Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äh, miehen outo käyttäytyminen suistaa koko suhteen raiteilta
07.04.2025 |
Alkuihastumisen ja ns. ruusuilla tanssimisen jälkeen suhteemme on toiminut semi hyvin, mutta nyt mieheni päähän on pinttynyt kummallinen ja aivan typerä asia, josta hän huomauttaa minulle alati.
Tosiaan, mies on erittäin sporttinen. Olen kertonut lempiruuakseni hampparin, minkä pitäisi olla ok. Enhän minä hamppareita joka päivä syö, ehkä kerran kuukaudessa. Kuitenkin miehelle asia oli jotenkin yllätys. En edes ole mitenkään ylipainoinen ja olen hyvässä kunnossa ikäisekseni, mutta mies se vain jaksaa nykyään jankata minulle, kuinka tärkeää terveellinen elämä on. Pelkääkö hän, että lihoan? Minusta tämä alkaa mennä jo yli. Ajattelin käydä syömässä hesessä työpaikan lounaan sijaan, mutta miehenikin sitten änki mukaan, kun on samassa kaupungissa töissä. Lopulta maanitteli minut tilaamaan salaattia. Enkö edes kerran kuussa saa syödä kerroshampurilaista?
Ei mies taidakaan olla niin järkevä kuin ajattelin. Ei minun varmaan kannata jäädä pakkomielteisen äijän kanssa suhteeseen. Eniten ihmettelen sitä, että mies vei minut treffeillä pitsalle. Nyt alta aikayksikön on alkanut kammoksumaan pitsaa, makkaroita, ja etenkin hamppareita.
Mitä teen? Onko suhde tämän arvoinen?
Kommentit (87)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aapee 🐁🐁🐁
Koeta tajuta omakin roolisi.
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kuin ap mutta naiseni käskee tehdä näin ja suuttuu jos en ota esim sitä salaattia.
Suora puhe ja rajat tai ero.
Ihan uteliaisuudesta, miten mies itse syö? Kerrot, että on erittäin sporttinen, mutta kontrolloiko omia syömisiäänkin erittäin tarkasti?
Mietin vain, että tässä voi olla kontrolloinnin lisäksi myös miehen oma syömishäiriö kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni Aapeen oma käytös suistaa sen suhteen.
Ei ota omaa tilaa, vaan alistuu johonkin nurkkaan-> ja piipttää täällä.Kaksi aikuista siellä suhteessa on. Vai?
Koeta nyt aapee nähdä se oma roolisi.Ota oma tilasi siinä teidän suhteessa.
1. Siksi noiden kanssa ei taistella, koska se syö ihan liikaa omaa energiaa ja on vaarallistakin. Ap sen vaistoillaan tietää.
2. Ei tuollaiseen suhteeseen ole mitään mieltä jäädä pilaamaan elämäänsä ja terveyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä vaiheessa jopa tyhmimmän ja sinisilmäisimmän palstamammankin pitäisi jo alkaa oppia tunnistamaan ilmiselvät provoaloitukset.
Ootko ollut kauankin aivovammainen? Tuollaisia ihmisiä todellakin on. Yksi ex kontrolloi syömistä sen verran että suhteen loputtua olin alipainoinen. Ei saanut syödä kuin kerran päivässä, ei ollut lihaa, hänen tekemä ruoka oli proteiinitonta (esim tomaattikeitto ja ratatouille perunalla) sipsejä sai syödä vaan yksi kerrallaan, pakastepitsat puolitettiin jne... Eikä ollut ainoa asia josta kontrolloi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No etkö ole sanonut tuolle miehellesi, että sua alkaa vituttaa se urputus? Miksi otit salaatin, vaikka halusit hampurilaisen? Kuten edellinen, olisin itse ottanut kaksi hampparia ihan kiusallani.
En tiiä, itse asiassa oli aika tyhmä homma. En vain halunnut alkaa riitelemään hesessä mistään tällaisesta.
