Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Vierailija kirjoitti:

Osa mensan testeistä mittaa tyhmiä asioita, eli että osataan jatkaa numerosarjoja. Osaavat matematiikan opettajat sanovat, että vaikka sarja olisi 1, 2, 3, 4, 5, 6, niin seuraavana voi olla vaikka -32, Numerosarjatestit olettavat, että ainoa merkittävä asia älykkyydessä on, että osaa laskea ja päätellä induktiolla.

Kuviosarjoissa ja kompakysymyksissä tajuaa myös hyvin nopeasti, miten niiden mekaniikka toimii.

Usein lyhyitä numerosarjoja pystyy jatkamaan monellakin logiikalla. Jos yhden keksii ja voi sen perustella niin oikea vastaushan sekin on, kuten ne muutkin. Harvemmin kait testeissä on ihan noin monitulkintaisia vastausvaihtoehtoja tarjolla että tarkastus olisi helpompaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoihoinen mies kyseessä 👌

Suomalaiset eivät ole valkoisia, vaan mongoleja. 

Heh, halusit reaktioita.

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Höpö höpö. Tästä ei ole mitään todisteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon tk-eläkkeellä. Mun ÄO on 156. Tosin minut testasi neuropsykologi  (eikä MENSA) kun epäilin, että mulla on muistisairauden oireita. Olikin pahan burnoutin ja syvän depression aiheuttama prosessoinnin hidastuminen, mutta pääsinpä perkele eläkkeelle.

Tietenkin korkea koulutustaso korreloi korkean älykkyyden kanssa, mutta ei se mikään yksiselitteinen syy-yhteys ole. Ihminen hakeutuu siihen koulutukseen mikä kiinnostaa tai mihin pääsee ja moni ei mistään ura-ajattelusta piittaa pätkän vertaa saati että sellainen olisi suurimmalle osalle edes mahdollista. Itse suoritin tutkinnon hoitovapaalla ollessa kahdessa vuodessa, mikä osaltaan edisti itseni työkyvyttömäksi polttamista.

Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä, mutta sen jälkeen tapahtuvat korkeakouluopinnot edellyttävät lähinnä pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä ja halua saada tutkinto

Ylioppilaskirjoitukset läpäisee heikkolahjainenkin ihminen, kun ei tarvitse kirjoittaa pitkää matematiikkaa. Ylioppilaskirjoitukset eivät testaa älykkyyttä, vaan tunnollisuutta, ts. päähän pänttäämällä yksinkertainenkin pääsee niistä läpi. Älykkyysosamäärätestit, PISA-testit ja SAT-testit testaavat älykkyyttä. 

Yliopistolla on aloja, joiden tutkinnon suorittamiseen tarvitaan kohtuullisen korkeaa älykkyysosamäärää. 

Tunnetko ketään heikkolahjaista? Minä tunnen. Aivan taatusti ei selviäisi lukio-opinnoista eikä yö-kirjoituksista, kun ei tahtonut selvitä peruskoulustakaan. Miten ihmeessä selviäisi astetta vaativammasta. Jo pelkkä äidinkielen koe voisi antaa sen i:n. Saatika vieraat kielet, reaali? 

Heikkolahjaisuus tarkoittaa jonkun asteisia kognitiivisia ongelmia. Ei silloin omaksuta isoja tietomääriä vaikka miten yrittäisi. Kyllä oppimiseen (myös ulkoa oppimiseen) tarvitaan muutakin kuin tunnollisuutta. Tarvitaan älliä. Kapasiteettia siellä aivoissa. Pahoitteluni etten jaksa nyt hakea oikeita tai poliittisesti korrekteja termejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä"

Mistä ihmeestä repäisit tämän? Tuota tuskin on koskaan tutkittu ja jos on, niin lopputulos ei varmasti olisi tuollainen. Eivät yo-kokeet ole niin vaikkeita etteikö niistä pääsisi läpi myös alle 100:lla. Pitää vain tehdä enemmän töitä.

Ei approbaturin paperit saadakseen tarvitse mikään järjen jättiläinen olla. 

Muistaakseni joskus lluin että harvoin suomalaisen lukiolaisnen äo olisi alle 117,en tiedä pitääköpaikkansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa mensan testeistä mittaa tyhmiä asioita, eli että osataan jatkaa numerosarjoja. Osaavat matematiikan opettajat sanovat, että vaikka sarja olisi 1, 2, 3, 4, 5, 6, niin seuraavana voi olla vaikka -32, Numerosarjatestit olettavat, että ainoa merkittävä asia älykkyydessä on, että osaa laskea ja päätellä induktiolla.

Kuviosarjoissa ja kompakysymyksissä tajuaa myös hyvin nopeasti, miten niiden mekaniikka toimii.

Usein lyhyitä numerosarjoja pystyy jatkamaan monellakin logiikalla. Jos yhden keksii ja voi sen perustella niin oikea vastaushan sekin on, kuten ne muutkin. Harvemmin kait testeissä on ihan noin monitulkintaisia vastausvaihtoehtoja tarjolla että tarkastus olisi helpompaa. 

