Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Vierailija kirjoitti:

Osa mensan testeistä mittaa tyhmiä asioita, eli että osataan jatkaa numerosarjoja. Osaavat matematiikan opettajat sanovat, että vaikka sarja olisi 1, 2, 3, 4, 5, 6, niin seuraavana voi olla vaikka -32, Numerosarjatestit olettavat, että ainoa merkittävä asia älykkyydessä on, että osaa laskea ja päätellä induktiolla.

Kuviosarjoissa ja kompakysymyksissä tajuaa myös hyvin nopeasti, miten niiden mekaniikka toimii.

Mikä "osa mensan testeistä"? Niillä on yksi testi. 

Eikä siellä ole ainuttakaan numerotehtävää. Testi on nimenomaan sellainen ettei kulttuuri tai opinnot tai matemaattisuus tai kielellisyys pitäisi vaikuttaa. Eli pelkkiä kuvioita. 

Kyllä kyllä, kuviosarjoissa tajuaa hyvin nopeasti miten mekaniikka toimii. Kun ne ovat helppoja. Mensan testin loppupään kuviosarjat olivatkin sellaisia että useimmilla ei ole mitään hajunpalaa, miten ne jatkuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä älykäs kultaseppä kokee, että pystyy yhdistämään työssään omia vahvuuksiaan mielekkäällä tavalla. Ehkä hän ei jossain "älykkäiden ihmisten töissä" pääsisi käyttämään kaikkea sitä osaamista, mitä hänellä on.

En ole itse tehnyt Mensan testiä, mutta voisin tehdä sen, jos tulisi tilaisuus, eikä siitä tarvitsisi itse mitään maksaa. En kuitenkaan liittyisi Mensaan, koska kaikki tuntemani mensalaiset ovat kus*päitä. Toki olen sitä itsekin, mutta mitä sitten.

Kuinka monta mensalaista tunnet, vaikka et ole jäsen? Suomen kokoinen maa ja aika pieni yhdistys kuitenkin, ja sinä tunnet useita kspäitä sieltä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella fiksut ihmiset eivät tuollaisiin testeihin mene eivätkä mihinkään Mensaan liity. 

Ja eivät ainakaan julkaise tuloksiaan. Kultaseppä taitaa olla vähän ....tiit taa tiit.

Mielenkiintoinen ajatusmalli - miksi sinusta tuloksen julkaiseminen ei käy? Ihmiset julkaisee ylioppilaskirjoitustuloksiaan, koulunumeroitaan, voittoja vaikka hiihtokisoissa tai tennisturnauksissa. Jotkut kertovat menestyksestä talouselämässä tai vaikka kulttuurin parissa. Miksi sitten tässä asiassa ei saisi sanoa mitään, jos pärjäsi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Kertovat älystä mutta eivät viisaudesta.

Tai emotionaalisesta tasapainosta, hyvinvoinnista, jne. Älykäskin voi olla psykopaatti, sosiopaatti, psykoottinen, tai jopa naiivi. Hän saattaa olla loukkaantunut ja aliravittu, stressaantunut ja peloissaan. Ihminen on aika paljon muutakin ja hänen toimintaansa vaikuttavat muutkin asiat, kuin se kuinka monta älypelipistettä on joskus saanut :d

Selkeä osoitus älykkyydestä tuo, että on kultaseppä, eikä vaikkapa messinkiseppä.

-winner-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Tuosta kuvaajasta selviää, miksi johtajat on miehiä ja miksi miehien kuuluu saada enemmän palkkaa.

Fakta: Miesten älykkyysjakauma on laajempi.

Seuraus: Käytännössä kaikki erittäin älykkäät ovat miehiä.

Tutkimus:

Ulster Institute for Social Research:

https://www.researchgate.net/publication/309120677_Sex_differences_in_i…

Tulos:

Men showed greater variability than women on the Full Scale IQ

Lausuma:

Dr Paul Irwing, a senior lecturer in organisational psychology at Manchester University:

"There are 30 times the number of men with an IQ of 170-plus as there are women."

https://www.independent.co.uk/news/education/higher/dr-paul-irwing-ther…

"Käytännössä kaikki erittäin älykkäät ovat miehiä". Marilyn Vos Savant 228 on nainen. Marie Curie 180-200 oli nainen. 

Hyvän johtajan on parempi olla vähän tyhmempi 110-130 voidakseen sujuvasti kommunikoida eri älykkyyden omaavien ihmisten kanssa.