Ap
Eiköhän tuo kerro jo kaiken "en vain halunut alkaa riitelemään". Ei tasapainoisessa suhteessa tarvi riidellä siitä syökö aikuinen omilla rahoillaan hampurilaisen vai salaatin tilanteessa jossa syöjällä ei ole mitään oikeaa syytä siihen, ettei hampurilaista voisi syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kumppani toivoo pysyvää suhdetta? Ajattelee tulevaisuutta? Ihmettelen itsekin vaellusta ja kestävyyslajeja harrastavana ihmisenä muiden ihmisten epäterveellisiä ruokavalioita. En ymmärrä, miksi kukaan haluaa syödä epätervellisesti. En kuitenkaan sano mielipidettäni muille ääneen. Kyse on yksityisasiasta. Jos tarkoitus olisi asua yhdessä ja perustaa perhe, tilanne muuttuisi. Silloin haluaisin keskustella asiasta. Jankutus on kuitenkin turhaa ja tarpeetonta. En tahdo opettaa lapsilleni epäterveellisiä elämäntapoja. Ylipainoon vaikuttaa myös sosiaaliaalinen perimä. Usein koko perhe on ylipainoinen koska kaikki syövät epätervellisesti. En myöskään halua valmistaa loppuelämäni ajan omia ja perheen ruokia erikseen. Joten, minulle kumppaniehdokkaan ruokavaliolla, liikunnallisuudella ja elintavoilla olisi merkitystä.
OT. Mulle hamppari tarkoittaa laitapuolen kulkijaa. Ei tee mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus ei ole provosoida vaan osoittaa sekä sanoin että teoin, että ihminen päättää itse omista asioistaan. Jos se ei sovi, kiukustujan sopii lähteä lätkimään.
Niin mitä minä nyt oikein teen? Hämmentää. Jätänkö miehen, provosoinko, juttelenko, vai annanko olla ja syön hampparia silloin kun haluan?
Ap
Sinun pitää ihan itse päättää, mitä teet. Täällä on annettu sinulle välineitä päätöksesi tueksi.
Kun olin hullun kanssa, oli oma kompassi ihan sekaisin, vaikka olen ihan vahva ja itsenäinen nainen.
M-1965 kirjoitti:
Vakio-ohje: Kerro puolisollesi samat asiat jotka kerroit aloituksessa. Kerro että tilanne häiritsee sinua paljon. Kysy voisiko hän muuttaa käytöstään niin että tätä ei enää tapahdu. Jos käytöksensä ei muutu tai palaa pian ennalleen huomautuksista huolimatta niin lähde.
Ohje pätee olipa kyse siivoamisesta, riitelystä, lasten kasvatuksesta, ulkonäöstä, juomisesta tai syömisestä, raha-asioista,...
Sysipaska ohje. Yhtä laillahan miehellä olisi ohjeen mukaan oikeus vaatia naista muuttumaan. Ei toiselle aseteta mitään uhkauksia: muutu tai eroan. Sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies mies mies 🏋🏻🏋🏻🏋🏻
Aaoee 🐁🐁🐁
Minä vaan ihmettelen!! Ihmeeeellinen mies!
Ei mulla itsellä ole mitään vastuuta, muttakun se MIES sitä sun tätä.
Et aapee näytä arvostan itseäsi, etkä näytä arvostavan sitä kumppaniasikaan, koska et kerro epäkohtia vasn alistut vasn. Et viitsi riidellä? Et viitsi pitää omas puoliasi?
Toisaalta ei fiksut ala määräillä toisen syömisiä.
Kasvakaa. Ottakaa opiksi. Joko tässä tai seuraavassa suhteessa.
Mikään ei itsestään muutu.
Tuollainen ihminen ei kestä, jos suhteen aikana lihoat yhtään esim.sairauden tai lasten saannin tms. vuoksi. Nyt jo alkanut selkeästi pelätä sitä. En itse kestäisi olla hetkeäkään tuollaisen kanssa, kun tuntuisi etten kelpaa sellaisena kuin olen. Ja voihan sitä joutua vaikka onnettomuuteen, joka muuttaa ulkonäköä, niin kiva tietää, että toinen häipyisi samantien.
