Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

 

Älykäs ei välttämättä käytä älyään maksimoidakseen oman työmääränsä, stressinsä ja vastuunsa.

Älykäs voi myös olla muuten laiskansutjakka persoona ja halu

Ja lihavakin se mokoma voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Kun luet itsesi DI:ksi niin tuleeko se äly vasta kun valmistut vai jo sitä ennen.

Tai entä jos jättää koulun kesken juuri ennen valmistumista niin putoaako älykkyys samantien.

Joo putoaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"....Ymmärräthän mitä tarkoittaa, jos älykkyys on alle keskiverron? Silloin puhutaan äkkiä jo heikkolahjaisista (alle 80) tai kehitysvammaisista (alle 50). Ei hän sentään heikkolahjainen ole, vaikka huomaankin hänen olevan minua tyhmempi (anteeksi kun kuulostaa pahalta, mutta sen vaan ... huomaa) (Ja minä siis kuulun mensaan, oman älykkyyteni "tason" tiedän)"

Ymmärrään hyvin, mitä tarkoittaa keskiarvo ja mediaani, mutta sinä et tunnu ymmärtävän, joten väitteesi Mensaan kuulumisesta on vähintäänkin kyseenalainen. Jos ÄÖ on alle keskiarvon, se ei tarkoita, että ÄÖ on alle heikkolahjaisen rajan. Puolella tavallisista ihmisistä ÄÖ on alle mediaanin ja puolella yli. Siksi se on mediaani. Kansankielellä sanottuna puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä.

Amikseen menevät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne, joilla ÄO on alle 100 ja lukioon ne, j

Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla.

Älykkyysosamääräni on 142. Opin lukemaan neljävuotiaana. Koin jo ennen kouluikää olevani "pikkuaikuinen", jonka tulee pärjätä ja osata kaikki yksin. 70-luvun vanhempien lapsena niin tosiaan pitikin tehdä.

Siitä kasvoi traumatisoitunut aikuinen. Kultasepän työ on hyvä ammatti älykkäälle. Itsekin olen luovalla alalla.

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

On se, kun älykkäät saavat 9-10 kaikesta ilman minkäänlaista vaivannäköä. Heikkolahjaisimmat käyvät tukiopetuksissa saadakseen edes 5-6. 

Kommentoija 96:lle(pitkä lainausketju ei toimi)

Minua on sanottu älykkääksi.

Peruskoulun läpäisin 8,9 keskiarvolla juurikaan opiskelematta.

Minulta puuttuu kunnianhimo, keskittymiskyky ja kurinalaisuus.

Olen sosiaalisesti kömpelö, kärsin ajoittain masennuksesta. Minua kiusattiin koko ala-aste, amiksessa jouduin uudestaan kiusatuksi, olin vähällä keskeyttää sen.

Olen sangen yksinäinen, vaikka onnistuin perheenkin perustamaan. 

Pyöritän nykyään toiminimeä(n. 20v yrittäjyyttä takana), jolla hätäisesti perheeni elätän.

Vaimoni kävi lukion, mutta ei oikein opinto- ja uraputki auennut(opiskeli pari ammattia, joihin ei työllistynyt), tekee nyt osa-aikatöitä matalapalkka-alalla.

Luulen, että meitä molempia vaivaa jonkinlainen neuroepätyypillisyys, joka on noussut esteeksi parempaan menestykseen, olemme molemmat hirveän kaoottisia ja hajamielisiä ihmisiä.

t: hullunkurinen perhe

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Milläs sitä älykkyyttä sitten mitataan? 

Loogisrationaalinen päättelykyky on vain yksi suppea älykkyyden osa-alue.

Ja Mensan testi mittaa vain visuaalista loogista päättelykykyä. Esimerkiksi ihmisellä voi olla jokin kielellinen erityishäiriö, vaikka pärjää hyvin Mensan testin tyyppisissä tehtävissä. 