Jep. Koska kun eroa keskustelijoiden välillä on enemmän kuin yhden tai kaksi keskihajontaa (en muista enää, yksi vai kaksi?) , vuorovaikutus käy jo oikeasti työlääksi. Tyhmempi ei pysy perässä, fiksumpi ei saa itseään riittävän yksinkertaistetuksi. Lopputulos ei ole hyvää johtamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa mensan testeistä mittaa tyhmiä asioita, eli että osataan jatkaa numerosarjoja. Osaavat matematiikan opettajat sanovat, että vaikka sarja olisi 1, 2, 3, 4, 5, 6, niin seuraavana voi olla vaikka -32, Numerosarjatestit olettavat, että ainoa merkittävä asia älykkyydessä on, että osaa laskea ja päätellä induktiolla.

Kuviosarjoissa ja kompakysymyksissä tajuaa myös hyvin nopeasti, miten niiden mekaniikka toimii.

 

Mikä "osa mensan testeistä"? Niillä on yksi testi. 

Eikä siellä ole ainuttakaan numerotehtävää. Testi on nimenomaan sellainen ettei kulttuuri tai opinnot tai matemaattisuus tai kielellisyys pitäisi vaikuttaa. Eli pelkkiä kuvioita. 

Kyllä kyllä, kuviosarjoissa tajuaa hyvin nopeasti miten mekaniikka toimii. Kun ne ovat helppoja. Mensan testin loppupään kuviosarjat olivatkin sellaisia että useimmilla ei ole mitään haj

Kävin joskus ihan uteliaisuuttani Mensan testeissä, kun oli paikkakunnalla tilaisuus. Ja se oli just noin, että loppua kohti kävi kyllä ylivoimaiseksi tällaiselle tavalliselle tallaajalle. Monet tekee niitä netin testejä, mitkä on ihan lasten leikkiä. Todellisuus pikkuisen eri. Ja joo, olen älykäs ja nopea oppimaan asioita. Ei auttanut niissä testeissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Milläs sitä älykkyyttä sitten mitataan? 

Loogisrationaalinen päättelykyky on vain yksi suppea älykkyyden osa-alue.

Ja Mensan testi mittaa vain visuaalista loogista päättelykykyä. Esimerkiksi ihmisellä voi olla jokin kielellinen erityishäiriö, vaikka pärjää hyvin Mensan testin tyyppisissä tehtävissä. 

Juu, kielellinen lahjakkuus ei ole tarpeen testissä. Opin puhumaan suht myöhään, noin 2,5 vuotiaana, mutta tuolloin ei mitään puheterapioita tiedetty. Edelleen olen huono ilmaisemaan itseäni sanallisesti, sanat joskus hukassa, en oikein pärjää väittelyissä. En ajattele asioita sanallisesti vaan näen kaiken kuvina. Mensaan pääsin parikymppisenä. 

Aikoinaan luulin Mensan testin olevan hieno ja monipuolinen. Pettymys oli suuri, kun tajusin, että koko ajan tulee vain näitä kuviopäättelyitä eikä mitään muuta. Minulla ei siis ollut mitään käsitystä testin sisällöstä etukäteen. En tehnyt testiä sitten edes ajatuksella loppuun ja sain 117 pistettä. Ei mielestäni kuvaa älykkyyttä lainkaan vaan vain ja ainoastaan kuvallista hahmotuskykyä. Älykkyys on paljon monitahoisempi asia kuin "palikkatesti".

ÄO-pistemäärä itsessään ei kerro mitään, jos ei kerrota mikä on testissä käytetty keskihajonta. Eri maissa voidaan käyttää eri hajontaa.

Mensan oma testi ei ole ainoa maailman älykkyystesti vaan niitä on lukuisia.

MIksei voi olla? Kuvitteletko, että huippuälykkäillä ei voisi olla hinkua luoviin käsityöläisammatteihin? Kultasepän työkin on sellaista, ettei se ihan tyhmältä onnistu. Eikä mikään muukaan työ, kun ei voi seisottaa tolloja esim teiden varsilla pitelemässä liikennemerkkejä. Se onnistuisi jopa persulta, jos se jaksaa seistä pystyssä.

Valkoihoinen mies kyseessä 👌

Vierailija kirjoitti:

Valkoihoinen mies kyseessä 👌

Suomalaiset eivät ole valkoisia, vaan mongoleja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Milläs sitä älykkyyttä sitten mitataan? 

Ne testit tehdään sairaalassa ja kestävät kolme päivää. Itse sain niistä testeistä keskiarvoksi ÄO 148. Katsohan niissä testeissä on muutakin kun päättelykykyä (jota on oikeasti aika vähän).