Itse olin tosi hoikka, kun aloimme yhteen nykyisen aviomieheni kanssa. Lasten saannin jälkeen olin ihan ylipainonkin puolella pari vuotta. Nyt olen taas normaalipainoinen ja muutenkin taas paremmassa kunnossa. Myös mieheni paino ja lihasmassa on vaihdellut vuosien varrella johtuen elämän kiireistä ja jaksamisesta yms. Yhtälailla olemme rakastaneet ja halunneet toisiamme kokoajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kumppani toivoo pysyvää suhdetta? Ajattelee tulevaisuutta? Ihmettelen itsekin vaellusta ja kestävyyslajeja harrastavana ihmisenä muiden ihmisten epäterveellisiä ruokavalioita. En ymmärrä, miksi kukaan haluaa syödä epätervellisesti. En kuitenkaan sano mielipidettäni muille ääneen. Kyse on yksityisasiasta. Jos tarkoitus olisi asua yhdessä ja perustaa perhe, tilanne muuttuisi. Silloin haluaisin keskustella asiasta. Jankutus on kuitenkin turhaa ja tarpeetonta. En tahdo opettaa lapsilleni epäterveellisiä elämäntapoja. Ylipainoon vaikuttaa myös sosiaaliaalinen perimä. Usein koko perhe on ylipainoinen koska kaikki syövät epätervellisesti. En myöskään halua valmistaa loppuelämäni ajan omia ja perheen ruokia erikseen. Joten, minulle kumppaniehdokkaan ruokavaliolla, liikunnallisuudella ja elintavoilla olisi merkitystä.
Jos syö kerran kuukaudessa hampparin, ei syö epäterveellisesti. Opetat lapsillesi korkeintaan syömishäiriöisen käytöksen tuollaisella.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kumppani toivoo pysyvää suhdetta? Ajattelee tulevaisuutta? Ihmettelen itsekin vaellusta ja kestävyyslajeja harrastavana ihmisenä muiden ihmisten epäterveellisiä ruokavalioita. En ymmärrä, miksi kukaan haluaa syödä epätervellisesti. En kuitenkaan sano mielipidettäni muille ääneen. Kyse on yksityisasiasta. Jos tarkoitus olisi asua yhdessä ja perustaa perhe, tilanne muuttuisi. Silloin haluaisin keskustella asiasta. Jankutus on kuitenkin turhaa ja tarpeetonta. En tahdo opettaa lapsilleni epäterveellisiä elämäntapoja. Ylipainoon vaikuttaa myös sosiaaliaalinen perimä. Usein koko perhe on ylipainoinen koska kaikki syövät epätervellisesti. En myöskään halua valmistaa loppuelämäni ajan omia ja perheen ruokia erikseen. Joten, minulle kumppaniehdokkaan ruokavaliolla, liikunnallisuudella ja elintavoilla olisi merkitystä.
Joten silloin sinä hommaat itsellesi kumppanin joka ajattelee syömisistä samalla tavoin kuin sinä. Et ala vinkua toiselle aikuiselle ihmiselle että hänen pitää syödä sitä mitä sinä sanot. Tadaa, siinä ero.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen ihminen ei kestä, jos suhteen aikana lihoat yhtään esim.sairauden tai lasten saannin tms. vuoksi. Nyt jo alkanut selkeästi pelätä sitä. En itse kestäisi olla hetkeäkään tuollaisen kanssa, kun tuntuisi etten kelpaa sellaisena kuin olen. Ja voihan sitä joutua vaikka onnettomuuteen, joka muuttaa ulkonäköä, niin kiva tietää, että toinen häipyisi samantien.
Itse olin tosi hoikka, kun aloimme yhteen nykyisen aviomieheni kanssa. Lasten saannin jälkeen olin ihan ylipainonkin puolella pari vuotta. Nyt olen taas normaalipainoinen ja muutenkin taas paremmassa kunnossa. Myös mieheni paino ja lihasmassa on vaihdellut vuosien varrella johtuen elämän kiireistä ja jaksamisesta yms. Yhtälailla olemme rakastaneet ja halunneet toisiamme kokoajan.