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

Totta. Teini-iässä arvosanoihin vaikuttaa ahkeruus, ei äly. Moni huonommin menestyvä, mutta älykkäämpi teini ei jaksa kiinnostua lukemisesta, johtuen esim kotioloista, kapinallisuudesta, murrosiästä jne.

Itse olin tuollainen. Vasta 25-vuotiaana aloin ymmärtämään, miten helppoa tiedon omaksuminen oli minulle. Tajusin myös, että kaikki eivät pystu lukemaan yhtä kirjan sivua vain silmäilemällä.

Muista erityislahjakkuuksistani olin kyllä tietoinen, mutta ei niitä juurikaan koulussa arvostettu. Osasin soittaa biisin pianolla, jos kuulin sen. En tarvinut nuotteja. Lisäksi piirsin fotorealisesti lyijykynällä.

ÄO 135

Antakaa ilmi tämä paskaketju! ÄO on roskaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

No voi hoh hoh. Happamia sanoi kettu. 

Aiotko nyt siis haastaa psykologian tieteen alan, että mitä siellä sovitaan älykkyyden määritelmäksi? Jos sinusta looginen päättelykyky ei olekaan älykkyyttä? (Älykkyystestit kuuluvat psykologiaan, jos et tiennyt)

Psykologia ei todellakaan määrittele älykkyyttä niin kapeasti kuin mitä Mensan testi mittaa. 

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

Totta. Teini-iässä arvosanoihin vaikuttaa ahkeruus, ei äly. Moni huonommin menestyvä, mutta älykkäämpi teini ei jaksa kiinnostua lukemisesta, johtuen esim kotioloista, kapinallisuudesta, murrosiästä jne.

Itse olin tuollainen. Vasta 25-vuotiaana aloin ymmärtämään, miten helppoa tiedon omaksuminen oli minulle. Tajusin myös, että kaikki eivät pystu lukemaan yhtä kirjan sivua vain silmäilemällä.

Muista erityislahjakkuuksistani olin kyllä tietoinen, mutta ei niitä juurikaan koulussa arvostettu. Osasin soittaa biisin pianolla, jos kuulin sen. En tarvinut nuotteja. Lisäksi piirsin fotorealisesti lyijykynällä.

ÄO 135

Jos sinun huonot arvosanaksi ovatkin johtuneet mielestäsi motivaation puutteesta, niin silti vielä älykkäämmät saavat hyviä arvosanoja ilman ahkeruuttakin. Lukutekniikka ei ole älykkyyttä, vaan kuka vaan oppii silmäilemään pienellä harjoituksella. Osaatko soittaa korvakuulolta jotain Ukko Nooa vaativampaa. 

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

 

On se, kun älykkäät saavat 9-10 kaikesta ilman minkäänlaista vaivannäköä. Heikkolahjaisimmat käyvät tukiopetuksissa saadakseen edes 5-6. 

Tämä on totta näissä ääripäissä. Sitten on niitä, jotka lyövät koulun laiskuuttaan läskiksi, eivätkä harrasteetkaan tue yleistiedon karttumista, millä auttaisi koulusta selviämistä.

6-8 oppilaissa on sekä tollukoita, että potentiaalinsa hukanneita kohtuullisen älykkäitäkin.

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

 

On se, kun älykkäät saavat 9-10 kaikesta ilman minkäänlaista vaivannäköä. Heikkolahjaisimmat käyvät tukiopetuksissa saadakseen edes 5-6. 

Et taida ymmärtää, mitä älykkyys tarkoittaa. Vaikka olisit kuinka älykäs, voi esim huonot kotiolot tehdä niin pahaa, että nuori yrittää vain jotenkin pärjätä päivästä toiseen. Ilman tukea. Luullen itseään luuseriksi.

Pieru

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

Totta. Teini-iässä arvosanoihin vaikuttaa ahkeruus, ei äly. Moni huonommin menestyvä, mutta älykkäämpi teini ei jaksa kiinnostua lukemisesta, johtuen esim kotioloista, kapinallisuudesta, murrosiästä jne.

