Miksi mies kysyy kaiken minulta? En jaksa enää
Mitä ostan kaupasta?
Mikä päivä tänään on? Koska on pääsiäinen? Milloin lapsilla on loma? Mitä on tänään ruoaksi? Mitä Matti haluaa syntymäpäivälahjaksi? Missä on kaukosäädin? Monelta mennään Maijan ylppäreihin? Missä on mun puvun housut? Missä Kaisan valmistujaisjuhlat pidetään?
Paljonko kello on? Mitä ostamme valmistujaislahjaksi? Missä on kaukosäädin? Onko maito loppu? Onko kahvia? Mitä Sössö sanoi lehdessä? Mitä Pössö sanoi uutisissa? Mitä Nössö sanoi radiossa?
Milloin auto pitää huoltaa? Koska pakkaset loppuu? Onko Mauno töissä? Onko Pauno koulussa? Onko Tauno lomalla? Onko Jauno ulkona? Onko Kauno yläkerrassa?
Ihan oikeesti.
Mulla kysytään töissä KO K O JUUTTAAN VIIKON tyhmiä. Enkö saisi vapaa-ajalla olla rauhassa?! Kuulokkeet ei auta. Tähän lisäksi tietty lasten kysymykset, mutta ne siedän.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Mies: miten meni työpäivä?
Meillä tuosta seuraa raivoisa vuodatus kaikesta paskasta mitä on joutunut sietämään, miten häntä on taas loukattu tänään ja niin usein ennenkin ja miten hänen olisi tehnyt mieli sanoa, muttei kehdannut mutta nyt kehtaa miehelle suoraan päin naamaa ja niin antaumuksella, että mies tuntee itse olevansa se joka on sen kaiken paskan naiselle tehnyt.
Niin tuttua, nauratti. Minä joko en vastaa tai vastaan, etten tiedä. Varsinkin niihin kysymyksiin, missä joku on hukassa (tyyliin tuijottaa jääkaappiin eikä löydä maitopurkkia). Yritä ottaa huumorilla.
Tälle keskustelunavaukselle kyllä repeilin, aivan selvää klassikkoainesta.
Pahoittelut huvittuneisuudestani, aihehan on mitä vakavin. Ei käy yhtään kateeksi, eksäni oli vähän samanlainen perässävedettävä mieslapsi joten tiedän noin suunnilleen mitä käyt läpi.
Kannattanee mainita miehelle asiasta, josko tapahtuisi ihme ja hän kuuntelisi sinua. Mutta älä turhaan odota muutosta asiaan, tuo on sellainen piirre ihmisessä joka ei hevillä muutu. Hyväksy asia tai eroa on oma neuvoni.
Minun sisar keskustelee ainoastaan kysymyksillä. Sanoin hänelle, että se on rasittavaa olla vastauskone kokoajan. Sanoin toistamiseen asiasta vuoden kuluttua. Sieltä tuli paheksuva viesti, että "ikävää kun sinulta ei saa kysyä mitään". No hän kysyy alati ja kokoajan. Jokin ongelma sellaisella kyllä on. Ei se ole ihan normaalia jutustelua. Kyseessä keski-ikäinen hlö.
Ihmeellisiä naisia!
Ei saa suuta auki.
Ihmeellisiä miehiä teillä. Ei saa suuta kiinni.
Ihmeellisiä valittajia koko sakki.
Herätkää pahvit ja lopettakaa tommonen uhriutuminen. Sana -marttyyri- kannattaa googlettaa. Siitä löytää moni itsensä.
Ihme urpoja. Ja vielä viitsitte tukea toisianne siinä urpona olemisessa.
Miksi ette tue siinä, että puhutte asiat suoraan sen kumppanin kanssa?
Ihan vaan kuriositeettina: kukaan ei ole koko ajan väärässä eikä kukaan ole koko ajan oikeassa.
Onnekseni olen tavannut fiksuja miehiä ja fiksuja pariskuntia, joissa asioista puhutaan siinä suhteessa. Ne ihmiset puhuvat. Uskaltavat.
Onnekseni otin mallikseni hyvinvoipan suhteen. Vanhempieni suhde oli juuri tuollainen kuin aapee omaansa kuvaa. Sellaista en itselleni ottaisi.
Minä olen meidän suhteessa se ärsyttävä kyselijä. Kysymykset ovat usein retorisia, ei miehen oikeasti tarvitse esimerkiksi alkaa etsimään minun hanskoja. Puhelen lähinnä itsekseni, kun mieheni on nykyään sellainen puhelinzombi, ettei hänen kanssaan onnistu minkäänlainen keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vi**u te naiset olette vaikeita. Tuohan on täysin harmitonta jutustelua.
Nuo on metatöitä, jotka pitäisi jakaa siinä kuin fyysisetkin kotityöt. Kuormittaa ihan saaatanasti.
Kai vastaat suurimpaan osaan, että tarkistapa nyt ihan itse.
Jos pääasiassa autoa käyttää, niin olisin vähän huolissaan jos tämä pääkäyttäjä ei tiedä, milloin pitäisi varata huoltoa.
Mulla on/oli samanlainen mies. Kun lapset oli pieniä, olin koko show'n projektipäällikkö. Nyt lapset on jo aikuisia ja lopetin vastaamisen. Mies lopetti jatkuvan kyselemisen.
Olet ilmeisesti suuttunut ja loukkaantunut kun mies ei ole joskus tuonut kaupasta sitä mitä sinä pyytämättä haluat niin parempi varmistaa ettei taas tule huutoa. Jos miehen toiminta ei kelpaa niin ala itse käymään kaupassa?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meidän suhteessa se ärsyttävä kyselijä. Kysymykset ovat usein retorisia, ei miehen oikeasti tarvitse esimerkiksi alkaa etsimään minun hanskoja. Puhelen lähinnä itsekseni, kun mieheni on nykyään sellainen puhelinzombi, ettei hänen kanssaan onnistu minkäänlainen keskustelu.
Kaikki naiset tuota tekee eikä se ole mikään ongelma. Ongelma siittä tulee vasta siinä vaiheessa jos mies alkaa kyselemään naiselta mitään ja varsinkin jos odottaa että naiselta tulisi joku vastaus. Ei nainen ole miehen tietopankki eikä naisen tarvi hankkia tietoa miehelle mutta miehen kyllä pitää kaivaa tieto naisen kysymyksiin jos ei jo ennestään tiedä.
Mies on aina naista varten mutta nainen ei ole koskaan kuin itseään varten!
No perustaa perhe ensimmäisen vajaaälyisen apinan kanssa, joka pihapuuta ravistamalla putoaa syliin?
Mä ottaisin tähän sellaisen klassisen koulutetun juutalaisen lähestymistavan, ja vastaisin kaikkeen vastakysymyksellä.
Kuulostat ap ihan samalta kuin minun hirviötyöparini töissä. Oletko kenties itse niin voimakas persoona, joka ei anna tilaa edes inhimillisille erehdyksille, jolloin kaikesta pitää kysyä varmistus, jottei toinen saa hermoromahdusta? Just saying...
Ah kuinka ihastuttavalta persoonalta ap itse kuulostaakaan... 👎👎👎
Miehellä täytyy olla valtava kookas kulli kun siedät vammailua :D
Toivottavasti miehesi löytää pian rakastavamman ihmisen elämäänsä. Sinulla taitaa olla hermo hieman pinnassa. Et kuulosta lainkaan aikuiselta.
Vaihdevuodetko ne ap:ta ottaa nuppiin?
Kuulostaa niin tutulta. Nainen keksii heti asiaa ja tekemistä kun pelikonsoli pitää piip äänen.