Älykkyysosamäärä on pitkälti sama kuin pitkäkestoinen muisti. Jos asiat jää helposti pysyvästi päähän, ts. muisti on hyvä, niin älykkyysosamäärä on korkea. Muistisairailla ihmisillä älykkyysosamäärä on romahtanut niin alas, että arkirutiinien suorittaminen on jo hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chris Langan, jota on Yhdysvalloissa tituleerattu älykkäimmäksi ihmiseksi (ÄO=210) on maanviljelijä ammatiltaan ja uskoo Jumalaan!

Ei ihme. Hän selkeästikin ymmärtää elämän ja maailmankaikkeuden eli perusjuttujen päälle. Ilman kotkotuksia.

Uskooko Jumalaan ei kerro älykkyydestä. Minusta nämä ovat itsestään selvyyksiä. 

Kysymys kuuluukin millaiseen "jumalaan". Se kertoo maailmankaikkeuden ja elämän ymmärtämisestä tai edes pohtimisesta. Joka taas kertoo älykkyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät halua työhön joka seuraa kotiin. Älykkäille aktiviteeteille voi sitten vapaa-ajalla omistautua.

Tätä eivät omat vanhempani millään ymmärrä! Olen heille koko perheen pettymys, mutta olen itse tyytyväinen ammattiini ja kuinka olen saanut elämäni järjestettyä sen ulkopuolella.

Ei ne lukio-opinnot tosiaan mitään vaativia ole, jos asiaa vertaa vaikka opintoihin Otaniemen Teknillisessä korkeakoulussa, jossa pitää todella nopealla sykkeellä omaksua korkeampaa matematiikkaa, ja soveltaa sitä samantien fysiikkaan. Monelta jääkin opinnot kesken, koska älykkyysosamäärä ei riitä opinnoista läpi pääsemiseen.

Minulla tapahtui aikalailla sama ilmiö, mitä tälle Marko Mäkelällekin tapahtui silloisessa lukiossa, että arvosanat romahti (hänellä tosin paljon enemmän kuin minulla). Kyseessä ei ollut se, että lukio olisi ollut vaativa, vain päinvastoin, vauhti oli pitkän matematiikankin tunnilla kuin etanan vauhtia, että väkisinkin nukahti. 

Vierailija kirjoitti:

Selkeä osoitus älykkyydestä tuo, että on kultaseppä, eikä vaikkapa messinkiseppä.

-winner-

Tai peltiseppä. Niin kuin minä 😢

Olisi kiva jutella tuollaisen huippuälykkään ihmisen kanssa, mutta hänestä varmaan tuntuisi että hän juttelee tyhmä, tyhmempi, tyhmin ja siitä pykälä alaspäin, eli Jani Mäkelän kanssa. 

Joten ehkä on parempi että ei kohdata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Kertovat älystä mutta eivät viisaudesta.

Mielestäni on ihmeellistä, että oletetaan korkeasti koulutettujen olevan älykkäitä tai sitten matalammin koulutettujen olevan vähemmän älykkäitä.

Itse olen koulutukseltani vain peruskoulun käynyt, mutta mensan testissä sain melkoisen kovat ÄO-pisteet. 

Samoin on arvioitu, että esimerkiksi Suomessa on tohtorin oppiarvo saavutettavissa älykkyysosamäärällä 100.

Tämä siis koulutusalasta riipppumatta.

Istumalihaksia, keskittymiskykyä ja työtä tuollainen oppiarvo varmasti vaatii, mutta älykkyys riittää, kun on keskitasoa. 

Voiko olla jopa, että jotkut huippuälykkäät ovat niin älykkäitä, että eivät näe hyväksi ratkaisuksi kouluttautua mahdollisimman pitkälle. 

En tiedä. Itselläni syy oli lähinnä lorvikatarri, miksi en ikinä ole käynyt kouluja peruskoulua pidemmälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa mensan testeistä mittaa tyhmiä asioita, eli että osataan jatkaa numerosarjoja. Osaavat matematiikan opettajat sanovat, että vaikka sarja olisi 1, 2, 3, 4, 5, 6, niin seuraavana voi olla vaikka -32, Numerosarjatestit olettavat, että ainoa merkittävä asia älykkyydessä on, että osaa laskea ja päätellä induktiolla.

Kuviosarjoissa ja kompakysymyksissä tajuaa myös hyvin nopeasti, miten niiden mekaniikka toimii.

Usein lyhyitä numerosarjoja pystyy jatkamaan monellakin logiikalla. Jos yhden keksii ja voi sen perustella niin oikea vastaushan sekin on, kuten ne muutkin. Harvemmin kait testeissä on ihan noin monitulkintaisia vastausvaihtoehtoja tarjolla että tarkastus olisi helpompaa. 

Älykkyysosamäärä on pitkälti sama kuin pitkäkestoinen muisti. Jos asiat jää helposti pysyvästi päähän, ts. muis

Ei ole kyse muistista. Mensa mittaa päättelykykyä. Ei vastauksia voi muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Kertovat älystä mutta eivät viisaudesta.

 

Mielestäni on ihmeellistä, että oletetaan korkeasti koulutettujen olevan älykkäitä tai sitten matalammin koulutettujen olevan vähemmän älykkäitä.

