Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

 

On se, kun älykkäät saavat 9-10 kaikesta ilman minkäänlaista vaivannäköä. Heikkolahjaisimmat käyvät tukiopetuksissa saadakseen edes 5-6. 

Älykäs voi saada niitä vitosia, jos koulunkäynti on vaikeaa esim nepsypulmien vuoksi. 

Mutta tyhmä ei voi vahingossakaan saada kiitettäviä. Eli kaikki kiitettävän saaneet ovat jollain lailla älykkäitä, mutta kaikki vitosen saaneet eivät ole tyhmiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

Totta. Teini-iässä arvosanoihin vaikuttaa ahkeruus, ei äly. Moni huonommin menestyvä, mutta älykkäämpi teini ei jaksa kiinnostua lukemisesta, johtuen esim kotioloista, kapinallisuudesta, murrosiästä jne.

Itse olin tuollainen. Vasta 25-vuotiaana aloin ymmärtämään, miten helppoa tiedon omaksuminen oli minulle. Tajusin myös, että kaikki eivät pystu lukemaan yhtä kirjan sivua vain silmäilemällä.

Muista erityislahjakkuuksistani olin kyllä tietoinen, mutta ei niitä juurikaan koulussa arvostettu. Osasin soittaa biisin pianolla, jos kuulin sen. En tarvinut nuotteja. Lisäksi piirsin fotorealisesti lyijykynällä.

ÄO 135

Tuo kuulostaa jonkin sortin autismilta.

Kuinka niin? Ovatko kaikki älykkäät ja taiteellisesti lahjakkaat ihmiset mielestäsi autisteja?

Vielä kerran älyä viisautta on monenlaista niinkuin savolaisiakin ja meitä kaikkia,osaako tämä älypää tehdä poronsolmua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Älykkyys ei ole mitattavissa peruskoulun päättötodistuksen arvosanasta millään tavalla."

 

On se, kun älykkäät saavat 9-10 kaikesta ilman minkäänlaista vaivannäköä. Heikkolahjaisimmat käyvät tukiopetuksissa saadakseen edes 5-6. 

Et taida ymmärtää, mitä älykkyys tarkoittaa. Vaikka olisit kuinka älykäs, voi esim huonot kotiolot tehdä niin pahaa, että nuori yrittää vain jotenkin pärjätä päivästä toiseen. Ilman tukea. Luullen itseään luuseriksi.

Sinä et taida ymmärtää, että tarpeeksi älykäs saa huippuarvosanoja vain kuuntelemalla tunneilla, tekemättä läksyjä, ilman tukea, huonossakin perheessä, jopa lintsaten välillä.

 

Sinä et taida tietää, mitä huonot kotiolot tekevät kehittyvälle mielelle.

Ei aikuinenkaan sellaista kestä.

Täällä ilmeisesti pillastuttiin siitä, että se oma pänttäävä ja kiltti kympin tyttö ei olekaan älykäs.

Todennäköisesti ei olekaan.

Ei se silti hänestä sen huonompaa ihmistä tee.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ilmeisesti pillastuttiin siitä, että se oma pänttäävä ja kiltti kympin tyttö ei olekaan älykäs.

Todennäköisesti ei olekaan.

Ei se silti hänestä sen huonompaa ihmistä tee.

Pänttäävä tyttö/poika ei ole älykäs. Ilman pänttäämistä kymppejä vetävä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ilmeisesti pillastuttiin siitä, että se oma pänttäävä ja kiltti kympin tyttö ei olekaan älykäs.

Todennäköisesti ei olekaan.

Ei se silti hänestä sen huonompaa ihmistä tee.

Pänttäävä tyttö/poika ei ole älykäs. Ilman pänttäämistä kymppejä vetävä on. 

Ei. Peruskoulun oppimäärä ei mittaa älykkyyttä.

Täällä ilmeisesti kuvitellaan, että älykäs ihminen on sellainen, joka lapsena saa kymppejä todistukseen.

Tietoa voi lukemalla lisätä. Älykkyyttä ei.

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Kyllä nuo mittarit älystä kertovat. Tunneäly ja empatia sitten erikseen.

Tule älypää lähdetään kuukaudeksi luontoon katsotaan kumpi pärjää paremmin äly vai kokemus.

Kaikki alueet jotka herättävät keskustelua ovat jollakin tavalla keskeneräisiä. Sama pätee tähän "mitä älykkyys on". Mielestäni tämäkin ongelma pitäisi kääntää ylösalaisin. Eli kullekin elämänalueelle määritellään "kuka oli menestyjä". Tämän jälkeen yritetään luoda testi joka saadaan korreloimaan menestyksen kanssa.

Lopputuloksena meillä on soveltuvuustestit kullekin ammatille. Jos haluaa yhdistää nämä, voi kustakin testistä valita parhaiten haarukoivat testit ja tehdä niistä testin nimeltä "yleislahjakas".

""....Ymmärräthän mitä tarkoittaa, jos älykkyys on alle keskiverron? Silloin puhutaan äkkiä jo heikkolahjaisista (alle 80) tai kehitysvammaisista (alle 50)."

Tämä antaa ymmärtää, että keskimääräistä vähemmän älykkäät ovat melkein sama kuin heikkolahjaiset. Niinhän ei ole.

Älykkyys on pohja, joka meillä jokaisella on.

Yhdellä sitä voi olla paljon ja hän päätyy esim tappamaan ihmisiä tai pelastamaan henkiä laboratoriossa tiedemiehenä.

Keskiarvoisesti sitä älykkyyttä on keskiarvoisesti. Eli keskivertoelämää tutkintoineen, omakotitaloineen jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Eli älykkyyttä.

Kapeaa osaa älykkyydestä

Yliopistokoulutus ei vaafi kuin hyviä perslihaksia. Sen verran työn puolesta näitä tohtoreita nöhnyt, että kyllä siellä älyn valo monesti loistaa poissaoloaan

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Jännä. Olisi mielenkiintoista tietää mitä muita ominaisuuksia korkean äo:n lisäksi ss-johtajilta haluttiin.  Listalla oli varmasti myös psykopaattisuus, empatiakyvyttömyys, auktoriteettiuskollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Eikö päättelykyky sitten ole älykkyyttä sinun mielestäsi?

Ap ei pidä paikkaansa. Yks Pexte on älympi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se älykkyys katso lopulta ammattia? Maanviljelijän ammatti on itse asiassa todella monipuolinen. Kaikenlaisia koneita korjattavana. Rakennuksia pitää pitää kunnossa. Jos on eläimiä, niin niiden hoito, terveys. Luonto on läsnä siinä ammatissa. 

 

Koneiden korjaamiseen, rakennusten kunnossapitoon tai eläintenhoitoon ei vaadita keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Onnistuu jopa heikkolahjaisilta. 

Tutkimusten mukaan tietotekniikan hallinta on yhteydessä älykkyysosamäärään. Joten sanoisin, että tietokoneen korjaustaidot vaativat paljonkin älykkyysosamäärää. 

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Höpöhöpö,Hermannilla oli 138 joka oli korkein.