nämä lähes ilmaiset rytötalot ovat jotain 50-luvun pienviljelijöiden entisiä koteja. Ne on isoja, huonokuntoisia ja lämmityskulut on järkyttäviä. Ne sijaitsee usein alueilla missä lähikauppaan on yli 20km. ja auto on välttämätön kuluerä. Ikävä kyllä, maaseudun kuihtuminen on tosiasia. Pieni rivariyksiö kylän keskustasta, missä on kävelymatkan päässä lähi-Sale, posti, apteekki, kirjasto ym. peruspalvelut, maksaa monesti paljon enemmän kuin se "remontoijan jättiunelma" keskellä ei mitään, mutta tulee loppupeleissä halvemmaksi. Siihen pitää sitten varautua että terveyskeskus on auki milloin sattuu ja sieltä ei välttämättä saa lääkäripalveluita.
Jos sellaisen syrjäkylän röttelön saa, pitää myös muistaa että tiet ovat talvisin katastrofaalisessa kunnossa. Vain isoja pääteitä pidetään kunnossa. Se monen kilometrin pikkutien kotiin saattaa joutua itse auraamaan tai hankkia sukset.
Työpaikoista on turha haaveilla. Ne menee aika pitkälle suhteilla. Moni työ on sellainen että maalaiset ovat oppineet niihin lapsesta asti, esim. hevosten ja karjan hoitaminen. Tai risusavotta. Risusavotta ja metsänhoito on nuorten miesten usein ensimmäisiä ammatteja ja niihin on kova tunku. Metsän omistajilla on varaa valita parhaat päältä ja ne ei yleensä ota sinne ketään kokemattomia säätäjiä, koska ne yleensä tekee vain murto-osan siitä, minkä kokenut jantteri saa aikaan. Kaikki halukkaat kokeneetkaan eivät usein mahdu mukaan ja usein edellytetään että on omasta takaa järeä raivaussaha ja turvavarusteet.
Moni kaupunkilainen myös kuvittelee, että marjastus olisi hyvä bisnes mutta totuus on toinen. Aivan kuten hyvät kalapaikat, myös hyvät marjapaikat on paikallisten maalaisten salattua perimätietoa. Aivan kuten voit kalastaa tuntikausia saamatta kalaa, voit harhailla metsässä tuntikausia löytämättä kuin kahvikupillisen nutisia marjoja. Tarvitset marjastamiseen auton jopa maallakin koska hyvät marjapaikat saattavat olla 10 km kotoasi ja saman matkan päässä toisistaan ja säkällä kun toisessa ei ole aina marjoja niin toisessa voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Merkittävä osa työttömän rahoista menee ruokaan joten on syytä asua Prisman ja Lidlin lähellä.
Kyllä,ja harvoin nämä missään keskustassa ovat.Eli vähän pienemmän kaupungin lähiössä paras paikka köyhälle....
Pikkukaupunki lähellä isoa kaupunkia ois varmaan paras vaihtoehto. Vuokrat halvat, ei pelkoa työllistymisestä. Isoon kaupunkiin pääsee julkisilla helposti. Pikkukaupungeissa on kuitenkin peruspalvelut kunnossa toisin kuin syrjäseudulla.
maaseudulla jos on vain yksi marketti, on se pirun kallis. vuokrat tosin on jotain ihan muuta. esim. 50neliötä ja vuokra 300e/kk. jos joutuu muuttamaan kelan kehotuksesta, niin hukkaa muutossa tietokoneet ja puhelimet. sitten pitääkin asioida kirjeitse. myös työn tarjoaminen on haastavaa, jos ei omista puhelinta ja tietokonetta. kokeilkaapa tätä kikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkittävä osa työttömän rahoista menee ruokaan joten on syytä asua Prisman ja Lidlin lähellä.
Kyllä,ja harvoin nämä missään keskustassa ovat.Eli vähän pienemmän kaupungin lähiössä paras paikka köyhälle....
Mä kans sanoisin että pikkukaupungin taajama on paras vaihtoehto. Varsinkin taantuvilla paikkakunnilla vuokra-asunnon vuokra ei useinkaan ole juurikaan vastikkeita suurempi, koska se asunto on yleensä kaatunut perikunnan syliin kun siitä on mummo kipannut, eikä ne saa sitä myytyä millään järkevällä hinnalla. Silti yleensä oleelliset palvelut pelaa ja julkinen liikenne kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkittävä osa työttömän rahoista menee ruokaan joten on syytä asua Prisman ja Lidlin lähellä.
Kyllä,ja harvoin nämä missään keskustassa ovat.Eli vähän pienemmän kaupungin lähiössä paras paikka köyhälle....
Mä kans sanoisin että pikkukaupungin taajama on paras vaihtoehto. Varsinkin taantuvilla paikkakunnilla vuokra-asunnon vuokra ei useinkaan ole juurikaan vastikkeita suurempi, koska se asunto on yleensä kaatunut perikunnan syliin kun siitä on mummo kipannut, eikä ne saa sitä myytyä millään järkevällä hinnalla. Silti yleensä oleelliset palvelut pelaa ja julkinen liikenne kulkee.
Itsellä ei tosin ole kokemusta kuin suurempien kaupunkien taajamista ja niissä asuntojen hinnat ja vuokratkin on lähes yhtä suolaisia kuin kaupungeissa koska ne hypermarketit rakennetaan juurikin taajama-alueille ja hypermarkettien läheisyys tuntuu tuplaavan asuntojen ja tonttien hinnat ja vuokrat. Tosin niissä on enemmän työmahdollisuuksiakin palvelualoilla, mikä myös nostaa asuntojen hintoja kun löytyy maksukykyisiä vuokralaisia ja ostajia.
