Voiko johonkin ihastua/tuntea yhteyttä pelkän kirjoittelun perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitellessa jää moni luonteenpiirre paitsioon. Joku saattaa jopa vetää kirjoittaessa ihan toisenlaista roolia. Itse kirjoittelin aikanaan toisessa kaupungissa asuvan puolitutun miehen kanssa useita kuukausia, ja olin aivan myyty. Mies vaikutti rauhalliselta pohdiskelijalta, hellyyttävältä ja avoimelta. Kehui ja kuunteli. Aloimme seurustella nopeasti heti, kun elämäntilanteet helpotti ja pystyimme tapaamaan enemmän livenä. Ajattelin tilanteemme olevan erityisen onnekas, koska muka tunsimme toisemme "paremmin" kuin seurustelun alussa yleensä. No, kirjoittelussa ei ollut selvinnyt kuitenkaan kaikkea tätä:

-Temperamentti. Ei näyttänyt mies kirjoittaessa eikä kertonut että on aika helposti kilahteleva tyyppi.

-Nirsous. Mies oli todella vaikeaa seuraa ravintolassa, hävetti se valitus ja vitutti se ettei mikään ravintola meinannut kelvata.

-Mies jätti kertomatta kuinka paljon käyttä

 

Tämä. Kuinka moni supliikki ja ihana ihminen paljastuukaan arjen alkaessa joksikin aivan muuksi. Ja ihan livenä - sekä aluksi että lopuksi. Ihanasti tukeva ja kaikesta kiinnostunut/keskusteleva ihminen paljastuu itsekkääksi, oman napansa ympärillä pyöriväksi tuhnunhajuiseksi pettymykseksi.

Älä koskaan ihastu keneenkään pelkän kirjoittelun tai someprofiilin takia!

Ihminen voi kirjoittelussa piilotella huonoja puoliaan paljon.

Kokemusta on vuosien takaa, ihminen oli aivan erilainen luonnossa kuin kirjeissä.

Tietenkin voi ihastua tai ainakin kiinnostua kovasti, itsellekin on käynyt näin. Tämä on varmaan ihan ok, jos haussa onkin pelkkää kirjoitteluseuraa, mutta perinteisempää parisuhdetta etsivän kannattaa tiedostaa, että viestien perusteella ei kannattaisi tehdä mitään johtopäätöksiä. Kivasti kirjoitteleva ihminen voi livenä olla ihan erilainen, eikä kemiaa välttämättä olekaan. Toisaalta sitten vähän vähemmän viesteissä lirkutteleva voi kasvokkain olla todella mukava ja vetoava tyyppi ja ihan erilainen mitä viestien perusteella olisi voinut päätellä.

Voi. Itselle kävi näin, myös kasvokkain synkkasi tosi hyvin. Puhuttiin pitkään, ja sitten tavattiin. Seksuaalinen kemia oli järisyttävää. Tultiin tosi hyvin juttuun ja maattiin sylikkäin sängyssä koko viikonloppu.

Valitettavasti hyvät kemiat eivät auttaneet siihen, että etäisyyden vuoksi tämä ihastuttava mies pystyi salaamaan minulta kokonaisen raskaana olevan tyttöystävän, jonka sitten löysin somea tonkimalla. Ole varovainen. Miehet osaa olla ihan kauheita näätiä, vaikka luuletkin puhuvasi asialliselle ja rehelliselle miehelle, joka kertoo pitävänsä sinusta paljon. Toivottavasti kohdallasi ei ole kuten minun tapauksessani.

Kyllä! 

Ihan omakohtainen kokemus ja vielä tältä palstalta. Vastasin yhteen ketjuun ja siitä kehkeytyi kuuma romanssi rakastumisineen. Kaatui sit siihen perinteiseen kun se täällä kirjoitellut oli varattu eikä siinä kohden sit pystynyt eroamaan. Erosi toki muutaman vuoden päästä. Olemme yhä yhteyksissä mutta ei romanttisessa mielessä

MM

**Tuollaisia piirteitä salaillaan seurustelun alussa muutenkin, vaikka livenä näkisi.**

Tämä on niin totta !  Viisikymmentäkuusi kirjoitusta, ja vasta nyt joku huomasi. Pukeutumisella, meikeillä ja hajusteilla saa ihmisen käytännössä tunnistamattomaksi, epämiellyttävät tavat voi poisoppia hetkeksi, jopa vuosiksi, mutta kyllä ne sieltä takaisin tulevat, kun suhteen edetessä suunnitelmallisuus herpaantuu.

Toisaalta, en tunne yhtään rapajuoppoa tai vaimonhakkaajaa, joilla olisi erityinen kirjallinen taito hurmata kirjeystäviään. Aika vähän heillä on ajatusten voimaa päässään yhtään mihinkään rakentavaan, esimerkiksi kokonaisen kirjeen kirjoittamiseen. Tämän tietävät kyllä muutkin, siksi aikanaan oli sellaisten sarjahuijarien mahdollista pettää kirjekumppaneitaan, koska kirjoittamisen taito kehittyy käyttäessä, jo koulussa pitää kiinnittää huomiota muuhun kuin valvojaopettajien katseen välttämiseen ja tupakoitten vaivihkaiseen vaihtokauppaan. Hiljainen oletus siis on, että kirjallisesti taitava olisi tylsä ja kotiympäristöönsä keskittyvä. Ja tämä oletus on aika usein oikea. Tämän tietää huijarikin.

Kirjoittamisen taidolla en tarkoita tekstariflirttiä, vaan kyvyllä tuottaa kirje, josta voi löytää kirjoittajan omaperäistä ajattelun kulkua. Kirjeiden rivien väleistä lukeminen on myös harjaantumista vaativa taito.

Pandemia-aikana kirjoittelin aktiivisesti viikkokaupalla ja yhden pääsiäisenkin yli yhden miehen kanssa Badoossa. Kumpikin vaikutti olevan innoissaan toisen kirjoittelusta ja juttu vain jatkui ja jatkui. Yritin ehdottaa videotreffejä, mutta mies ei kuitenkaan suostunut. Tapasimme lopulta ulkoilutreffeillä, ja oli aivan järkyttävän kiusallista, mies vaikutti suorastaan autistiselta. Ei nähty enää ikinä. Tästä opin, että kyllä kannattaa vaatia aluksi videon välityksellä tapaamista, jos ei pitkään aikaan pysty livenä tapaamaan. Kirjoittelulla pystyy luomaan todella helposti fantasiamaailman, joka saattaa kadota, kun tapaa kasvokkain.