Niin ja vaikka olen normaalipainoinen, niin kyllä syön välillä ihan niitä hampurilaisia tai pitsoja. Ei yksi hampurilainen joskus ja välillä tee kenestäkään lihavaa, vaan kokonaisuus elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kumppani toivoo pysyvää suhdetta? Ajattelee tulevaisuutta? Ihmettelen itsekin vaellusta ja kestävyyslajeja harrastavana ihmisenä muiden ihmisten epäterveellisiä ruokavalioita. En ymmärrä, miksi kukaan haluaa syödä epätervellisesti. En kuitenkaan sano mielipidettäni muille ääneen. Kyse on yksityisasiasta. Jos tarkoitus olisi asua yhdessä ja perustaa perhe, tilanne muuttuisi. Silloin haluaisin keskustella asiasta. Jankutus on kuitenkin turhaa ja tarpeetonta. En tahdo opettaa lapsilleni epäterveellisiä elämäntapoja. Ylipainoon vaikuttaa myös sosiaaliaalinen perimä. Usein koko perhe on ylipainoinen koska kaikki syövät epätervellisesti. En myöskään halua valmistaa loppuelämäni ajan omia ja perheen ruokia erikseen. Joten, minulle kumppaniehdokkaan ruokavaliolla, liikunnallisuudella ja elintavoilla olisi merkitystä.
Toivottavasti kukaan ei tee lapsia kanssasi.
Elin lapsena tuollaisessa perheessä ja lihoin sen henkisen väkuvallan aiheuttamasta stressistä. Ruokaa en juuri ssanut, liikkua piti ikätasoa vastaamattomalla tavalla, joskus sain migreenin tai oksensin, kun oli pyöräilty perheenä eikä oma energiani ollut riittävä. Vielä aikuisenakin on ruokasuhde rikki eikä tervettä näläntunnetta ole.
Jos et ymmärrä, että perhe koostuu yksilöistä etkä voi pakottaa lastasi muottiin, jätä hankkimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vaiheessa jopa tyhmimmän ja sinisilmäisimmän palstamammankin pitäisi jo alkaa oppia tunnistamaan ilmiselvät provoaloitukset.
Ootko ollut kauankin aivovammainen? Tuollaisia ihmisiä todellakin on. Yksi ex kontrolloi syömistä sen verran että suhteen loputtua olin alipainoinen. Ei saanut syödä kuin kerran päivässä, ei ollut lihaa, hänen tekemä ruoka oli proteiinitonta (esim tomaattikeitto ja ratatouille perunalla) sipsejä sai syödä vaan yksi kerrallaan, pakastepitsat puolitettiin jne... Eikä ollut ainoa asia josta kontrolloi.
Näitä on PALJON.
Miehet on niiiin ihmeellisiä, että niitä vaan ihmetellään
Surullista, Miten tytöt edelleen jää jalkoihin. Jopa parisuhteessa.
Kasvatetaan pojista herrasmiehiä eikä pelkkiä pojat on poikia.
Ja kasvatetaan tytöistä ja pojista tasavertaisia.
Vierailija kirjoitti:
M-1965 kirjoitti:
Vakio-ohje: Kerro puolisollesi samat asiat jotka kerroit aloituksessa. Kerro että tilanne häiritsee sinua paljon. Kysy voisiko hän muuttaa käytöstään niin että tätä ei enää tapahdu. Jos käytöksensä ei muutu tai palaa pian ennalleen huomautuksista huolimatta niin lähde.
Ohje pätee olipa kyse siivoamisesta, riitelystä, lasten kasvatuksesta, ulkonäöstä, juomisesta tai syömisestä, raha-asioista,...
Sysipaska ohje. Yhtä laillahan miehellä olisi ohjeen mukaan oikeus vaatia naista muuttumaan. Ei toiselle aseteta mitään uhkauksia: muutu tai eroan. Sairasta.
Sivusta kommentoin, että kyse ei ole uhkauksesta vaan keskustelusta. Sen jälkeen voi tehdä omat ratkaisunsa. Asiaa ei ilmaista niin, että nyt teet näin tai mä jätän sut. Vaan niin, että "Minä koen tämän asian x häiritsevänä. Oletko itse tietoinen tästä, miten näet asian tulevaisuudessa." Toinen vastaa ja ehkä muuttaa käytöstään. Asiat lutviutuu. Tai toinen lupaa muuttaa käytöstään eikä silti muuta. Huono juttu. Tai toinen ei alkuunkaan edes ymmärrä ongelmaa. Huono juttu sekin.
Alue: Aihe vapaa
Joo, en jaksais tommosta hiirulaista, joka jopa alistuu ottamaan sitä ruokaa, mitä
mä haluan, vaikka itse haluaa syödä muuta.
Ihan pelleilyä.
En kauaa viittis katella.