Maaseudulla ei tartte pelätä töihin joutumlsta. Jos joskus haluaa työllistyä, niin oikeassa kaupungissa asuminen kannattaa.
-Kaupungissa. Asumistuen ja toimeentulotuen rajat asumiselle korkeammat. Minä muutin Nokialta Tampereelle saman hintaiseen asuntoon, ja käteen jäävän rahan määrä kasvoi.
-Joukkoliikenne toimii, ei tarvi omaa autoa.
Kun asuu kaupungissa, ei ole mitään tarvetta mennä syrjäseudulle, kun siellä ei ole mitään sellaista mitä ei kaupungissa olisi.
Kaupungissa pysyt paremmin mukana kaikessa elämänmenossa. Et syrjäydy niin helposti. Pärjäät ilman autoa ja voit asua aivan pienessä asunnossa.
Minusta tuo riippuu ihan siitä, että aikooko olla aina työttömänä - silloin voisi asua syrjäseudullakin. Mutta kestääkö sitä oma pää ja pitänee viihtyä yksinään aika hyvin.
Jos taas haluaa töitä, niin pitää asua sellaisella seudulla, jossa niitä on. Ja kaupungissa on todennäköisesti enemmän tekemistä ja virikkeitä työttömällekin. Toki jos sellainen metsässä samoilija, kalastaja jne tyyppinen, niin on sitten eri asia se missä viihtyy.
Vierailija kirjoitti:
maaseudulla jos on vain yksi marketti, on se pirun kallis. vuokrat tosin on jotain ihan muuta. esim. 50neliötä ja vuokra 300e/kk. jos joutuu muuttamaan kelan kehotuksesta, niin hukkaa muutossa tietokoneet ja puhelimet. sitten pitääkin asioida kirjeitse. myös työn tarjoaminen on haastavaa, jos ei omista puhelinta ja tietokonetta. kokeilkaapa tätä kikkaa.
Tämä! Eli omassa mökeilyalueella on myös tuo yksi marketti joka "kilpailee" lähi-Salen kanssa hinnoilla tyyliin kummassakin hinnat on pahimmillaan n. 30% korkeammat kuin yli 20km. päässä sijaitsevassa hypermarketti+ Lidl keskittymässä.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvä kysymys. Nyt varmaan paljon ihan hiiiirveän fiksuja kannanottoja tulossa
- Kaupungissa on työt mutta ei varaa asua
- Jossain keskellä ryteikköä voi olla just ja just varaa asua jossain purkukuntoisessa paskassa mutta lähimmät palvelut ja työpaikat on jossain 200km päässä
Et pysty kuvittelemaan mitään välimuotoa näille?
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa pysyt paremmin mukana kaikessa elämänmenossa. Et syrjäydy niin helposti. Pärjäät ilman autoa ja voit asua aivan pienessä asunnossa.
No miten sen nyt ottaa, mitä se syrjäytyminen sitten on. Ja mitä se on se elämänmeno, jossa on tarvetta pysyä kiinni, jos nyt ei siis palkkatyöstä puhuta? Kaupungeissahan nuo pahiten elämästä syrjäytyneet pääasiassa pyörii. Olenko syrjäytynyt, jos elän omaa pientä elämääni vapaaehtoisesti täällä taajaman ulkopuolella, en tapaa juuri koskaan ketään, mutta elätän itseni ja olen tyytyväinen?
Maaseudulla. Kesällä polkupyörä, talvella sukset.
Olen vuosia jo asunut ja maaseudulla on mahdollista saada tietynlainen omavaraisuusaste. Pitää vain elellä hiljaiseloa ja koettaa selvitä. Kylmät yksinäiset talvet on pahimpia mutta niistä selviää kun tietää että varastossa on särpettä alkukevääseen asti, jos vain jäät eivät lähde liian aikaisin.
Pienriistaa olen metsästänyt ansoilla kun ei ole rahaa aseeseen ja lupiin. Keräilen syötäviä metsästä ja säilön mahdollisimman paljon.
Kirjastossa pääsen käymään kerran viikossa.
Olin työpaikassa, jossa nettopalkka 1550e kuussa.
Asuessani kaupungissa, kulut olivat:
- vuokra 850e/kk
- vesi 25e/kk
- sähkö & siirto ~ 35e/kk
- autopaikka 5e/kk
- puhelin, suoratoisto, lehtitilaus yms. 50e/kk
- pakollisen auton ylläpito- ja työssäkäyntikulut 250e/kk
- kotivakuutus 35e/kk
-> hygieniaan, siivoukseen, lääkkeisiin, ruokaan yms. jäi 300e/kk.
Muutin syrjempään, 61km päähän tuosta työpaikasta, työskentelin vuoden täältä käsin kunnes vaihdoin työpaikan lähemmäs. Nettopalkka nousi 1720e:n/kk (työmatkavähennyksien vuoksi).
Maalla asuessani kulut olivat:
- laina 270e/kk
- vesi 10e/kk
- sähkö ja siirto noin 80-180e/kk riippuen vuodenajasta
- puhelin, suoratoisto, lehtitilaus yms. 50e/kk
- pakollisen auton ylläpito- ja työssäkäyntikulut 450e/kk
- kotivakuutus 35e/kk
- muut asumiseen liittyvät kustannukset noin 15e/kk
-> hygieniaan, siivoukseen, lääkkeisiin, ruokaan yms. jäi 710e/kk kun laski kalleimman sähkönkulutuksen mukaan.
Maalla on Sale.