Itse olin tuollainen. Vasta 25-vuotiaana aloin ymmärtämään, miten helppoa tiedon omaksuminen oli minulle. Tajusin myös, että kaikki eivät pystu lukemaan yhtä kirjan sivua vain silmäilemällä.

Muista erityislahjakkuuksistani olin kyllä tietoinen, mutta ei niitä juurikaan koulussa arvostettu. Osasin soittaa biisin pianolla, jos kuulin sen. En tarvinut nuotteja. Lisäksi piirsin fotorealisesti lyijykynällä.

ÄO 135

Jos sinun huonot arvosanaksi ovatkin johtuneet mielestäsi motivaation puutteesta, niin silti vielä älykkäämmät saavat hyviä arvosanoja

Ei minulla ollut huonoja arvosanoja. Koulu oli minulle helppoa.

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

Totta. Teini-iässä arvosanoihin vaikuttaa ahkeruus, ei äly. Moni huonommin menestyvä, mutta älykkäämpi teini ei jaksa kiinnostua lukemisesta, johtuen esim kotioloista, kapinallisuudesta, murrosiästä jne.

Itse olin tuollainen. Vasta 25-vuotiaana aloin ymmärtämään, miten helppoa tiedon omaksuminen oli minulle. Tajusin myös, että kaikki eivät pystu lukemaan yhtä kirjan sivua vain silmäilemällä.

Muista erityislahjakkuuksistani olin kyllä tietoinen, mutta ei niitä juurikaan koulussa arvostettu. Osasin soittaa biisin pianolla, jos kuulin sen. En tarvinut nuotteja. Lisäksi piirsin fotorealisesti lyijykynällä.

ÄO 135

Tuo kuulostaa jonkin sortin autismilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

 

On se, kun älykkäät saavat 9-10 kaikesta ilman minkäänlaista vaivannäköä. Heikkolahjaisimmat käyvät tukiopetuksissa saadakseen edes 5-6. 

Et taida ymmärtää, mitä älykkyys tarkoittaa. Vaikka olisit kuinka älykäs, voi esim huonot kotiolot tehdä niin pahaa, että nuori yrittää vain jotenkin pärjätä päivästä toiseen. Ilman tukea. Luullen itseään luuseriksi.

Sinä et taida ymmärtää, että tarpeeksi älykäs saa huippuarvosanoja vain kuuntelemalla tunneilla, tekemättä läksyjä, ilman tukea, huonossakin perheessä, jopa lintsaten välillä.

Älykäs selviää tilanteista mihin viisas ei joudu. Se on mielestäni paras älykkyyden määritelmä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestejä voi harjoitella. Vuoden päivät kun teet niitä päivittäin älykkyytesi nousee huimasti.

Juuri näin. Ne ovat lisäksi kulttuurisidonnaisia, eli niiden tehtävät avautuvat eri tavalla eri ihmisille.

 

Jos ei ole tottunut katsomaan kuvia paperilta, niin kyllä, sitten on vähän altavastaaja näissä testeissä. Mutta niissä ei tarvitse lukea, tai olla lukenut, tai kouluja käynyt. Ne ovat pelkkiä kuvioita paperilla. 

Mensaan ei voi pyrkiä kuin kahdesti, ettei tulisi sitä "harjoittelun" tuomaa etua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

 

On se, kun älykkäät saavat 9-10 kaikesta ilman minkäänlaista vaivannäköä. Heikkolahjaisimmat käyvät tukiopetuksissa saadakseen edes 5-6. 

Et taida ymmärtää, mitä älykkyys tarkoittaa. Vaikka olisit kuinka älykäs, voi esim huonot kotiolot tehdä niin pahaa, että nuori yrittää vain jotenkin pärjätä päivästä toiseen. Ilman tukea. Luullen itseään luuseriksi.

Sivusta: Aina on poikkeuksia, mutta kyllä tuo osapuolleen noin menee, niin kuin edellinen sanoi.