Itse olen koulutukseltani vain peruskoulun käynyt, mutta mensan testissä sain melkoisen kovat ÄO-pisteet. 

 

Samoin on arvioitu, että esimerkiksi Suomessa on tohtorin oppiarvo saavutettavissa älykkyysosamäärällä 100.

Tämä siis koulutusalasta riipppumatta.

Istumalihaksia, keskittymiskykyä ja työtä tuollainen oppiarvo varmasti vaatii, mu

Tai ehkä ADHD:n tai autismiin liittyvät toiminnanohjauksen ongelmat? Niitä ei saa järkeiltyä pois jos motivaatiota ei ole.

Älykkyysosamäärätesti mittaa abstraktia kuviollista päättelykykyä, ja tiedämme tutkimuksista, että ÄO korreloi positiivisesti korrelaatiokertoimella 0,8 PISA-testin tulosten kanssa, mikä taas testaa pitkäkestoista muistia eli mitä on jäänyt päähän peruskoulussa 9 vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chris Langan, jota on Yhdysvalloissa tituleerattu älykkäimmäksi ihmiseksi (ÄO=210) on maanviljelijä ammatiltaan ja uskoo Jumalaan!

Ei ihme. Hän selkeästikin ymmärtää elämän ja maailmankaikkeuden eli perusjuttujen päälle. Ilman kotkotuksia.

Uskooko Jumalaan ei kerro älykkyydestä. Minusta nämä ovat itsestään selvyyksiä. 

Maailmankaikkeuden ja elämän ymmärtäminen ei liity mitenkään Jumalaan. Eikä mihinkään uskontoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänellä on mahdollisesti korkein mitattu ÄO. Ei läheskään kaikki suomalaiset ole käyneet älykkyystestissä.

Voit miettiä, että miksi ei.

Totta. Jos ihminen käyttää aikansa sen miettimiseen kuinka lahjakas tässä ollaan niin aika tyhmän manttelin saa. Tuloksista riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Kertovat älystä mutta eivät viisaudesta.

 

Mielestäni on ihmeellistä, että oletetaan korkeasti koulutettujen olevan älykkäitä tai sitten matalammin koulutettujen olevan vähemmän älykkäitä.

Itse olen koulutukseltani vain peruskoulun käynyt, mutta mensan testissä sain melkoisen kovat ÄO-pisteet. 

 

Samoin on arvioitu, että esimerkiksi Suomessa on tohtorin oppiarvo saavutettavissa älykkyysosamäärällä 100.

Tämä siis koulutusalasta riipppumatta.

Istumalihaksia, keskittymiskykyä ja työtä tuollainen oppiarvo varmasti vaatii, mu

Ei pidä paikkaansa. Olen valmistunut tekniikan tohtoriksi Otaniemessä, ja väitöskirjani oli soveltavaa matematiikkaa, ja takaan, että se olisi jäänyt tekemättä suurimmilta osalta ihmisiä. Soveltavassa matematiikassa pitää rakentaa itsenäisesti matemaattisia malleja, eivätkä vastaukset väitöskirjatasolla enää löydy oppikirjoista, vaan ne on itse keksittävä ja kehitettävä intuitiota ja älykkyysosamäärää hyväksikäyttäen.

Eikö Suomessa ÄO pyöri keskimäärin vähän yli sadan tuntumassa?

Itse koen olevani ihan kohtuullisen älykäs ja joissain työnhakuun liittyvässä testissä pärjäsin paremmin kuin hakijat keskimäärin (olen farmaseutti). Nepsy-testi poliklinikalla kertoi nimenomaan kuvallisen päättelyn olevan keskimääräistä parempi. 

Mutta jatkuvasti kuitenkin tapaan ihmisiä jotka ovat selvästi älykkäämpiä kuin minä. Mielestäni on virkistävää, kun joku miettii asioita muutaman stepin eteenpäin ja monelta kantilta.

Pahuuteen ja manipulointiin keskittyvistä en luonnollisesti pidä. Otan välittömästi etäisyyttä, jos huomaan tällaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa mensan testeistä mittaa tyhmiä asioita, eli että osataan jatkaa numerosarjoja. Osaavat matematiikan opettajat sanovat, että vaikka sarja olisi 1, 2, 3, 4, 5, 6, niin seuraavana voi olla vaikka -32, Numerosarjatestit olettavat, että ainoa merkittävä asia älykkyydessä on, että osaa laskea ja päätellä induktiolla.

Kuviosarjoissa ja kompakysymyksissä tajuaa myös hyvin nopeasti, miten niiden mekaniikka toimii.

Usein lyhyitä numerosarjoja pystyy jatkamaan monellakin logiikalla. Jos yhden keksii ja voi sen perustella niin oikea vastaushan sekin on, kuten ne muutkin. Harvemmin kait testeissä on ihan noin monitulkintaisia vastausvaihtoehtoja tarjolla että tarkastus olisi helpompaa. 

Minä arvelisin, että jos -3,2 tulee tuon 1,2,3.. jälkeen, niin se jatkuisi sitten -5,4.

Mitä mieltä muut