Millä eroon katkeruudesta vanhaa ystävää kohtaan?

Eli olet katkera siitä että ex.tuttavallasi menee hyvin?

Huonostiko pitäisi mennä että olisit mielissäsi? Olen tavannut joskus sun kaltaisia ihmisiä ja pysyn aina kaukana teistä.

Vierailija kirjoitti:

Voi tuo on ihan normaalia. Eri elämäntilanteisiin kuuluu erilaisia ystäviä. Joskus sitten tiet erkanevat. Jotkut on ja pysyy koko elämän, välillä taukoakin voi olla välissä. Kauhean tiiviit ystävyydet saattaakin päättyä. Liikaa tiivistä yhdessäoloa, ja sitten kasvetaan erilleen. Toivottavasti sinulla on muitakin ystäviä, eikä tämä yksi. 

Tämä. Kyseessä on ollut "elämäntilanneystävyys" ja kun elämäntilanteet muuttuvat, muuttuu myös ystävyyssuhde. 

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

En tienny, että entiseen kotikuntaan jääneisiin ex-työkavereihin pitäis olla yhteydessä 😅 

Taisit ymmärtää ap:n tahallaan väärin. Reissailetko itse työkavereittesi kanssa? Ovatko lapsenne keskenään ystäviä? Tuossahan on kysymys työpaikalla syntyneestä ystävyydestä. Ei kannata typistää sitä pelkäksi työkaveruudeksi ja naureskella päälle.

Ap: kokemuksesi on ymmärrettävä. Jätetyksi tuleminen ystävyyssuhteissa on jonkinlainen tabu.. aikuisen pitäisi vain tyynesti hyväksyä että ihminen, joka on ollut itselle tärkeä, poistuu kuvioista. Ei sellaista tyyneyttä voi vaatia keneltäkään. Saa surra, saa tuntea kaunaa. Mutta kauna kannattaa jossain vaiheessa hylätä, koska se kuormittaa sinua itseäsi. Voimia sinulle, ja toivottavasti saat muita merkityksellisiä ihmisiä elämääsi..

Kyllähän mä tuos myöhemmin kerroin, että vietettiin aikaa hänen ja lapsensa kanssa vapaallakin. Reissattiin huvipuistois muutamia kertoja 😃 Yhteydenpito vaan sitte hiipui, ku ei enää nähty 

Vierailija kirjoitti:

Mistä ap olet tarkalleen ottaen katkera? Mitä tapahtui?

Eihän se pelkästään ole katkeraa, että ei tule puolin ja toisin pidettyä yhteyttä. Jonkun täytyy myös katkeroittaa mieli. Mikä se oli?

Ehkä se katkeruus muodostuu siitä, että en enää ollut osa hänen elämäänsä, koska Tuli parempaa tilalle. Ystävyytemme oli kuitenkin jatkunut myös työkaveruutemme jälkeen. Ja myös hänen muuttonsa jälkeen olimme vielä ystäviä, vietimme uutta vuotta yhdessä jne. Kun lapset menivät eri kouluihin, minun lapseni jätettiin pois kuvioista, kun löytyi ns. parempia ystäviä. Ja näin kävi myös minulle. Se ehkä katkeroittaa. 

 

AP

Minulle on käynyt samoin. Luulin pariakin ihmistä aidoiksi ystäviksi, kun oltiin henkisesti niin läheisiä ja paljon yhdessä. He kuitenkin sitten vaihtoivat uusiin ihmisiin, kun heidän tilanteensa muuttui. En ole ollut yksilönä merkityksellinen. Olen opetellut läksyäni, että jotkut ihmiset ovat tuollaisia ja pitää yrittää tunnistaa ne. Ja onhan sitä itselläkin tuttuja, jotka kuuluvat vain johonkin tilanteeseen, mutta se on ihan selvää molemmille, kun se ei ole silleen läheistä. 

Ihmiset määrittävät ystävyyden kovin eri tavoin. Jonkun mielestä ollaan läheisiä ystäviä, jos on käyty joskus kahvilla yhdessä. Toinen taas olettaa, että ystävykset ovat kämppiksiä ja toistensa lasten kummeja.

Onko näin moni tosiaan joku sosiopaatti, vai miten tällainen asia ei saisi yhtään harmittaa? Joillekin ystävyys oikeasti merkkaa jotain. Saa olla pettynyt, kun paljastuu ettei merkannutkaan. 

Konkreettinen vinkki: piilota sen tyypin somet ja keksi omaan elämään jotain hauskaa ja uutta. Koita kerta kaikkiaan unohtaa tämä tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä ap olet tarkalleen ottaen katkera? Mitä tapahtui?

Eihän se pelkästään ole katkeraa, että ei tule puolin ja toisin pidettyä yhteyttä. Jonkun täytyy myös katkeroittaa mieli. Mikä se oli?

Ehkä se katkeruus muodostuu siitä, että en enää ollut osa hänen elämäänsä, koska Tuli parempaa tilalle. Ystävyytemme oli kuitenkin jatkunut myös työkaveruutemme jälkeen. Ja myös hänen muuttonsa jälkeen olimme vielä ystäviä, vietimme uutta vuotta yhdessä jne. Kun lapset menivät eri kouluihin, minun lapseni jätettiin pois kuvioista, kun löytyi ns. parempia ystäviä. Ja näin kävi myös minulle. Se ehkä katkeroittaa. 

 

AP

Miten joku voi olla näin itsekeskeinen, että ajattelee kaiken liittyvän itseensä? Teillä vaan katkesi se viimeinenkin yhdistävä tekijä, kun lapset menivät eri kouluihin. Kuulostat todella raskaalta tapaukselta näiden "vaihdettiin parempaan" -juttujesi kanssa.