Mä oon tk-eläkkeellä. Mun ÄO on 156. Tosin minut testasi neuropsykologi  (eikä MENSA) kun epäilin, että mulla on muistisairauden oireita. Olikin pahan burnoutin ja syvän depression aiheuttama prosessoinnin hidastuminen, mutta pääsinpä perkele eläkkeelle.

Tietenkin korkea koulutustaso korreloi korkean älykkyyden kanssa, mutta ei se mikään yksiselitteinen syy-yhteys ole. Ihminen hakeutuu siihen koulutukseen mikä kiinnostaa tai mihin pääsee ja moni ei mistään ura-ajattelusta piittaa pätkän vertaa saati että sellainen olisi suurimmalle osalle edes mahdollista. Itse suoritin tutkinnon hoitovapaalla ollessa kahdessa vuodessa, mikä osaltaan edisti itseni työkyvyttömäksi polttamista.

Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä, mutta sen jälkeen tapahtuvat korkeakouluopinnot edellyttävät lähinnä pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä ja halua saada tutkinto valmiiksi. Sekä taloudellisesti turvattua asemaa, ettei tarvitse opintojen ohella tehdä yötöitä.

Sitä tuskin on tutkittu, miten matala äo riittää ammattitutkinnon läpäisyyn tai peruskoulun oppimäärään. Osa PS:n ehdokkaista ei ole päässyt peruskoulua läpi. Rikollinen elämäntapa korreloi persoonallisuushäiriöiden ja oppimisvaikeuksen kanssa. Oppimisvaikeuksilla on yhteys älykkyysosamäärään.

"Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä"

Mistä ihmeestä repäisit tämän? Tuota tuskin on koskaan tutkittu ja jos on, niin lopputulos ei varmasti olisi tuollainen. Eivät yo-kokeet ole niin vaikkeita etteikö niistä pääsisi läpi myös alle 100:lla. Pitää vain tehdä enemmän töitä.

KultaSeppo, vie naisille itsetekemät kultahelyt, ja näkee myös tuttaviensa vaimoilla hänen tekemät helyt. Kaikki naiset ovat hänen perään ja rahan tuloa ei voi estää.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon tk-eläkkeellä. Mun ÄO on 156. Tosin minut testasi neuropsykologi  (eikä MENSA) kun epäilin, että mulla on muistisairauden oireita. Olikin pahan burnoutin ja syvän depression aiheuttama prosessoinnin hidastuminen, mutta pääsinpä perkele eläkkeelle.

Tietenkin korkea koulutustaso korreloi korkean älykkyyden kanssa, mutta ei se mikään yksiselitteinen syy-yhteys ole. Ihminen hakeutuu siihen koulutukseen mikä kiinnostaa tai mihin pääsee ja moni ei mistään ura-ajattelusta piittaa pätkän vertaa saati että sellainen olisi suurimmalle osalle edes mahdollista. Itse suoritin tutkinnon hoitovapaalla ollessa kahdessa vuodessa, mikä osaltaan edisti itseni työkyvyttömäksi polttamista.

Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä, mutta sen jälkeen tapahtuvat korkeakouluopinnot edellyttävät lähinnä pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä ja halua saada tutkinto valmiiksi. Sekä taloudellisesti turvattua asemaa, e

Ylioppilaskirjoitukset läpäisee heikkolahjainenkin ihminen, kun ei tarvitse kirjoittaa pitkää matematiikkaa. Ylioppilaskirjoitukset eivät testaa älykkyyttä, vaan tunnollisuutta, ts. päähän pänttäämällä yksinkertainenkin pääsee niistä läpi. Älykkyysosamäärätestit, PISA-testit ja SAT-testit testaavat älykkyyttä. 

Yliopistolla on aloja, joiden tutkinnon suorittamiseen tarvitaan kohtuullisen korkeaa älykkyysosamäärää. 

Vierailija kirjoitti:

"Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä"

Mistä ihmeestä repäisit tämän? Tuota tuskin on koskaan tutkittu ja jos on, niin lopputulos ei varmasti olisi tuollainen. Eivät yo-kokeet ole niin vaikkeita etteikö niistä pääsisi läpi myös alle 100:lla. Pitää vain tehdä enemmän töitä.

Ei approbaturin paperit saadakseen tarvitse mikään järjen jättiläinen olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Höpöhöpö,Hermannilla oli 138 joka oli korkein.

Älykkäästi oli piilotellut syanini kapselia koko ajan kiinniottonsa jälkeen ja näin ollen välttyi päätymästä köyden jatkoksi,sai näin ollen viimeisen sanan.